Lukio Suomessa

Koulutus Suomessa
Esiaste
- varhaiskasvatus
- esikoulu
Perusaste
- peruskoulu
Toinen aste eli keskiaste
- lukio
- ammattikoulutus
- ammatillinen aikuiskoulutus
- kaksoistutkinto
Korkea-aste
- ammattikorkeakoulu
- yliopisto
Historiallisia oppilaitosmuotoja
- kansakoulu
- oppikoulu
- opistoaste
- kouluaste

Lappajärven lukio.

Lukiokirjoja Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä vuonna 2018. Syyslukukauden 2021 alusta alkaen lukion oppimateriaalit ovat olleet maksuttomia, sitä ennen ne täytyi maksaa itse.

Lukio on Suomessa yleissivistävä toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suorittamaan oppivelvollisuutta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Suomessa oppivelvollisuus jatkuu täysi-ikäisyyden saavuttamiseen saakka. Lukiokoulutuksessa on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinto ja siten valmistua lukiosta ylioppilaaksi. Tavanomaisesti opiskelijat osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin, mutta lukion oppimäärän voi suorittaa ilman kirjoituksiakin. Silloin opiskelija saa vain lukion päättötodistuksen. Lukio antaa valmiudet jatkaa opintoja korkea-asteella eli yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ja lukion oppimäärään perustuvissa ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa.

Lukion historia

Lukio on oppilaitoksena syntynyt yleissivistävästä, yliopistoon valmistavasta koulutuksesta. Tätä opetusta antoivat 1800-luvun alkupuolella kaupunkien kymnaasit ja Turun triviaalikoulu. (Turussa ei ollut kymnaasia, sillä se oli muutettu 1640 yliopistoksi.) Lukion syntyyn vaikutti Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston vuonna 1852 tekemä uudistus, jossa yliopistoon pääsyn ehdoksi asetettiin ylioppilastutkinto. Tähän tutkintoon saivat osallistua kymnaasien eli lukioiden opiskelijat. Vuoden 1872 koulujärjestyksessä näistä kouluista tuli yhtenäisiä kahdeksanvuotisia lyseoita, jotka olivat valtion poikakouluja. Yleisnimeksi lyseoille, tyttölyseoille ja yhteiskouluille muodostui oppikoulu.

Sotien välisenä aikana muodostui yhä selvemmäksi ilmiö, että kaikki eivät suorittaneet lyseota loppuun. Tämä tunnustettiin jakamalla oppikoulu virallisesti viisivuotiseen keskikouluun ja kolmivuotiseen lukioon. Siirryttäessä peruskoulujärjestelmään 1970-luvulla keskikoulut ja kansakoulujärjestelmä yhdistettiin peruskouluiksi ja useimmat lukiot kunnallistettiin ja siten oppikoulu yhtenäisenä kokonaisuutena lakkasi olemasta. Nyt lukioon pääsyn ehdoksi tuli peruskoulun päättötodistus.

Lukiojärjestelmää on sittemmin uudistettu vuosien 1983, 1998 ja 2018 lukiolaeilla sekä vuosina 1982, 1985, 1994, 2003, 2014 ja 2016 sekä 2021 muutetuilla opetussuunnitelmien perusteilla (ennen vuotta 1982 opetus perustui vielä peruskouluaikanakin oppikoulun opetussuunnitelman viimeiseen, vuoden 1963 laitokseen, joka oli käytössä nykymittapuulla pitkän, lähes 20 vuoden ajanjakson). Matematiikassa oppimääriä on vuodesta 1901 lähtien ollut kaksi, lyhyt ja pitkä (vuosina 1982-1994 yleinen ja laaja), joiden väliltä valitaan. Vuoteen 1975 oppimäärän pituus oli sidoksissa koulujen linjajakoihin siten, että pitkä matematiikka kuului matematiikkalinjalle.

Erityisen merkittävä oli vuoden 1994 valinnaisuutta merkittävästi lisännyt opetussuunnitelmauudistus, jossa oppimäärä pilkottiin pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin: esimerkiksi laaja fysiikka (myös matematiikka) oli aiemmin yhtenäinen, mutta toisaalta täysin valinnainen kahdeksan kurssin kokonaisuus, joka oli suoritettava kokonaan, jos sen valitsi (samalla periaatteella kuin nykyopetussuunnitelman pitkässä matematiikassa on kymmenen pakollista moduulia). Vuodesta 1994 lähtien fysiikassa ja kemiassa on kummassakin sen sijaan ollut yksi pakollinen kurssi.

Vuonna 1994 myös tehtiin filosofiasta jälleen pakollinen oppiaine ja kevennettiin olennaisesti lyhyttä matematiikkaa, joka aiemmin kattoi tiivistettynä lähes kaikki pitkän oppimäärän sisällöt, ja jota siksi oli kritisoitu kiireen tunnusta, sillä lähes kaikki pitkän oppimäärän aihealueet käytiin siinä ainakin pintapuolisesti läpi murto-osassa tuntimäärästä, mistä syystä lyhyt oppimäärä oli todellisuudessa monelle pitkää haastavampi. Tällöin jäivät lyhyestä oppimäärästä kokonaan pois muun muassa integraali-, vektori- sekä raja-arvolaskenta. Samoin raja-arvolaskennan poisjättämisen vuoksi rajattiin derivaatan määrittely lyhyessä matematiikassa geometriseen, tangentin kulmakertoimeen pohjaavaan määritelmään. Muissakin oppiaineissa painopistettä siirrettiin suurimman mahdollisen tietomäärän omaksumisesta kriittiseen ajatteluun, mikä johti sisältöjen karsimiseen vuoden 1985 opetussuunnitelmaan nähden. Esimerkiksi historiassa siirryttiin kronologisesta temaattiseen jäsennystapaan. Onkin esitetty, että vuoden 1985 opetussuunnitelman tietomäärä olisi ollut suurin lukion historian aikana. Matematiikassa nykyrunko perustuu edelleen pienin muutoksin vuoden 1994 sisältöihin, mutta vuoden 2016 opetussuunnitelmasta alkaen ensimmäinen kurssi on ollut oppimäärille yhteinen.

