Maria Jotuni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maria Jotuni
Jotuni.jpg
Salanimet Maria Haggrén-Jotuni, Nix, Maria Kustaava Tarkiainen
Syntynyt 9. huhtikuuta 1880
Kuopio
Kuollut 30. syyskuuta 1943 (63 vuotta)
Helsinki
Ammatit kirjailija, näytelmäkirjailija
Äidinkieli suomi
Ensiteokset Suhteita (1905)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Maria Gustaava Jotuni (vuoteen 1906 Haggrén, vuodesta 1911 Jotuni-Tarkiainen, 9. huhtikuuta 1880 Kuopio30. syyskuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotuni kävi Kuopion suomalaista yhteiskoulua 7. luokalle asti ja lukion loppuun Kuopion suomalaisen tyttökoulun jatkoluokilla. Valmistuttuaan 1900 ylioppilaaksi Jotuni suunnitteli ryhtyvänsä opettajaksi. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa vuosina 1900–1904 historiaa, kirjallisuutta ja taidehistoriaa, mutta opettajaa hänestä ei tullut. Toimittajan työ osakuntalehdessä oli alkuna Jotunin kirjailijanuralle. Viljo Tarkiainen, Joel Lehtonen ja Jotuni tutustuivat Savokarjalaisessa osakunnassa, ja Jotunista tuli Lehtosen rakkauden kohde. Tarkiaisen kanssa hän kuitenkin avioitui 1911. Maria ("Maikki", "Maiju") Haggren muutti sukunimensä yhdessä veljiensä kanssa Jotuniksi suurena nimenmuuttovuonna 1906. Sukunimi Jotuni merkitsee jättiläistä, joita oli skandinaavisessa mytologiassa. Jotuni on myös harvinaisempi nimitys suomalaisen kansanperinteen jättiläisille jatuleille, ja saamelaiset ovat kutsuneet jättiläisiä nimityksellä Jotuli.[1][2][3]

Jotunilla oli kaksi poikaa, Jukka Tarkiainen ja Tuttu Tarkiainen avioliitosta Viljo Tarkiaisen kanssa. Jukka Tarkiaisen poika on historioitsija Kari Tarkiainen., joka on kirjoittanut elämäkerran sekä isoäidistään että isoisästään. Jotuni on haudattu Helsingin Hietaniemeen: U31-1-15. Helsingin Pohjois-Haagassa ja Porvoossa on Maria Jotunin tie. Kuopiossa taas on Maria Jotunin koulu. Jotuni sai taiteilija Eeva Oivion suunnitteleman postimerkin vuonna 1980.

Eeva Oivion suunnittelema Maria Jotuni -postimerkki, 1980.

Kirjailijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Jotuni muistetaan ehkä parhaiten 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen julkaistusta romaanista Huojuva talo, hän oli lyhyen tekstin ja dialogin taitaja. Jotunin ensimmäinen novellikokoelma Suhteita ilmestyi 1905, mutta suurempaa huomiota ja kritiikkiä herätti vasta toinen kokoelma Rakkautta (1907), jonka ensimmäinen painos myytiin pian loppuun.

Jotuni käsitteli kirjoituksissaan ihmistä ja feministinä erityisesti naisia ja naisten asemaa. Näiden lisäksi hän käsitteli muita yhteiskunnallisia epäkohtia, usein kyseenalaistavan huumorin keinoin.

Maria Jotunin kirjallista perinnettä ylläpitää myös Maria Jotuni -seura, joka perustettiin vuonna 2009. Seuran perustajat ovat tunnettuja suomalaisia näyttelijöitä ja ohjaajia ja sen hallituksessa vaikuttavat Eeva-Liisa Haimelin (pj), Tiina Rinne (vpj), Heidi Krohn, Mona Kortelampi, Leena Maija Hurme, Kaija Siikala, Maija-Liisa Peuhu (varajäsen) ja Marja Aaltonen-Eloranta (varajäsen).[4]

Teokset (valikoima)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vanha koti (1910)
  • Miehen kylkiluu (1914)
  • Savu-uhri (1915)
  • Kultainen vasikka (1918)
  • Tohvelisankarin rouva (1924)
  • Olen syyllinen (1929)
  • Kurdin prinssi (1932)
  • Klaus, Louhikon herra (1942)

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arkielämää (1909)
  • Huojuva talo (1936, julk. 1963 postuumina). Kuvastaa aikansa kirjallisuusaatteita realismia ja tolstoilaisuutta.
  • Äiti ja poika. Elämän hiljaisina hetkinä (1965)
  • Jäähyväiset (1949, postuumi).

Novellit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suhteita (1905)
  • Rakkautta (1907)
  • Kun on tunteet (1913)
  • Martinin rikos (1914)
  • Jussi ja Lassi (1921)
  • Tyttö ruusutarhassa (1927)
  • Norsunluinen laulu (1947, postuumi)
  • Maria Jotunin ihmisiä (novellivalikoima, 1959)

Kokoelmateokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kootut teokset I–IV (1930)
  • Valitut teokset (1954)
  • Maria Jotunin aforismit (1959)
  • Maria Jotunin novelleja, lukijana Ritva Ahonen (Otavan kirjallinen äänilevy 13, 1961)
  • Novellit ja muuta proosaa I–II, toim. Irmeli Niemi. Otava 1980.
  • Näytelmät, toim. Irmeli Niemi. Otava 1981.
  • Kun on tunteet, Tyttö ruusutarhassa ynnä muita novelleja toim. Irmeli Niemi. SKS 1999. ISBN 951-746-125-9
  • Valitut teokset. Suhteita, Rakkautta, Arkielämää, Kun on tunteet, Martinin rikos, Tyttö ruusutarhassa ynnä muita novelleja, Jouluyö korvessa. Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-16872-X.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maria Jotuni Kuopion koululaitos 125 vuotta. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 11.1.2009.
  2. Lehtosen ystäviä Savonlinna.fi. Viitattu 15.9.2009.
  3. Sydän kompassina, Maria Jotuni Tuhannettunteet.kuopio.fi. Viitattu 15.9.2009.
  4. Maria Jotuni -seura Suomen kirjailijanimikkoseurat ry. Viitattu 31.12.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Irmeli Niemi, Arki ja tunteet. Maria Jotunin elämä ja kirjailijantyö. Helsinki: Otava, 2001. 332 s., ISBN 951-1-16347-7

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Maria Jotuni -sitaatteja.