Polyteekkarifilmi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Polyteekkarifilmi
Ohjaaja Adolf Lindroos
Karl Fager
Käsikirjoittaja Viljo Castrén
Rafael Roos
Tuottaja Viljo Castrén
Kuvaaja Kurt Jäger
Rafael Roos
Leikkaaja Kurt Jäger
Rafael Roos
Pääosat Rurik Ekroos
Emil Lindh
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi
Ensi-ilta 25. toukokuuta 1924
Kesto 69 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 190 000 mk
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Polyteekkarifilmi (Polytekarfilmen) on suomalainen mykkä dokumenttielokuva vuodelta 1924. Sen tekivät Helsingin polyteekkarit Suomi-Filmi Oy:n avustamina. Dokumentin alaotsikko on Tarina urheilusta, polyteekkareista ja Olympian jumalista, kahden "tupsuniekan" kertomana. Elokuvan oli määrä kerätä matkavaroja Pariisin olympialaisiin lähteville suomalaisurheilijoille.[1]

Suomi-Filmi valmisti vuonna 1958 fiktioelokuvan, jonka nimi on niin ikään Polyteekkarifilmi. Polyteekkarimuseon tilaaman 26-minuuttisen mustavalkoisen mykkäelokuvan ohjasivat Ragnar Dunckers ja Rafael Roos.[2]

Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Rurik Ekroos  … polyteekkari Kalle Rask  
 Emil Lindh  … jumalten hallitsija Zeus  
 Kirsti Suonio  … oikeuden jumalatar Hera  
 Edda von Bidder-Ehrnrooth  … Pallas Athene  
 Jeanne Forsman-Sundman  … Afrodite Nea  
 Aarne Leppänen  … Hermes  
 Adolf Lindfors  … Dionysos  
 Leo Golowin  … Apollon  
 May Pihlgrén  … Arthemis  
 Urho Seppälä  … Ares  
 Otto Åkesson  … johtaja Fleurtén-Lemmenheimo  
 Sven Relander  … vanginvartija  
 Waldemar Wohlström  … kerjäläinen  
 van Dhosa  … Hefaistos  

Sisältöseloste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prologina ja erikoisuutena Polyteekkarifilmissä on urheilumontaasi. Elokuvaan on sijoitettu myös runsaasti "estotonta Suomi-mainontaa".[1] Lisäksi siinä on näkymiä muun muassa teekkarihallituksen istunnosta ja teekkarien yleiskokouksesta. Polyteekkarifilmin näytelmäelokuvamuotoinen tarina on jaettu kuuteen osaan:[1]

  1. Naisväki syrjään: Teekkarit miettivät kokouksessaan, miten saada liike-elämä ja teollisuus tukemaan urheilua Yhdysvaltain mallin mukaan. Päätetään järjestää teekkarikulkue. Eräs teekkareista - Kalle Rask - paneutuu kulkueen järjestämiseen niin innokkaasti, että unohtaa tyttöystävänsä Nean tyystin.
  2. Reklaamimetsästäjät sotapolulla: Vastavetona Nea näyttäytyy Esplanadin puistossa keskellä Helsinkiä uuden mielitiettynsä Maxin rinnalla. Mustasukkainen Kalle päättää voittaa Maxin Helsinki–Porvoo viestihiihdossa.
  3. Olympon saleissa: Ylijumala Zeus lähettää Hermeksen ja Afroditen Suomeen.
  4. Matka maahan: Hermes ja Afrodite laskeutuvat Helsinkiin. He joutuvat Seurahuoneelle, missä heidän vanhanaikaiset setelinsä eivät kelpaa maksuvälineiksi. Heitä epäillään rahanväärentäjiksi.
  5. Seuraukset ovat yllättäviä: Johtaja Fleurtén-Lemmenheimo kidnappaa Afroditen, sillä tämä aikoo ottaa osaa samaan kauneuskilpailuun kuin johtajan morsian.
  6. Polyteekkarien reklaamikulkue: Laskiaissunnuntaina järjestetään teekkarien kulkue Helsingin keskustassa. Olympialaisrahasto karttuu 350 000 markalla. Nea ja hänen ystävättärensä törmäävät Kalleen, joka on taintunut lumeen. Herättyään Kalle ymmärtää nähneensä unta Olympon jumalista.

Arvioinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi Suomi arvioi Polyteekkarifilmiä: "Emme erehtyne väittäessämme, että polyteekkarien kelpo filmi muodostuu menetykseltään yhdeksi tämän näytäntökauden suurimmista." Kovin menestyksellinen elokuva ei kuitenkaan ollut: se aiheutti ylioppilaskunnalle 125 000 markan tappion (noin 35 000 euroa vuoden 2006 rahassa[3]). Seuraavan kerran teekkarit tekivät kokoillan elokuvan vasta 1960-luvun alussa.[1] Se oli Risto Jarvan ja Jaakko Pakkasvirran Yö vai päivä (1962).

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva kuvattiin talvella 1924 ympäri Helsinkiä, kuten Korkeavuorenkadun paloaseman tornissa. Unioninkadulla suurkirkon tienoilla kuvattiin puolestaan teekkarien reklaamikulkuetta.[4]

Enemmistö Polyteekkarifilmin esiintyjistä oli teekkareita ja heidän tyttöystäviään. Ammattilaisurheilijoita elokuvassa edustivat tuolloin 27-vuotias juoksijalegenda Paavo Nurmi sekä pikaluistelija Clas Thunberg, ensimmäinen yleisurheilun suomalainen olympiavoittaja Verner Järvinen ja taitoluistelijapariskunta Ludovika ja Walter Jakobsson.

Käsikirjoittaja Viljo Castrénista tuli sittemmin Teknillisen korkeakoulun vesirakennuksen professori. Toinen käsikirjoittaja Rafael Roos taasen työskenteli kuvaajana omassa lyhytelokuvavalmistamossaan ja valokuvaamossaan Foto-Roosissa.[5] Polyteekkarifilmin televisioesitysoikeus on Yleisradiolla.[6]

Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kuvaus-kamera-käy!, sivu 19
  2. https://www.elonet.fi/fi/elokuva/113251
  3. http://www.tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.html
  4. https://www.elonet.fi/fi/elokuva/156792
  5. Suomen kansallisfilmografia 1, sivu 262
  6. Suomen kansallisfilmografia 1, sivu 259

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]