Nykynäkökulmasta yllättävää ehkä on, että vasta vuodesta 1996 on ollut sääntönä, että ylioppilaskokeiden kaikkien tehtävien on oltava ratkaistavissa sillä opilla, jonka suorittaminen on ollut kokeeseen osallistumisen edellytyksenä. Aikaisemmin kokeissa saattoi olla sellaisiakin kysymyksiä, joiden ratkaisemisen edellytyksiä ei ollut koulussa opetettu. Siten vaikkapa äidinkielen, matematiikan tai historian kokeesta ei ehkä aina voinut saada laudaturia kuka tahansa sellainenkaan, joka oli pysyvästi omaksunut koko kouluäidinkielensä, -matematiikkansa tai -historiansa oppimäärän. Kirjoitukset mittasivat tietämystä ja tiedon soveltamisen kykyä laajemminkin kuin vain koulussa opetetun osalta, ja siten matematiikan ja kielten itseopiskelulla, yleisellä yhteiskunnallisella valveutuneisuudella, humanististen ja luonnontieteiden harrastuksella, omaehtoisella tietokirjojen ja sanoma- ja aikakauslehtien lukemisella, viimeisinä vuosikymmeninä myös television asiaohjelmien seuraamisella jne. oli kirjoituksissa enemmän painoa kuin nykyään. Kirjoitukset olivat nykyistä itsenäisempi instituutio sikäli, etteivät ne olleet yhtä yksiselitteisesti nimenomaan koulun päättötutkinto.

Opetushallitus julkisti vuoden 2021 elokuussa toimeenpantavan lukion opetussuunnitelman 7.–8. marraskuuta 2019 järjestetyillä lukiopäivillä. Uusi opetussuunnitelma on tehty yhteistyössä opiskelijoiden kanssa: siinä keskitytään yhä enemmän opiskelijan voimavarojen huomioimiseen, ja opetettavaa ainesta on edelleen karsittu paikoin runsaastikin. Uuden opetussuunnitelman, jossa ei enää esiinny käsitettä kurssi, perusyksikkö opintopiste vastaa laajuudeltaan puolta vanhaa kurssia, ja siinä opintojen laajuudet on ensi kertaa ilmaistu moduulitasolla opintopisteinä. Yhdessä moduulissa on 1–3 opintopistettä, tavallisimmin kaksi opintopistettä. Lukio muuttui kurssimuotoiseksi vuonna 1982 samalla, kun ensimmäinen varsinainen lukion opetussuunnitelma tuli käyttöön. Samalla kouluja kehotettiin ottamaan käyttöön jaksojärjestelmä.^lähde?

Kurssimuotoisuus hahmottuu

Lukio-opiskelun muotoihin tuli muutoksia 1980–1990-luvuilla. Opetusministeriö pyrki 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin saakka yhdistämään ammattikoulutuksen ja lukion nuorisokouluksi vastaavasti kuin Ruotsissa oli tehty. Se ei toteutunut, mutta hankkeen tuloksena oli vuonna 1998 aloitettu kaksoistutkinto. Iltaoppikouluissa oli 1960-luvun lopussa tehty luokattoman järjestelmän kokeilu. Kouluhallinto halusi tutkia järjestelmän soveltavuutta myös päivälukioihin. Helsinkiläisessä Mäkelänrinteen yhteiskoulussa oltiin hyvin kiinnostuneita kokeilusta. Toinen kokeiluun halukas oli valtion virallinen kokeilukoulu Alppilan yhteislyseo.^lähde?

Mäkelänrinteellä kehiteltiin uusia piirteitä luokattomuuteen. Esimerkiksi opiskelun ohjaukseen kiinnitettiin suurta huomiota. Sinne syntyi myös erikoislinja urheilijoille, jotka erityisesti tarvitsivat joustavaa järjestelmää. Koeviikkojärjestelmä sai alkunsa sieltä. Mäkelänrinteen kokeilussa luokkaryhmistä luovuttiin kokonaan: opiskelija sai vapaana luokkasidoksista noudattaa omaa ohjelmaansa ja hidastaa tai nopeuttaa opiskeluaan. Alppilan lukiossa annettiin oppilaille suuri vapaus valita kurssinsa ja ne yritettiin toteuttaa työjärjestyksessä mahdollisimman tarkoin. Alppilan varovaisemman kokeilun tulos oli, että luokattomuus-sanan asemesta otettiin käyttöön termi kurssimuotoisuus. Vuonna 1982 otettiin lukioissa valtakunnallisesti käyttöön uusi kurssimuotoinen luokallinen opetussuunnitelma suosituksin toteuttaa se jaksojärjestelmässä.^lähde?

Lukio-opinnot

Lukio-opiskelun päämääränä on yleisesti ylioppilastutkinnon suorittaminen. Nuorten lukion oppimäärä koostuu vähintään 150 opintopisteestä kurssien sijaan vuoden 2019 opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Opintoja arvioidaan opintojaksoittain. Suoritettuaan lukion oppimäärän opiskelija saa automaattisesti lukion päättötodistuksen ja mikäli hän on suorittanut hyväksytysti ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet tulee hänestä ylioppilas. Ylioppilaaksi ei voi siis valmistua, jos lukion oppimäärä on suorittamatta. Toisaalta lukiosta voi valmistua ilman ylioppilaaksi tuloa.^lähde?

