Urho Peltonen
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Antwerpen 1920 | keihäs | |
 Pronssia |
Tukholma 1912 | keihäs molemmat kädet | |
Urho Pellervo Peltonen (15. tammikuuta 1893 Nurmes – 4. toukokuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen keihäänheittäjä ja olympiamitalisti. Hän edusti Suomea kolmissa kesäolympiakisoissa (1912, 1920 ja 1924). Hänen nimissään oli maailmanennätys molempien käsien yhteistuloksissa vuodelta 1913 (57,96+51,97=109,93 m).
Sisällysluettelo
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urho Peltonen syntyi Pohjois-Karjalan Nurmeksessa, jossa hänen isänsä Erkki Peltonen (s. 1861) toimi kansakoulunopettajana. Kirjailija Johannes Linnankoski oli Peltosen setä.[1] Hän kävi aluksi Nurmeksen yhteiskolua, mutta muutti 1910-luvun alussa Tampereelle, jossa Peltonen kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta vuonna 1913.[2] Hän jatkoi opintojaan Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä ja valmistui insinööriksi 1918. Suomen sisällissodan aikana Peltonen toimi Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin ylipäällikkönä ja osallistui sodan alkuvaiheessa myös Värtsilän taisteluun.[3]
Urheilu-uransa jälkeen Peltonen oli mukana vuosien 1928 ja 1932 olympialaisissa Suomen Olympiakomitean johtotehtävissä. Lisäksi hän oli Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n kongresseissa Suomen edustajana ja kuului myös IAAF:n sääntövaliokuntaan vuosina 1928–1934. Suomen Urheiluliiton johtokuntaan Peltonen kuului vuodet 1923–1930.[1] Peltonen edusti aluksi Suomen Lyseoiden Urheilijoiden Tampereen osastoa, josta hän siirtyi Tampereen Urheilijoihin ja myöhemmin Helsinkiin muutettuaan Helsingin Kisa-Veikkoihin. Sisällissodan jälkeen Peltonen edusti Tampereen Pyrintöä.
Peltonen kuoli vuonna 1950. Hänet haudattiin isänsä syntymäpaikkakunnalle Askolaan, jossa Peltosen äiti Hilma Kinnunen myös asui tuolloin.[1]
Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- olympiahopeaa Antwerpenissa 1920 (keihäänheitto, tulos 63,50)
- olympiapronssia Tukholmassa 1912 (keihäänheiton molempien käsien yhteistulos, tulos 100,24, 53,58 + 46,66)[4]
- lisäksi Tukholmassa normaalissa keihäskisassa yhdeksäs tuloksella 49,20[4] ja Pariisissa 1924 seitsemäs
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 244. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.
- Urho Peltonen Tilastopajan tietokannassa (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Engberg, Marko: Kahden olympiamitalin keihäsmies haudattu Askolaan 18.6.2016. Uusimaa. Viitattu 14.12.2017.
- ↑ Muualta Pohjois-Karjalasta. Uusia ylioppilaita. Karjalatar, 3.6.1913, nro 61, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 14.12.2017.
- ↑ Suojeluskuntaliike Pohjois-Karjalassa. Itä-Savo, 3.9.1918, nro 100, s. 4. Kansalliskirjasto Viitattu 14.12.2017.
- ↑ a b Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 19. Otava, 1970.
