Pohjois-Haaga

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pohjois-Haaga
Norra Haga
Helsingin kartta jossa Pohjois-Haaga korostettuna
Helsingin alueellinen jako
Kaupunginosa nro 29.3
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Pinta-ala 1,46 km²
Väestö
 - Väkiluku 9 197 (1.1.2013)
 - Väestötiheys 5 951/km²
Postinumerot 00400
Osa-alueet on itse Haagan osa-alue
Lähialueet Etelä-Haaga, Lassila, Pirkkola, Maunulanpuisto, Kivihaka

Pohjois-Haaga (ruots. Norra Haga) on Haagan kaupunginosan osa-alue Helsingissä. Sitä rajaa idässä Hämeenlinnanväylä. Etelässä ja lännessä puistokaistaleet erottavat sen naapurikaupunginosista Etelä-Haagasta ja Lassilasta. Etelässä Pohjois- ja Etelä-Haagan raja kulkee myös Metsäläntietä pitkin. Pohjoisessa kaistale Lassilaa tulee vastaan Kaupintien ja Aku Korhosen tien eteläpuolisen puistoalueen takana. Pohjois-Haagan keskeisiin kohteisiin kuuluu Thalianaukio, jossa on myös taksiasema. Pohjois-Haagasta on Hämeenlinnanväylän ylittävien kevyen liikenteen siltojen kautta yhteys Keskuspuistoon ja Pirkkolan liikuntapuistoon.

Osa-alueella asuu vajaat 8 700 asukasta (1.1.2008) ja työpaikkoja se tarjoaa noin 2 700:lle (31.12.2005).[1] Asukkaista monet ovat asuneet alueella sen rakentamisesta lähtien. Siksikin asukkaiden keski-ikä on keskimääräistä korkeampi; alueella asuu runsaasti yli 65-vuotiaita.

Pohjois-Haagassa useimpien katujen nimet viittaavat teatteriin. Alueen kokoojakatu on nimeltään Näyttelijäntie, ja sen poikkikatuja ovat muun muassa Ida Aalbergin, Aino Acktén ja Adolf Lindforsin tiet, jotka ovat saaneet nimensä kuuluisien suomalaisten näyttelijöiden mukaan. Alueella on myös suomalaisten näytelmäkirjailijoiden nimikkokatuja kuten Maiju Lassilan, Maria Jotunin, Järviluoman- ja Teuvo Pakkalan tiet. Thalian aukion nimi taas johtuu kreikkalaisen mytologian näytelmätaiteen muusan nimestä Thalia. Alueen kaakkoisosan katujen nimet kuten Nuijamiestentie, Ilkantie, Poutuntie, Krankantie ja Huovitie sekä Linnaleirin aukio viittaavat kuitenkin nuijasotaan.

Pohjois-Haagan korkein maastonkohta on Ida Aalbergin tien pohjoispuolella olevilla kallioilla (44 m mpy.) ja matalin Hämeenlinnanväylän varressa Etelä-Haagan rajalla (10,5 m mpy.)[2] Etäisyys Pohjois-Haagasta Helsingin keskustaan on noin kymmenen kilometriä.

Pohjois-Haagassa toimii vuonna 1956 perustettu kotiseutuyhdistys Pohjois-Haaga Seura ry.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakavuoren kirkko sijaitsee Pohjois-Haagassa.

Nykyinen Pohjois-Haaga kuului ennen vuotta 1946 pääosin Haagan kauppalaan, mutta oli rakentamatonta aluetta, pääosin suota, mäntyvaltaista metsää ja kallioita. Eliel Saarisen Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma vuodelta 1915 ulottui Pohjois-Haagankin alueelle, mutta sen mukaisesti alueelle ei rakennettu mitään. Kerrostalojen välisillä puistoalueilla on satunnaisesti näkyvissä jäänteitä ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetuista linnoitteista, jotka kuuluivat niin sanottuun Krepost Sveaborgiin. Professori Laura Kolbe kuvaa kirjassaan Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunassa elämäänsä 1950-luvun Pohjois-Haagassa seuraavasti: "Kotini Pohjois-Haagassa, 1950-luvun uudessa helsinkiläisessä esikaupungissa, edusti uutta aikaa. Lapsuuteni kaupunginosassa korostuivat järjestys ja moderni valoisuus, selkeys ja toimivuus. Elettiin yhä säädyllisyyden ja hierarkkisuuden normittamassa maailmassa, johon uusi urbaani keskiluokka oli kasvamassa. Haagan asuntoihin eivät muuttaneet maalaiset, vaan sinne tulivat modernia elämää hakemaan juristi-, insinööri-, ekonomi- ja lääkäriperheet sekä työläis- ja palveluammateissa toimivat. Kaksikielisyys oli melko tavallista. Lapsia oli paljon ja kaikkialla. Olimme aina ulkona leikkimässä, emmekä niinkään toistemme kotona. Sosiaalinen tausta oli pihan leikeissä häivytetty taustalle."[3]