Lukion tuntijako

Alla olevassa taulukossa on vuoden 2019 mukainen lukion opetussuunnitelman tuntijako.

	pakollisia moduuleja	syventäviä moduuleja
Äidinkieli ja kirjallisuus
Äidinkieli ja kirjallisuus	12 opintopistettä	6 opintopistettä
Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
A-kieli	12 opintopistettä	4 opintopistettä
B1-kieli	10 opintopistettä	4 opintopistettä
B2-kieli	0 opintopistettä	16 opintopistettä
B3-kieli	0 opintopistettä	16 opintopistettä
Matematiikka
Matematiikan yhteinen oppimiskokonaisuus	2 opintopistettä	0 opintopistettä
Matematiikka, pitkä oppimäärä	18 opintopistettä	6 opintopistettä
Matematiikka, lyhyt oppimäärä	10 opintopistettä	4 opintopistettä
Ympäristö- ja luonnontieteet
Biologia	4 opintopistettä	6 opintopistettä
Fysiikka	2 opintopistettä	12 opintopistettä
Kemia	2 opintopistettä	8 opintopistettä
Maantiede	2 opintopistettä	6 opintopistettä
Terveystieto	2 opintopistettä	4 opintopistettä
Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet
Filosofia	4 opintopistettä	4 opintopistettä
Historia	6 opintopistettä	6 opintopistettä
Psykologia	2 opintopistettä	8 opintopistettä
Yhteiskuntaoppi	6 opintopistettä	2 opintopistettä
Uskonto tai elämänkatsomustieto	4 opintopistettä	8 opintopistettä
Taito- ja taideaineet
Liikunta	4 opintopistettä	6 opintopistettä
Musiikki	4 opintopistettä	4 opintopistettä
Kuvataide	4 opintopistettä	4 opintopistettä
Opinto-ohjaus
Opinto-ohjaus	4 opintopistettä	0 opintopistettä

Kielissä on käytetty seuraavia oppimäärän laajuutta kuvaavia koodeja: A-kieli peruskoulun 3. tai 4./5. luokalta alkanut kieli, B1-kieli peruskoulun 7. luokalta alkanut kieli, B2-kieli peruskoulun 8. luokalta alkanut kieli ja B3-kieli lukiossa alkanut kieli.

Valtakunnallisten pakollisten ja syventävien opintojaksojen lisäksi jokaisella koululla on omia koulukohtaisia opintojaksoja (syventävät/soveltavat).

Kieliohjelma

Kielet jaetaan lukiossa kolmeen laajuuteen. Pitkän (A-kieli) ja keskipitkän (B1-kieli) opiskelu on kaikille pakollista. Opiskelijan on siis opiskeltava ainakin kahta kieltä, joista ainakin toisen on oltava pitkä kieli ja toisen toinen kotimainen kieli. Yhden pitkän ja yhden keskipitkän sijaan voi lukea myös kahta tai useampaa pitkää kieltä. Lyhyet kielet (B2- ja B3-kielet) ovat opiskelijoille valinnaisia.

Lähes kaikki opiskelevat pitkänä englantia, muut suosituimmat A-kielet ovat järjestyksessä saksa, ruotsi, suomi ja ranska. Keskipitkänä kielenä lähes kaikki opiskelevat toista kotimaista kieltä.

Lyhyissä kielissä ei ole pakollisia opintojaksoja, vaan kummassakin on kahdeksan valtakunnallista syventävää opintojaksoa. B3-kielen kahden ensimmäisen opintojakson jälkeen kielet ovat samanpituisia, eli esimerkiksi B2-kielen opintojakso 1 vastaa B3-kielen opintojaksoa 3 jne. Nykyään useissa lukioissa näiden kielten ryhmät usein yhdistetään, jolloin kaksi ensimmäistä B3-kielen opintojaksoa suoritettuaan opiskelija jatkaa kyseisen kielen opintojaan B2-kielen ensimmäisestä opintojaksosta ja suorittaa tämän oppimäärän.^lähde?

Lukuvuonna 2024–2025 lukion oppimäärän suorittaneiden suosituimmat A-kielet olivat vähintään 12 opintopistettä suorittaneiden keskuudessa englanti (29 811), saksa (525) ja ranska (369). Suosituimmat B2-kielet vähintään kuusi opintopistettä suorittaneiden keskuudessa olivat saksa (609), ranska (270) ja espanja (180), ja suosituimmat B3-kielet espanja (1 911), saksa (1 425) ja ranska (900). Valtaosa B3-kieltä lukeneista suoritti kielen opintoja kuitenkin alle kuusi opintopistettä: vähintään kuusi opintopistettä suoritti 4 803 ja alle kuusi opintopistettä suoritti 4 923. Yhteensä lukion oppimäärän suorittaneita oli 29 985.

Valinnaiset opintojaksot

Lukion valinnaiset opintojaksot ovat joko syventäviä tai soveltavia. Syventäviä opintojaksoja on kahdenlaisia: Valtakunnallisten syventävien opintojaksojen sisältö määrätään valtakunnallisesti, ja se kuuluu osana ylioppilastutkinnossa testattavaan tietomäärään. Koulukohtaisten syventävien sisällöstä päättävät koulut itse, ja ne arvostellaan valtakunnallisista poiketen pelkällä suoritusmerkinnällä tai numerolla, joka ei vaikuta aineen keskiarvoon. Soveltavat opintojaksot sisältävät koulukohtaisesti valittuja aiheita, jotka voivat ylittää perinteisiä oppiainerajoja. Monien lukioiden soveltaviin opintoihin kuuluu myös valtakunnalliseen oppimäärään aiemmin kuuluneita, mutta sittemmin poistuneita aiheita. Esimerkkejä tällaisista ovat vaikkapa differentiaaliyhtälöt ja kompleksiaritmetiikka. Pakollisten opintojaksojen lisäksi oppilaalla pitää olla suoritettuna vähintään 20 syventävien opintojaksojen opintopistettä, ennen kuin hänet voidaan hyväksyä ylioppilaaksi. Soveltavien opintojaksojen osalta ei ole mitään määräyksiä.^lähde?

