Akilles Järvinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Akilles Järvinen kymmenottelun pituushypyssä 1928 olympiakisoissa
Akilles Järvinen kymmenottelun pituushypyssä 1928 olympiakisoissa
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Amsterdam 1928 10-ottelu
Hopeaa Hopeaa Los Angeles 1932 10-ottelu
EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Torino 1934 400 m aidat
Erkki Pohjanheimon ja Aki Järvisen muistolaatta Tampereen Koivistonkylässä

Akilles ”Aki” Eero Johannes Järvinen (19. syyskuuta 1905 Jyväskylä7. maaliskuuta 1943 Tampere)[1] oli suomalainen yleisurheilun moniottelija ja olympiamitalisti. Hän menestyi erityisesti kymmenottelijana voittaen lajissa olympiahopeaa Amsterdamissa 1928 ja Los Angelesissa 1932. Järvinen voitti myös EM-hopeaa 400 metrin aitajuoksussa Torinossa 1934. Seuratasolla hän edusti Tampereen Pyrintöä.

Järvinen aloitti kilpailemisen vuonna 1923. Hänen ensimmäinen vahva lajinsa oli kolmiloikka, missä hän saavutti SM-hopeaa vuonna 1925. Hän osallistui vuosina 1925–1936 yhteensä 13 maaotteluun ja edusti niissä Suomea seitsemässä yksilölajissa ja kahdessa eri viestijuokussa. Kymmenotteluun hän osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1926. Viipurissa 1930 hän teki kymmenottelussa maailmanennätyspisteet 8255,475 (vanha pistelasku). Hänen viimeinen kymmenottelunsa oli Berliinin olympialaisissa 1936, jolloin hän kuitenkin keskeytti ensimmäisen päivän jälkeen oltuaan viidennellä sijalla.[1]

Järvisen perheessä oli myös muita menestyneitä urheilijoita. Hänen isänsä oli olympiavoittaja Verner ”Isä” Järvinen, jonka kanssa Akilles ajautui välirikkoon alettuaan seurustella Annikki Saulin kanssa. Verner oli hävinnyt Lontoon olympialaisissa 1908 Annikin isälle Jalmari Saulille kuulantyönnössä. Akilles Järvisen nuorempi veli oli Matti Järvinen, keihäänheiton maailmanennätysmies ja olympiavoittaja. Hänen vanhempi veljensä Kalle Järvinen edusti Suomea olympialaisissa kuulantyönnössä. Veljeksistä vanhin, Yrjö Järvinen, oli keihäänheiton SM-pronssimitalisti.[1]

Järvinen menetti henkensä lento-onnettomuudessa Tampereella Pyry-harjoitushävittäjä PY-37:n syöksyttyä maahan 7. maaliskuuta 1943. Hän oli matkustajana kapteeni Erkki Pohjanheimon ohjaamalla koelennolla. Tapahtuman muistolaatta on Tampereen Koivistonkylässä.[2]

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajikohtaiset ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 100 metriä 10,9 s
  • 200 metriä 21,9 s
  • 400 metriä 49,0 s
  • 1500 metriä 4.47,0
  • 110 m aidat 15,2 s
  • 200 m aidat 25,4 s
  • 400 m aidat 53,7 s
  • korkeus 180 cm
  • seiväs 360 cm
  • pituus 712 cm
  • kolmiloikka 14,32 m
  • kuula 14,10 m
  • kiekko 36,95 m
  • keihäs 63,25 m
  • 10-ottelu (nykypistein) 7038

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Sopanen, Ari: SUL 100 vuotta – Akilles Järvinen Yleisurheilu.fi. 1.6.2006. Viitattu 4.8.2015.
  2. Kapteenien Erkki Pohjanheimon ja Aki Järvisen muistokivi ja -laatta 1946 Tampereen kaupunki. Viitattu 4.8.2015.
  3. Suomen mitalit kesäolympiakisoissa Urheilumuseo. Viitattu 11.7.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Antero Raevuori, Järviset – legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, Revontuli, 2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]