Suurin osa Pohjois-Haagan kerrostaloista on 1950-luvulta ja ne rakennettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisinä valmistuivat Ilkantien, Eliel Saarisen tien ja Nuijamiestentien rajaaman alueen talot vuosina 1951−1954, toisina Thalianaukion ympärillä olevat talot vuosina 1954−1957 (näiden joukossa Tolarin kansakoulu, nykyinen Pohjois-Haagan ala-asteen koulu vuonna 1956) ja kolmansina Ida Aalbergin tien ja Adolf Lindforsin tien ympäristössä olevat korkeat kerrostalot, Näyttelijäntien pohjoispuolen kerrostalot sekä ostoskeskus vuosina 1958−1960. Näitä taloja suunnittelivat mm. arkkitehdit Aulis Blomstedt ja Martti Välikangas.

Neljäs suuri rakennuskohde olivat vuosina 1971−1973 rakennetut Maiju Lassilan tien ja sen poikkikatujen varsilla olevat talot. Viimeksi mainittujen talojen paikalla sijaitsi 1950-luvulle asti Kiffenin (Kronohagens Idrottsförening) vuonna 1925 valmistunut Pohjoismaiden suurin ampumarata, jota käyttivät myöhemmin suojeluskunnat ja puolustusvoimat. Ampumakatoksen pohja on vielä nähtävissä Eliel Saarisen tien ja Maria Jotunin tien välissä ja radan paikalla sijaitsevien kerrostalojen takana olevasta hiekkatörmästä on vielä viime aikoina löytynyt luoteja. Toiminta ampumaradalla päättyi, kun suojeluskuntajärjestö lakkautettiin vuonna 1944. Ampumaradan paviljonkia käytettiin 1950-luvulta lähtien ulkoilu- ja hiihtomajana ja vuodesta 1967 nuorisotilana, kunnes se paloi vuonna 1974. Paviljonki sijaitsi nykyisen Marjatta-koulun kohdalla Poutuntien ja Krankantien risteyksessä Eliel Saarisen tien suuntaisesti.

Marjatta-koulu perustettiin vuonna 1972 ja se toimi Hakavuoren kirkon tiloissa, kunnes sille valmistui oma talo Poutuntien varrelle.

Ennen Hämeenlinnanväylän valmistumista 1970-luvun alkupuolella Nuijamiestentie oli valtatie 3:n osa.

Eliel Saarisen tien varteen Haagan keskiosiin rakennetaan uusia asuinrakennuksia. Sinne on viime vuosina noussut myös muutamia palvelutaloja.

Tunnettuja pohjoishaagalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Haagassa eri aikoina asuneita julkisuuden henkilöitä ovat olleet muun muassa pilapiirtäjä Kari Suomalainen, professori Laura Kolbe, kirjailija Mauri Sariola, aitajuoksija Arto Bryggare, Kokoomuksen puheenjohtaja Juha Rihtniemi, näyttelijä ja ohjaaja Åke Lindman, muusikko Arto Sotavalta, rockmuusikko Remu Aaltonen ja laulajat Ture Ara, Teijo Joutsela ja Kalevi Korpi sekä viihdealan monitaiteilija Vesa-Matti Loiri. Hurriganes piti ensimmäisen konserttinsa yhteiskoululla Pohjois-Haagassa, josta on kotoisin myös kaksi suomalaisen rockmusiikin tunnettua nimeä Cisse Häkkinen ja Dave Lindholm.[4] Iskelmälaulaja Jukka Kuoppamäki muutti Pohjois-Haagaan teini-ikäisenä.[5]

Paikkoja Pohjois-Haagassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Haagassa sijaitsevat mm. [6]