Lukion oppiaineiden suosio

Seuraavat tiedot ovat lukuvuodelta 2024–2025, ja ne koskevat sinä lukuvuonna lukion oppimäärän suorittaneita. Taulukossa esitetään, montako prosenttia ryhmästä suoritti oppiaineen ensimmäisen ja toisaalta viimeisen valinnaisen kurssin. Tarkasteltavana ovat ainoastaan valtakunnalliset kurssit. Kielet sekä katsomusaineet on jätetty taulukon ulkopuolelle.

Matematiikan oppimäärissä on ensin mainittu osuus kaikista lukion oppimäärän suorittaneista ja alempana sulkeissa osuudet kyseisen matematiikan oppimäärän suorittaneista. Matematiikassa pitkän oppimäärän pakolliset kurssit suoritti 13 818 ja lyhyen 15 435.

Musiikin ja kuvataiteen toiset kurssit on taulukossa tulkittu pakollisiksi, vaikka niistä on vain toinen suoritettava. Kuvataiteen toisen kurssin suoritti 59,6 % ja musiikin toisen kurssin 42,6 %.

Yhteiskuntaopissa on vain yksi valtakunnallinen valinnainen, joten sen luvut ovat samat molemmissa sarakkeissa. Opinto-ohjauksessa ei ole valtakunnallisia valinnaisia, joten sitä ei ole taulukossa.

Oppiaine	1. valinn. suoritukset, %	1. valinn. suoritukset, miehet, %	1. valinn. suoritukset, naiset %	Viim. valinn. suoritukset, %	Viim. valinn. suoritukset, miehet, %	Viim. valinn. suoritukset, naiset %
Matematiikka, pitkä	37,6 % (81,6 %)	43,5 % (81,7 %)	22,1 % (81,5 %)	35,0 % (76,1 %)	41,0 % (77,0 %)	31,2 % (76,7 %)
Matematiikka, lyhyt	34,0 % (66,2 %)	31,3 % (69,9 %)	36,0 % (63,9 %)	32,2 % (62,6 %)	29,6 % (66,1 %)	34,1 % (60,6 %)
Fysiikka	38,8 %	52,5 %	28,8 %	22,1 %	32,9 %	14,2 %
Kemia	29,7 %	31,2 %	28,5 %	18,8 %	19,7 %	18,1 %
Biologia	32,2 %	22,4 %	39,4 %	24,9 %	16,3 %	31,3 %
Maantiede	23,9 %	28,2 %	20,7 %	13,6 %	17,1 %	11,0 %
Filosofia	14,0 %	14,9 %	13,4 %	10,2 %	10,7 %	9,8 %
Psykologia	42,4 %	24,5 %	55,7 %	30,1 %	13,4 %	42,6 %
Terveystieto	28,4 %	22,7 %	32,5 %	24,7 %	19,1 %	28,9 %
Historia	31,5 %	40,8 %	24,6 %	26,3 %	34,7 %	20,1 %
Yhteiskuntaoppi	32,9 %	40,2 %	27,4 %	32,9 %	40,2 %	27,4 %
Musiikki	5,9 %	6,8 %	5,3 %	3,9 %	4,9 %	3,2 %
Kuvataide	12,1 %	9,4 %	14,1 %	11,4 %	7,4 %	14,3 %
Liikunta	15,0 %	23,5 %	8,7 %	12,1 %	17,6 %	8,0 %

Liikunnassa on kolme valinnaista opintojaksoa (LI03, LI04, LI05), joista taulukosta juuri pois jäänyt LI04 on suosituin. Sen suoritti 34,1 % (miehistä 36,6 %, naisista 32,2 %).

Paikallisten kurssien suosio

Seuraavassa taulukossa on esitetty paikallisen kurssien suoritusten lukumäärä lukion oppimäärän suorittanutta kohden lukuvuotena 2024–2025. Taulukosta on jätetty pois kielet sekä katsomusaineet.

Matematiikan oppimäärissä on ensin mainittu keskiarvo kaikista lukion oppimäärän suorittaneista ja alempana sulkeissa keskiarvo kyseisen matematiikan oppimäärän suorittaneista.

Oppiaine	Suorituksia keskim. yht	Suorituksia keskim. miehet	Suorituksia keskim. naiset
Matematiikka, pitkä	0,8 (1,7)	0,9 (1,6)	0,7 (1,7)
Matematiikka, lyhyt	0,7 (1,4)	0,7 (1,5)	0,8 (1,4)
Fysiikka	0,4	0,5	0,2
Kemia	0,3	0,3	0,3
Biologia	0,4	0,2	0,5
Maantiede	0,2	0,2	0,1
Filosofia	0,1	0,1	0,1
Psykologia	0,5	0,2	0,7
Terveystieto	0,3	0,2	0,3
Historia	0,4	0,6	0,3
Yhteiskuntaoppi	0,4	0,6	0,3
Musiikki	0,2	0,2	0,2
Kuvataide	0,4	0,2	0,6
Liikunta	1,0	1,2	0,9
Opinto-ohjaus	0,5	0,4	0,5

Uskonto ja elämänkatsomustieto

Jos lukiolainen on aloittanut alle 18-vuotiaana ja kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, hänen on osallistuttava evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen. Samoin toimitaan ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien kohdalla, jos ortodoksisen uskonnon opetusta järjestetään, mutta kaikki koulun ortodoksit voivat omalla ilmoituksellaan osallistua myös evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen, kun se on enemmistön katsomusaineena. Ortodoksinen opiskelija voi osallistua myös elämänkatsomustiedon opetukseen, jos ortodoksisen uskonnon opetusta ei järjestetä.

