Viikinmäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viikinmäki
Viksbacka
Kaupungin kartta, jossa Viikinmäki korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Viikinmäki korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Koillinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 364
Pinta-ala 0,63[1] km² 
Väkiluku 2 900[2] (31.12.2020)
Väestötiheys 4 603 as./km²
Osa-alueet on itse osa-alue Latokartanon peruspiirissä
Postinumero(t) 00560, 00710
Lähialueet Pihlajisto, Pihlajamäki, Viikin tiedepuisto, Viikinranta, Koskela, Veräjämäki, Veräjälaakso

Viikinmäki (ruots. Viksbacka) on asuinalue Koillis-Helsingin Viikissä, Pihlajiston vieressä. Sitä rajaavat Lahdentie, Vantaanjoki ja Herttoniemen teollisuusrata. Hallinnollisesti Viikinmäki lasketaan kaupunginosajaossa Viikin osa-alueeksi ja piirijaossa Latokartanon peruspiirin osa-alueeksi, vaikka se onkin toisella puolella moottoritietä kuin muu Viikki.

Viikinmäessä asuu 2 900 ihmistä (31.12.2020). Länsiosan asuntorakentaminen on vielä kesken. Valmiiseen Viikinmäkeen tulee 2020-luvulla noin 3 700 asukasta. Siellä on omistus-, vuokra-, hitas- ja asumisoikeusasuntoja.[3]

Päiväkodin, starttiluokan, ala-asteen luokat 1–4 sekä kerhotiloja asukkaille tarjoava Viikinmäen korttelitalo valmistui lokakuussa 2014.[4] Viikinmäen koillisosassa toimii jo päiväkoti Vikkeri. Muut palvelut hoidetaan muualla Viikissä ja Pihlajistossa.

Viikinmäellä sijaitsi ampumarata vuosina 1962–2005.[5] Maa-aineksen puhtautta seurataan tarkasti rakentamisen yhteydessä, mikä on vaikuttanut asuinalueen valmistumisen aikatauluun.

Viikinmäessä sijaitsee myös maanalainen vuonna 1994 valmistunut Viikin jätevedenpuhdistamo. Puhdistamo käsittelee teollisuuden ja 800 000 ihmisen jätevedet Helsingin ja seitsemän naapurikunnan alueilta. Puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometriä pitkää purkutunnelia pitkin avomerelle.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikin kuninkaankartanon kaivauksia vuonna 1913.

Viikinmäen alueella Kuninkaankartanonsaarella sijaitsi 1550-luvulta venäläisten hävitykseen vuonna 1571 asti Viikin kuninkaankartano.[7]

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikinmäen läpi Harjannetietä liikennöivät Rautatientorilta Malmille kulkeva bussilinja 71 sekä Myllypuron ja Ruskeasuon välinen linja 506. Myöhäisilta- ja yöaikaan liikennöi bussilinja 77N Malmin kautta Jakomäkeen. Lisäksi pienkalustolinja 701 kulkee Viikistä Malmin suuntaan Viikinmäen Hernepellontietä. Maaherrantietä eli Viikinmäen itä- ja pohjoisreunaa pitkin on vuodesta 2023 alkaen kulkenut Raide-Jokeri eli pikaraitiotie 15.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsinki alueittain 2016 2017. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 23.4.2017.
  2. Taulukko: Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alkaen 31.12.2015. Lopullinen tieto 31.12.2020 (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Ennakkoväkiluku) aluesarjat.fi. Arkistoitu 13.10.2004. Viitattu 5.9.2021.
  3. Viikinmäen esite hel.fi.
  4. Viikissä ja Kivikossa tapahtuu vuonna 2014 uuttahelsinkia.fi. Arkistoitu 12.8.2014.
  5. Viikin ampumarata lopetetaan saunalahti.fi. Arkistoitu 12.8.2014.
  6. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo (PDF) HSY. Viitattu 6.9.2023.
  7. Viikin kampuksen historia alkaa keskiajalta Helsingin yliopisto. Arkistoitu 22.7.2016. Viitattu 12.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]