Matti Järvinen (keihäänheittäjä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matti Järvinen
Matti Järvinen 1930-luvun Suomi–Ruotsi-maaottelussa
Matti Järvinen 1930-luvun Suomi–Ruotsi-maaottelussa
Henkilötiedot
Syntynyt18. helmikuuta 1909
Tampere
Kuollut22. heinäkuuta 1985 (76 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Uran tiedot
Laji keihäänheitto
Seura Tampereen Pyrintö
Viipurin Urheilijat
Kerkkoon Nuorisoseuran Urheilijat
Helsingin Kisa-Veikot
Keravan Urheilijat
Saavutukset
Voitot olympiakulta 1932
Ennätykset useita maailmanennätyksiä
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Los Angeles 1932 keihäänheitto
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Torino 1934 keihäänheitto
Kultaa Kultaa Pariisi 1938 keihäänheitto

Matti Henrikki Järvinen (18. helmikuuta 1909 Tampere22. heinäkuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen keihäänheittäjä. Hän voitti kultaa 1932 olympialaisissa ja paransi maailmanennätystä kymmenen kertaa.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Järvisen isä oli Verner "Isä" Järvinen, antiikin tyylin kiekonheiton olympiavoittaja välikisoista 1906. Hänen veljensä Kalle (1903–1941) oli aikanaan Suomen paras kuulantyöntäjä ja Akilles (1905–1943) kymmenottelun maailmanennätysmies ja olympiakisojen 1928 ja 1932 hopeamitalisti. Yrjö Järvinen kuului samaan veljessarjaan ja hän voitti pronssia keihäänheitossa Kalevan Kisoissa vuonna 1924.

Järvinen voitti Los Angelesissa 1932 olympiakultaa.[1] Berliinin olympialaisissa 1936 Järvinen sijoittui viidenneksi.

Järvinen voitti Euroopan mestaruuden vuosina 1934 ja 1938.[2]

Järvinen paransi keihäänheiton maailmanennätystä peräti kymmenen kertaa peräkkäin – paras tulos oli 77,23 metriä. Hän ylitti 70 metrin rajan ensimmäisenä suomalaisena keihäänheittäjänä ja toisena koko maailmassa.[2]

Suomenmestaruuksia Järvinen voitti kahdeksan. Suomea hän edusti maaotteluissa 15 kertaa.[2]

Seuratasolla Järvinen, joka tunnettiin lempinimellä ”Maailman Matti”, edusti Tampereen Pyrintöä, Viipurin Urheilijoita, Kerkkoon Nuorisoseuran Urheilijoita, Helsingin Kisa-Veikkoja ja Keravan Urheilijoita.[3][4]

Jatkosodan aikana jo uransa lopetettuaan Matti Järvinen oli mukana Urho Kekkosen johtamassa ryhmässä, joka osallistui elokuussa 1942 Berliinin olympiastadionilla järjestettyihin kansainvälisiin akselivaltojen edustajien yleisurheilukilpailuihin.[5]

Urheilu-uransa jälkeen Järvinen toimi Otaniemen Urheilusäätiön toiminnanjohtajana ja sai talousneuvoksen arvonimen.

Porin stadionin pääsisäänkäynnin edustalla on kuvanveistäjä Kalervo Kallion suunnittelema Matti Järvisen patsas, joka paljastettiin vuonna 1966. Se kuvaa hänen kultamitaliheittoaan Los Angelesin olympialaisissa.[6]

Maailmanennätykset[2][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Järvisestä julkaistiin postimerkki uran jälkeen vuonna 1945.
Tulos Päivämäärä Heittopaikka
71,57 8. elokuuta 1930 Viipuri
71,70 17. elokuuta 1930 Tampere
71,88 31. elokuuta 1930 Vaasa
72,93 14. syyskuuta 1930 Viipuri
74,02 27. kesäkuuta 1932 Turku
74,28 25. toukokuuta 1933 Mikkeli
74,61 7. kesäkuuta 1933 Vaasa
76,10 15. kesäkuuta 1933 Helsinki
76,66 7. syyskuuta 1934 Torino
77,23 18. kesäkuuta 1936 Helsinki

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Raevuori, Antero: Järviset – Legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, s. 153. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Revontuli, 2009. ISBN 978-952-5767-18-6.
  2. a b c d Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Suomen Urheiluliitto, 2006. ISBN 951-98952-2-1.
  3. Torro, Mikko: SUL 100 vuotta - Matti Järvinen (arkistoitu versio) Suomen Urheiluliitto. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 22.4.2023.
  4. Tilastopaja
  5. Veikko Huuska: Mitä Kekkonen oikein touhusi vuonna 1942 Saksassa? Uuden Suomen blogi - Veikko Huuska. Arkistoitu 26.1.2016. Viitattu 19.1.2016.
  6. Tällä hepulla ei keihäs kädessä pysy 13.12.2013. Porilaine. Viitattu 12.6.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Antero Raevuori, Järviset – legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, Revontuli, 2009.
  • Matti Järvinen, Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen, WSOY, 1934.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]