Jos opiskelija kuuluu muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan kuin näihin kahteen kirkkoon, voivat kaikki opiskelijat omalla ilmoituksellaan osallistua evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen, kun se on enemmistön katsomusaineena, tai opiskelija voi omasta pyynnöstään osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Opiskelijalla on myös oikeus pyytää oman uskontonsa opetusta, ja jos vähintään kolme muuta opiskelijaa vaatii samaa, on sitä järjestettävä.

Uskontokuntiin kuulumattomat opiskelijat omalla ilmoituksellaan osallistua evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen, kun se on enemmistön katsomusaineena. Jos uskontokuntiin kuulumaton ei osallistu enemmistön uskonnonopetukseen, on hänen osallistuttava elämänkatsomustiedon opetukseen, jota on järjestettävä, kun vähintään kolme uskontokuntiin kuulumatonta tai vähemmistöuskontoa harjoittavaa sitä pyytää.

Seuraava taulukko esittää, kuinka suuri osuus lukion oppimäärän lukuvuonna 2024–2025 suorittaneista on valinnut minkäkin katsomusaineen oppimäärän maakunnittain. Taulukosta on jätetty pois katolinen, buddhalainen ja juutalainen uskonto sekä ne, jotka eivät osallistu minkään katsomusaineen opetukseen tai joiden katsomusaineen opetukseen osallistuminen ei ole tiedossa.

Taulukossa on ajatusviiva (–), kun opiskelijoita ei ole tai niitä on alle viisi, jolloin niiden tarkka lukumäärä ei ole tiedossa.

Maakunta	Uskonto ev.lut.	Uskonto ort.	Uskonto islam	Elämänkatsomustieto
yhteensä	87,7 %	1,2 %	1,5 %	9,3 %
Uusimaa	79,2 %	1,5 %	3,5 %	15,6 %
Varsinais-Suomi	90,7 %	0,8 %	1,4 %	6,4 %
Satakunta	95,4 %	–	–	4,0 %
Kanta-Häme	91,5 %	–	–	7,7 %
Pirkanmaa	90,4 %	0,4 %	0,4 %	8,1 %
Päijät-Häme	91,7 %	1,4 %	1,1 %	5,7 %
Kymenlaakso	91,0 %	2,4 %	–	6,6 %
Etelä-Karjala	88,8 %	4,9 %	–	6,3 %
Etelä-Savo	90,9 %	0,9 %	–	7,8 %
Pohjois-Savo	93,8 %	2,3 %	–	4,2 %
Pohjois-Karjala	84,1 %	7,9 %	–	7,0 %
Keski-Suomi	92,0 %	0,9 %	–	7,0 %
Etelä-Pohjanmaa	98,4 %	–	–	1,6 %
Pohjanmaa	96,6 %	–	–	2,8 %
Keski-Pohjanmaa	95,8 %	–	–	2,8 %
Pohjois-Pohjanmaa	95,5 %	0,4 %	–	3,9 %
Kainuu	95,3 %	–	–	4,7 %
Lappi	93,2 %	–	–	6,4 %

Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet

Seuraava taulukko esittää vuonna 2024–2025 lukion oppimäärän suorittaneiden kielivalintoja. Taulukossa esitetään osuus opiskelijoista, joka on suorittanut kunkin kurssin. A-kielissä kuusi ensimmäistä on pakollisia ja B1-kielissä viisi ensimmäistä.

Seuraavat kielet on jätetty taulukosta pois: A-kiina, A-saame, B2-latina, B2-venäjä, B3-arabia, B3-englanti, B3-italia, B3-japani, B3-kiina, B3-korea, B3-latina, B3-portugali, B3-saame, B3-ukraina ja B3-viro.