  • Pohjois-Haagan ala-asteen koulu (aikaisemmin Tolarin kansakoulu)
  • Pohjois-Haagan yhteiskoulu (yläaste ja lukio, urheilukoulu)
  • Marjatta-koulu
  • Helsingin tekniikan alan oppilaitos (Haagan koulutusyksikkö)
  • Valkea talo (useita kuuroja palvelevia toimintoja, koulutustiloja; lisäksi mm. Kuurojen museo)
  • Pohjois-Haagan ostoskeskus (suojeltu)
  • Hakavuoren kirkko
  • Haagan terveysasema (yhteinen Etelä-Haagan kanssa)
  • Kuljetusristikko ja -kuutio, Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL:n ja Suomen Taksiliiton päätoimipaikat
  • Haagan nuorisotalo
  • Nuorisotalo Clubi
  • Luoteis-Helsingin musiikkiopisto eli Luhmo
  • Lassilan liikuntapuisto
  • Pirkkolan liikuntapuisto
  • Pohjois-Haagan skeittipuisto
  • Pohjois-Haagan kirjasto
  • Leikkipuisto Laurinniitty
  • Leikkipuisto Pohjois-Haaga
  • Keskuspuisto
  • Päiväkoti Ella
  • Päiväkoti Kanerva
  • Päiväkoti Lassi
  • Päiväkoti Niitty
  • Haagan seurakunnan päiväkerho
  • Työväenopiston Pohjois-Haagan toimipiste
  • Taka-Lassilan koirapuisto (Lassilassa Kehä I:n ja siirtolapuutarha-alueen välissä)
  • Aino Acktén koirapuisto (Pohjois-Haagan ja Lassilan välisellä puistoalueella, skeittipuiston ja viljelypalstojen välissä)
  • Laajasuon alppiruusupuisto (Rhodopuisto)
  • Lassilan Palstaviljelijät ry
  • Haagan viljelypalstat (Hyötykasviyhdistys)
  • Leevin palvelutalo

Julkinen liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Haagasta on erinomaiset raide- ja bussiyhteydet eri puolille pääkaupunkiseutua. Lähiö sijaitsee Kehä I:n ja Hämeenlinnan moottoritien (Valtatie 3) muodostamassa kulmauksessa ja lähellä Turun moottoritien ja Tuusulanväylän liittymiä.

Raideliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M-junan asema Pohjois-Haaga sijaitsee Pohjois-Haagan länsipuolella Lassilassa. Pohjois-Haagan eteläpuolella sijaitsee Huopalahden rautatieasema, josta on Helsingin päärautatieasemalle matkaa noin 6 km ja Pasilan asemalle noin 3 km. Raiteita on Huopalahden asemalla neljä: raiteet 1 ja 3 Kirkkonummen ja Vantaankosken suuntiin sekä raiteet 2 ja 4 Helsinkiin. Raiteilla liikennöivät nopeat lähijunat S, U ja E.

Bussiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Turistiauto aloitti Helsingin keskustan ja Pohjois-Haagan välisen linja-autoliikenteen vuonna 1956. Pohjois-Haagan kautta ajavat Helsingin sisäisen liikenteen linja-autot keskustasta Pohjois-Haagan asemalle, Kannelmäkeen ja Paloheinään.

Poikittaisista linjoista huomattavin on Eliel Saarisen tietä kulkeva runkolinja 550, joka liikennöi Westendin asemalta Espoosta Itäkeskukseen. Linjan pysäkkejä on Pohjois-Haagassa kolme. Poikittaisia linjoja kulkee Pohjois-Haagan kautta myös Konalaan, Vanhaankaupunkiin ja Hakaniemeen.

Hämeenlinnanväylällä on linja-autopysäkki Pohjois-Haagan kohdalla Pirkkolantien ylittävällä sillalla.

Taksit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Haagan taksitolppa sijaitsee Thalianaukiolla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Riitta Oittinen ja Pirkko Tepponen (toim.): Pohjois-Haaga - Pohjantähti Helsingissä. Helsinki: Helsingin kaupunginosatoimikunta, Pohjois-Haaga-Seura ja Helsingin kaupunki, 1989. ISBN 951-771-958-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helsinki alueittain 2008 (Haagan peruspiiri PDF:n sivuilla 68-71) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 7.2.2010.
  2. Pohjois-Haaga - Pohjantähti Helsingissä, s. 8.
  3. Kolbe L. 2007, Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa. Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta, Kotimaa, Helsinki, s. 32.
  4. Pohjois-Haaga - Pohjantähti Helsingissä, s. 41.
  5. Auraviihde - Jukka Kuoppamäki Auraviihde.fi. Viitattu 22.4.2011.
  6. Palvelut

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]