Verner Järvinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Verner Järvinen

Verner Järvinen.jpg

Henkilökohtaiset tiedot
Nimi Verner Järvinen
Maa Suomi
Syntymäaika 4. maaliskuuta 1870
Syntymäpaikka Ruovesi
Kuolinpäivä 31. tammikuuta 1941
Kuolinpaikka Tampere
Laji yleisurheilun heittolajit
Saavutukset
Voitot olympiakulta 1906
Mitalit
Maa: Suomen vuosina 1809–1858 ja 1883–1914 käytössä ollut lippu. Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Ateena 1906 (välikisat) antiikin
kiekonheitto
Pronssia Pronssia Ateena 1906 (välikisat) kiekonheitto
Pronssia Pronssia Lontoo 1908 antiikin
kiekonheitto

Venne ”Verner” Järvinen (4. maaliskuuta 1870 Ruovesi31. tammikuuta 1941 Tampere) oli suomalainen kenttälajeihin erikoistunut yleisurheilija, olympiamitalisti ja välikisojen kultamitalisti.

Henkilötietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvisen vanhemmat olivat torppari Henrik Järvinen ja Gustava Saarijärvi. Hän hankki koulutietoja asevelvollisena Hämeen Pataljoonassa, jossa yleni aliupseeriksi. Valtion rautateiden palvelukseen Järvinen tuli 1896, päätyen ylijunailijaksi. VR:n palveluksesta hän erosi vasta 1932.

Järvinen oli vuodesta 1897 naimisissa Thyra Maria Leanderin (k. 1948) kanssa. Heidän poikansa Akilles, Kalle, Matti ja Yrjö menestyivät urheilijoina, ja Verner Järvinen tunnettiinkin lempinimellä ”Isä Järvinen”.[1]

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvinen kiinnostui urheilusta jo asevelvollisuusaikana, jolloin hän harjoitteli muun muassa painia, kuulantyöntöä ja kiekonheittoa. Palkinnon hän sai ensimmäisen kerran voimistelukilpailuissa vuonna 1900.

Järvinen voitti Ateenan välikisoissa 1906 olympiakultaa 1. toukokuuta[2] vauhdittomassa antiikkisessa kiekonheitossa (tulos 35,17 m) ja pronssia kiekonheitossa (tulos 36,82 m). Samoissa kisoissa hän oli keihäänheitossa viides neljän ruotsalaisen jälkeen. Kuulantyönnössä pisimmälle työntänyt Järvinen hylättiin[3] virheellisen tekniikan vuoksi vastustajien protestoitua.

Lontoon kesäolympialaisissa 1908 Järvinen oli antiikkisessa kiekonheitossa kolmas (tulos 36,48 m) ja kiekonheitossa neljäs (tulos 39,43 m). Järvinen osallistui kisoissa myös kuulantyöntöön. Vielä samana vuonna hän heitti kiekossa maailmanennätystuloksen 44,84 metriä.

Tukholman vuoden 1912 kisoissa Järvinen oli jo yli 40-vuotias ja menestys jäi vaisuksi. Hän oli kiekonheitossa viidestoista ja kahden käden kiekonheitossa kahdestoista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Reetta Meriläinen, Olipa kerran isä, äiti ja neljä poikaa. Helsingin Sanomat, 21.11.2009 sivu B 14
  2. Siukonen, Markku & Rantala, Risto: Kaikki urheilusta, s. 12. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20841-9.
  3. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 14. Otava, 1970.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Antero Raevuori: Järviset – legendaarinen suomalainen urheilijaperhe. Revontuli, 2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]