Kieli	Sukupuoli	1.	2.	3.	4.	5.	6.	7.	8.
A-suomi	miehet	3,1 %	3,1 %	3,1 %	3,1 %	3,1 %	3,1 %	1,1 %	0,6 %
	naiset	2,8 %	2,8 %	2,8 %	2,8 %	2,8 %	2,8 %	0,9 %	0,4 %
	yhteensä	2,9 %	2,9 %	2,9 %	2,9 %	2,9 %	2,9 %	1,0 %	0,5 %
A-ruotsi	miehet	4,4 %	4,4 %	4,4 %	4,3 %	4,3 %	4,3 %	2,1 %	1,1 %
	naiset	6,7 %	6,7 %	6,7 %	6,6 %	6,5 %	6,5 %	4,1 %	1,6 %
	yhteensä	5,7 %	5,7 %	5,7 %	5,6 %	5,6 %	5,5 %	3,3 %	1,4 %
B1-suomi	miehet	1,0 %	1,0 %	1,0 %	1,0 %	1,0 %	0,2 %	0,2 %	–
	naiset	0,9 %	0,9 %	0,9 %	0,9 %	0,9 %	0,1 %	0,2 %	–
	yhteensä	1,0 %	1,0 %	1,0 %	0,9 %	0,9 %	0,1 %	0,2 %	–
B1-ruotsi	miehet	85,3 %	85,2 %	86,3 %	80,8 %	80,0 %	8,0 %	14,0 %	–
	naiset	83,6 %	83,5 %	84,5 %	80,0 %	79,0 %	13,6 %	28,1 %	–
	yhteensä	84,3 %	84,2 %	85,3 %	80,3 %	79,4 %	11,2 %	22,1 %	–
A-englanti	miehet	94,7 %	96,6 %	96,6 %	96,5 %	96,5 %	96,4 %	76,1 %	29,2 %
	naiset	94,9 %	97,4 %	97,4 %	97,2 %	96,9 %	96,8 %	74,0 %	21,5 %
	yhteensä	94,8 %	97,1 %	97,1 %	96,9 %	96,7 %	96,6 %	74,9 %	24,8 %
A-espanja	miehet	0,3 %	0,3 %	0,3 %	0,3 %	0,3 %	0,3 %	0,1 %	0,1 %
	naiset	0,7 %	0,6 %	0,6 %	0,6 %	0,5 %	0,4 %	0,3 %	0,2 %
	yhteensä	0,5 %	0,5 %	0,5 %	0,4 %	0,4 %	0,4 %	0,3 %	0,1 %
A-ranska	miehet	1,2 %	1,1 %	1,1 %	1,0 %	1,0 %	0,8 %	0,6 %	0,3 %
	naiset	2,0 %	1,7 %	1,8 %	1,6 %	1,7 %	1,4 %	1,0 %	0,4 %
	yhteensä	1,7 %	1,5 %	1,5 %	1,3 %	1,4 %	1,2 %	0,8 %	0,4 %
A-saksa	miehet	2,4 %	2,4 %	2,1 %	1,9 %	1,8 %	1,7 %	1,0 %	0,4 %
	naiset	2,8 %	2,6 %	2,4 %	2,1 %	1,9 %	1,8 %	1,3 %	0,5 %
	yhteensä	2,6 %	2,5 %	2,3 %	2,0 %	1,8 %	1,7 %	1,2 %	0,5 %
A-venäjä	miehet	1,1 %	1,1 %	1,1 %	1,0 %	1,0 %	0,9 %	0,5 %	0,4 %
	naiset	1,0 %	1,0 %	1,0 %	0,9 %	0,9 %	0,9 %	0,4 %	0,3 %
	yhteensä	1,1 %	1,0 %	1,0 %	1,0 %	0,9 %	0,9 %	0,4 %	0,3 %
B2-espanja	miehet	0,5 %	0,4 %	0,3 %	0,3 %	0,2 %	0,1 %	0,1 %	0,1 %
	naiset	1,0 %	0,9 %	0,8 %	0,6 %	0,6 %	0,4 %	0,3 %	0,3 %
	yhteensä	0,8 %	0,7 %	0,6 %	0,5 %	0,4 %	0,3 %	0,2 %	0,2 %
B2-ranska	miehet	0,5 %	0,5 %	0,4 %	0,3 %	0,2 %	0,2 %	0,1 %	0,1 %
	naiset	1,6 %	1,4 %	1,2 %	1,0 %	0,9 %	0,8 %	0,6 %	0,5 %
	yhteensä	1,1 %	1,0 %	0,9 %	0,7 %	0,6 %	0,5 %	0,4 %	0,2 %
B2-saksa	miehet	2,7 %	2,5 %	2,0 %	1,7 %	1,6 %	1,4 %	1,0 %	0,8 %
	naiset	2,7 %	2,3 %	1,9 %	1,7 %	1,4 %	1,2 %	1,0 %	0,6 %
	yhteensä	2,7 %	2,4 %	1,9 %	1,7 %	1,5 %	1,3 %	1,0 %	0,7 %
B3-espanja	miehet	8,0 %	5,2 %	3,7 %	2,1 %	1,7 %	1,4 %	0,9 %	0,8 %
	naiset	15,1 %	11,1 %	8,2 %	5,5 %	4,4 %	3,7 %	2,8 %	2,3 %
	yhteensä	12,1 %	8,6 %	6,3 %	4,1 %	3,2 %	2,7 %	2,0 %	1,7 %
B3-ranska	miehet	3,2 %	2,1 %	1,6 %	1,0 %	0,7 %	0,6 %	0,5 %	0,4 %
	naiset	7,0 %	5,1 %	4,0 %	2,8 %	2,1 %	1,7 %	1,4 %	1,3 %
	yhteensä	5,4 %	3,8 %	6,3 %	2,0 %	1,5 %	1,2 %	1,0 %	0,9 %
B3-saksa	miehet	7,9 %	6,4 %	5,2 %	3,8 %	3,0 %	2,5 %	2,0 %	1,6 %
	naiset	6,7 %	5,1 %	4,2 %	3,4 %	2,7 %	2,2 %	1,7 %	1,4 %
	yhteensä	7,2 %	5,6 %	4,6 %	3,6 %	2,8 %	2,3 %	1,8 %	1,5 %
B3-venäjä	miehet	1,9 %	1,5 %	1,2 %	0,9 %	0,8 %	0,6 %	0,5 %	0,5 %
	naiset	2,6 %	1,9 %	1,4 %	1,0 %	0,9 %	0,6 %	0,5 %	0,4 %
	yhteensä	2,3 %	1,7 %	1,3 %	1,0 %	0,8 %	0,6 %	0,5 %	0,4 %

Seuraava taulukko esittää opiskeltujen kielten lukumäärää lukuvuonna 2024–2025 lukion oppimäärän suorittaneiden osalta.

