Adolf Lindfors (näyttelijä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee näyttelijää. Samannimisestä urheilijasta kertoo artikkeli Adolf Lindfors.
Adolf Lindfors
Adolf Lindfors
Adolf Lindfors
Henkilötiedot
Koko nimi Adolf Erik Lindfors
Syntynyt 18. toukokuuta 1857
Porvoo
Kuollut 20. toukokuuta 1929 (72 vuotta)
Ammatti näyttelijä, teatterinjohtaja
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Adolf Erik Lindfors (18. toukokuuta 1857 Porvoo20. toukokuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja, joka sai professorin arvonimen.[1]

Henkilöhistoria ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adolf Lindforsin vanhemmat olivat kirjanpainaja Gustaf Linfors ja Ulrika Gustava Berg ja puoliso vuodesta 1899 näyttelijä Aina Kristina Bergroth, ylitarkastaja Julius Bergrothin tytär. Lindfors kävi viisi luokkaa alkeiskoulua ja suoritti ruotsalaisen teatterikoulun. Hän näytteli Ruotsalaisessa teatterissa 1873–1881 ja 1881–1882 Göteborgin teatterissa ja Fiorinin oopperaseurueessa. Vuonna 1882 hänet kiinnitettiin Suomalaiseen Teatteriin, missä hän peri edesmenneeltä Oskari Vilholta Molière-roolien tulkitsijan ”viitan”. Lindfors toimi vuosina 1892–1894 Dramatiska Föreningenin teatterikiertueen johtajana, mutta palasi Suomalaiseen Teatteriin, missä hän näytteli kuolemaansa saakka. Hän toimi Suomalaisen Teatterin (Suomen Kansallisteatterin) johtajana vuosina 1907–1914. Hän toimi myös lausunnan ja plastiikan opettajana Helsingin musiikkiopistossa 1887–1907. Professorin arvonimen Lindfors sai vuonna 1927, Suomen Näyttelijäliiton kunniajäsen hän oli vuodesta 1919.[1]

Lindfors muistetaan Moliere-rooleistaan, tunnetuin niistä oli Saiturin nimiosa Saituri Harpagonina. Hänet muistettiin älyllisenä, temperamenttisena ja taitavana näyttelijänä, jolle sopi korkea-arvoisten henkilöiden roolit. Hänen keskeisiä roolejaan olivat myös Tartuffe ja Falstaff William Shakespearen näytelmissä, lisäksi Victorien Sardoun Rouva Suorasuun Napoleon. Lindfors oli näyttelijälaadultaan koomikko ja hänen roolitulkintojansa pidettiin vivahteikkaina ja realistisina. Lindforsia pidettiin ”ranskalaismaisena” näyttelijänä, sillä hänen roolejansa kotimaisissa näytelmissä pidettiin aivan liian ”ranskalaisina”. Myöhemmin hänen paikkansa Moliere-tulkitsijana peri Uuno Laakso.

Lindfors esiintyi kolmessa mykkäelokuvassa vuosina 1923–1924. Tunnetuin elokuvarooli lienee lukkari Sepeteuksen osa Erkki Karun ohjaamassa, Nummisuutareiden ensimmäisessä elokuvasovituksessa 1923.

Adolf Lindfors on haudattu Kulosaaren hautausmaalle.

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, III osa: J–Malmivaara, W., s. 457–458. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1930.