Urho Peltonen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Antwerpen 1920 keihäs
Pronssia Pronssia Tukholma 1912 keihäs
molemmat kädet
Urho Peltonen, Julius Saaristo ja Väinö Siikaniemi olympiakisoissa vuonna 1912.

Urho Pellervo Peltonen (15. tammikuuta 1893 Nurmes4. toukokuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen keihäänheittäjä ja olympiamitalisti. Hän edusti Suomea kolmissa kesäolympiakisoissa (1912, 1920 ja 1924). Hänen nimissään oli maailmanennätys molempien käsien yhteistuloksissa vuodelta 1913 (57,96+51,97=109,93 m).

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urho Peltonen syntyi Pohjois-Karjalan Nurmeksessa, jossa hänen isänsä Erkki Peltonen (s. 1861) toimi kansakoulunopettajana. Kirjailija Johannes Linnankoski oli Peltosen setä.[1] Hän kävi aluksi Nurmeksen yhteiskolua, mutta muutti 1910-luvun alussa Tampereelle, jossa Peltonen kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta vuonna 1913.[2] Hän jatkoi opintojaan Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä ja valmistui insinööriksi 1918. Suomen sisällissodan aikana Peltonen toimi Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin ylipäällikkönä ja osallistui sodan alkuvaiheessa myös Värtsilän taisteluun.[3]

Urheilu-uransa jälkeen Peltonen oli mukana vuosien 1928 ja 1932 olympialaisissa Suomen Olympiakomitean johtotehtävissä. Lisäksi hän oli Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n kongresseissa Suomen edustajana ja kuului myös IAAF:n sääntövaliokuntaan vuosina 1928–1934. Suomen Urheiluliiton johtokuntaan Peltonen kuului vuodet 1923–1930.[1] Peltonen edusti aluksi Suomen Lyseoiden Urheilijoiden Tampereen osastoa, josta hän siirtyi Tampereen Urheilijoihin ja myöhemmin Helsinkiin muutettuaan Helsingin Kisa-Veikkoihin. Sisällissodan jälkeen Peltonen edusti Tampereen Pyrintöä.

Peltonen kuoli vuonna 1950. Hänet haudattiin isänsä syntymäpaikkakunnalle Askolaan, jossa Peltosen äiti Hilma Kinnunen myös asui tuolloin.[1]

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • olympiahopeaa Antwerpenissa 1920 (keihäänheitto, tulos 63,50)
  • olympiapronssia Tukholmassa 1912 (keihäänheiton molempien käsien yhteistulos, tulos 100,24, 53,58 + 46,66)[4]
  • lisäksi Tukholmassa normaalissa keihäskisassa yhdeksäs tuloksella 49,20[4] ja Pariisissa 1924 seitsemäs

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Engberg, Marko: Kahden olympiamitalin keihäsmies haudattu Askolaan 18.6.2016. Uusimaa. Viitattu 14.12.2017.
  2. Muualta Pohjois-Karjalasta. Uusia ylioppilaita. Karjalatar, 3.6.1913, nro 61, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 14.12.2017.
  3. Suojeluskuntaliike Pohjois-Karjalassa. Itä-Savo, 3.9.1918, nro 100, s. 4. Kansalliskirjasto Viitattu 14.12.2017.
  4. a b Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 19. Otava, 1970.