Kielten lkm	Yhteensä	Osuus yht	Osuus miehet	Osuus naiset
0–1	279	0,9 %	1,0 %	0,9 %
2	18375	61,1 %	68,3 %	55,9 %
3	9381	31,2 %	26,1 %	35,0 %
4	1653	5,5 %	3,7 %	6,8 %
5+	342	1,1 %	0,8 %	1,4 %

Äidinkieli ja kirjallisuus

Seuraavassa taulukossa on ilmoitettu tiettyjen kurssien osalta se, kuinka suuri osuus kyseisen kurssin on suorittanut 2024–2025 lukion oppimäärän suorittaneista. Kunkin kielen kohdalla osuus ilmoitetaan niiden lukioiden opiskelijoista, joiden opetuskieli vastaa kyseistä oppiainetta.

Oppiaineissa kurssit 1–8 ovat pakollisia ja 9–11 valinnaisia. Valinnaiset opintojaksot ovat:

• 9. opintojakso: vuorovaikutus 3
• 10. opintojakso: kirjoittaminen 2
• 11. opintojakso: tekstien tulkinta 2.

Oppiaine	1. opintoj.	9. opintoj.	10. opintoj.	11. opintoj.
Suomen kieli ja kirjallisuus	92,2 %	14,2 %	73,6 %	74,3 %
Suomi toisena kielenä ja kirj.	5,8 %	1,1 %	4,1 %	3,5 %
Ruotsin kieli ja kirjallisuus	75,3 %	21,4 %	57,6 %	55,5 %
Ruotsi toisena kielenä ja kirj.	0,9 %	0 %	0,4 %	0 %

Erityistehtävän saaneet lukiot

Helsingin kuvataidelukio.

Joillekin lukioille on määrätty valtakunnallinen erityistehtävä taiteessa tai tieteessä. Näitä lukioita on lueteltu artikkelissa Luettelo valtakunnallisen erityistehtävän saaneista lukioista. Näissä lukioissa opiskelijan on suoritettava erityistehtävään kuuluvia kursseja tietty määrä ja hänellä on oikeus jättää 16 valtakunnallisesti pakollista opintopistettä pois opinto-ohjelmastaan. Jotkin lukiot rajoittavat aineet, joista voi opintojaksoja jättää pois, mutta joissakin opiskelija saa valita poisjättämänsä kurssit vapaasti. Kuitenkin jokaisesta pakollisesta oppiaineesta on suoritettava puolet pakollisista kursseista (parittomista kurssien määrästä pitää suorittaa puolikkaasta seuraavan kokonaisluvun verran kursseja) ja kirjoitettavien aineiden kaikki pakolliset tulee suorittaa. Yleisiä kevennettäviä aineita ovat muun muassa ruotsi/matematiikka (toinen on pakollista kirjoittaa), uskonto, biologia, maantiede, kemia, fysiikka ja liikunta.^lähde?

Erityistehtävän saaneiden lukioiden suosio on suuri. Moniin pääsee sisään vain vajaa puolet hakijoista, ja opiskelu erityislukiossa poikkeaa monin tavoin yleislukioista. Esimerkiksi korkeakoulut voivat antaa hyväksilukuja joistakin erityislukioissa suoritetuista kursseista. Erityislukioiden erityistehtävään kuuluvat opintojaksot suoritetaankin usein kunkin alan ammattilaisten ohjauksessa, ja tällöin kyse on todellisesta painotuksesta. Usein tähän sekoitetaankin jotakin ainetta erityisesti painottavat yleislukiot (esimerkiksi monet lukiot voivat tarjota teatteritaiteen tai valokuvauksen kursseja), joiden opiskelijalla ei kuitenkaan ole em. vähennysoikeutta valtakunnallisesti pakollisista kursseista. Opettajatkin ovat tällaisissa lukioissa harvemmin muodollisesti päteviä opettamassaan erityisaineessa.^lähde?

Suoritusaika

Lukiosta valmistuneet ylioppilaat saavat valmistuessaan ylioppilaslakit. Kuvassa suomalainen lakki.

Lukion suoritusaika on normaalisti 2–4 vuotta, erityisluvalla vielä pidempään. Ylioppilaaksi on mahdollista valmistua joko syksyllä tai keväällä. Suurin osa opiskelijoista valmistuu kolmessa vuodessa ja vain ani harva kahdessa: esimerkiksi syksyllä 2020 aloittaneista vain 1 416 oli valmistunut kahden vuoden kuluttua aloituspäivästä, kun valmistuneita oli 23 193 kolme vuotta aloituspäivästä. Viimeistään 3,5 vuoden kuluttua oli valmistunut 27 081 ja neljän vuoden kuluttua 29 856, kun yhteensä lukion aloitti 37 518. Erityislukioissa opiskelu venyy usein 3,5 tai neljään vuoteen.^lähde?

Toisen vuosikurssin opiskelijoita kutsutaan penkinpainajaisten jälkeen "vanhoiksi", koska he ovat perinteisesti olleet tämän jälkeen lukion opiskelijoiden vanhinta ikäluokkaa. Nykyään näin ei kuitenkaan ole, sillä luokattomassa lukiossa on lähes aina myös pidempään kuin kolme vuotta kirjoilla pysyviä opiskelijoita. Viimeisen vuoden opiskelijaa kutsutaan abiturientiksi, "abiksi". Abiturientit eivät myöskään aina siirry kokonaan ns. lukulomalle, vaan monet keräävät kursseja vielä loppukevään, penkinpainajaisten jälkeenkin. Perinteistä kuitenkin halutaan pitää kiinni. Lukiolaisten erityisiä opiskelujen ulkopuolisia tapahtumia ovat vanhojen tanssit ja abiturienttien penkinpainajaiset.^lähde?

Lukion merkitys opiskelijalle

Jos opiskelijalla on tavoitteena esimerkiksi korkea-asteen opinnot, joissa opiskelun lähtökohtana ovat hyvät kielelliset, matemaattiset tai yhteiskunnalliset valmiudet, on lukio tällöin oikea valinta toisen asteen oppilaitokseksi. Sekä lukio että kolmivuotinen ammattitutkinto antavat yhtäläisen korkeakoulukelpoisuuden, mutta ammatillisen tutkinnon pohjalta pyrkivien kohdalla todistuksen arvosanoja ei huomioida. Heidän täytyy todistaa kelpoisuutensa pärjäämällä hyvin pääsykokeessa. Jyväskylän yliopistossa ei ole huomattu eroja opiskelijoiden suoriutumistasossa pohjakoulutuksen perusteella. Sen sijaan joillekin ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmilla opiskelevista huomattava osa on suorittanut saman alan ammattitutkinnon (esimerkiksi insinöörikoulutusohjelmat). Käytännössä monet lukioon menevät opiskelijat eivät vielä tiedä omaa tulevaisuuden alaansa peruskoulun jälkeen, joten lukio on luonteva ratkaisu. Suurissa kaupungeissa lukioiden keskiarvorajat voivat olla verrattain korkeita, jolloin heikon opiskelijan on joko hakeuduttava syrjäisen maaseudun lukioon tai ammattioppilaitokseen. Maaseudulla lukion keskiarvoraja voi sen sijaan olla niin matala, että joillekin ammattioppilaitosten linjoille on hankalampi päästä. Osa heikon keskiarvon saaneista käy tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (aiemmin kymppiluokka) korottaakseen arvosanojaan ja päästäkseen haluamaansa oppilaitokseen.^lähde?

Kaksois- ja kolmoistutkinnot

Pääartikkeli: Kaksoistutkinto

Osassa ammattikouluista ja lukioista voi suorittaa ammattitutkinnon yhteydessä myös ylioppilastutkinnon; tällöin puhutaan kaksoistutkinnosta. Kaksoistutkintolaisilla opiskelu kestää yleensä kolmesta neljään vuotta. Tällöin osa ammattitutkinnon opinnoista korvataan lukion oppimäärään sisältyvillä pakollisilla kursseilla. Opiskelija saa ammattioppilaitoksen päästötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen. Tällainen ammattilukio voidaan toteuttaa useilla tavoin: valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä voi määräytyä automaattisesti. Pakollisten opintojaksojen lisäksi saatetaan tarjota myös mahdollisuus lukea jonkin yksittäisen aineen, esimerkiksi fysiikan, syventävät opintojaksot. Mahdollista on myös suorittaa sekä ammatillinen perustutkinto että lukion koko oppimäärä. Tällöin puhutaan kolmoistutkinnosta.^lähde?

Lukiokoulutuksen järjestäminen

Lukioiden ylläpitäminen on vapaaehtoista, mutta suurin osa Suomen kunnista ylläpitää ainakin yhtä lukiota. Ongelmana lukion pitämisessä on pienille kunnille riittävän opiskelijamäärän saanti. Näissäkin kunnissa täytyy toteuttaa valtioneuvoston asetusta, jonka mukaan valtakunnalliset syventävät opintojaksot tulee tarjota opiskelijalle valittaviksi.

Opetushallitus myöntää halukkaille kunnille ja yhteisöille opetuksen järjestämisluvat. Luvan saanti edellyttää, että hakijalla on taloudelliset ja ammatilliset edellytykset järjestää lukio-opetusta. Lukio-opetusta ei saa järjestää taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi, mutta opetuksenjärjestäjät ovat oikeutettuja valtionapuun.

Lukio-opiskelijan opintososiaaliset edut eivät ole yhtä hyvät kuin peruskoululaisen, mutta lukio-opiskelijalla on oikeus ilmaiseen opetukseen, opiskelijahuoltoon sekä yhteen ilmaiseen lounaaseen päivässä. Laajennettu oppivelvollisuus astui voimaan 2021 ja sen myötä toisen asteen opinnot muuttuivat maksuttomiksi. Koulumatkoihin lukiolainen voi saada tukea Kansaneläkelaitokselta, ja opiskelijalla on oikeus opintotukeen, johon vaikuttavat vanhempien tulot alle 20-vuotiaalla opiskelijalla.

Lukiokoulutuksessa ei tunneta perusopetuksen lähikoulukäsitettä. Sen sijaan jokaisella on oikeus hakea yhteishaussa haluamaansa lukioon, joka valitsee opiskelijat perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaisessa järjestyksessä. Tästä poikkeuksen voivat tehdä erityisen koulutustehtävän saaneet lukiot, jotka järjestävät usein pääsykokeen. Tarvittava keskiarvo määräytyy lukioittain hakijoiden mukaan, joten keskiarvoraja on yleensä huomattavasti korkeampi esimerkiksi suurten kaupunkien suosituissa lukioissa kuin 5 000 asukkaan kuntien lukioissa, joskin joihinkin pienempiinkin lukioihin on päätetty tietty keskiarvoraja, joka opiskelijan pitää ylittää päästäkseen lukioon.

Katso myös

• Lukio
• Aikuislukio
• Luettelo Suomen lukioista
• Toisen asteen oppilaitosten vertailu
• Suomen Lukiolaisten Liitto
• Peruskoulu Suomessa
• Ammattikorkeakoulu Suomessa
• Yliopistolaitos Suomessa

Aiheesta muualla

• Lukiolaki
• Lukioasetus
• Asetus lukion tavoitteista ja tuntijaosta
• Lukion opetussuunnitelman perusteet (Arkistoitu – Internet Archive)
• Opetushallitus
• Kouluportaali
• Suomen Lukiolaisten Liitto ry (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ylioppilastutkinto Suomessa
• Lukio-opinnot (Opintoluotsi)
• Opiskelupaikka.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomen lukiot kartalla
• Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta (Arkistoitu – Internet Archive) Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 23.9.2012