Askola

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Askolan kuntaa. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Askola
Askola.vaakuna.svg Askola.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna
Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna
www.askola.fi
Sijainti 60°31′40″N, 025°36′00″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Porvoon seutukunta
Perustettu 1896 (erottamalla Porvoosta)
Kokonaispinta-ala 218,03 km²
280:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 212,42 km²
– sisävesi 5,61 km²
Väkiluku 5 096
178:nneksi suurin 31.1.2016 [2]
väestötiheys 23,99 as./km² (31.1.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 20,8 %
– 15–64-v. 63,0 %
– yli 64-v. 16,2 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 94,6 %
ruotsinkielisiä 3,2 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 20,25 %
214:nneksi suurin 2016 [5]
Kunnanjohtaja Jouni Martikainen (vt.)[6]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2013–2016[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • PS.
 • Vas.
 • Vihr.

10
6
5
3
2
1

Askola, aikaisemmin Askula[8], on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 096 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 218,03 km², josta 212,42 km² on maata ja loput 5,61 km² sisävesialueita.[1]

Askolan naapurikunnat ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo ja Pukkila.

Kunnassa toimii evankelis-luterilainen Askolan seurakunta.[9]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa.[10]

Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat kuuluisat Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.[11]

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[12]

Askolan taajamat ovat Askolan kirkonkylä ja Monninkylä.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Askolan väkiluku kasvaa tasaisesti.[13]

Askolalaisisten koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi. Noin 40 prosentilla ei ole tutkintoa, osuus on suurempi kuin keskimäärin Uudellamaalla tai koko maassa. Alle 20 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on vähintään alimman korkea-asteen tutkinto.[14]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Askolan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 058
1985
  
4 130
1990
  
4 248
1995
  
4 269
2000
  
4 389
2005
  
4 555
2010
  
4 864
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta.[16] Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.[17] Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.[10]

Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.[18]

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 27 kunnanvaltuutettua.[19]

Vuonna 2008 valitussa valtuustossa suurin puolue on Keskusta, jolla on 11 valtuutettua. Kokoomuksella on kuusi ja sosiaalidemokraateilla on viisi paikkaa. Vasemmistoliitto ja Vihreät saivat kumpikin kaksi valtuutettua ja Perussuomalaiset yhden.[20]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolassa on neljä alakoulua, yläaste, lukio ja ammattikoulu. Alakoulut toimivat Kirkonkylän, Monninkylän, Juornaankylän ja Särkijärven kylissä.[21]

Askolan kirjasto toimii kuudessa paikassa: kirkonkylässä, Monninkylässä ja neljällä koululla.[22]

Tunnettuja askolalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikki Laurinmäki: Askolan historia 1, kustantaja Askolan kunta, Porvoon Kirjapaino Oy Porvoo 1957
  • Pekka Peltola: Tavallisia ihmisiä, Kustannusoskeyhtiö Tammi, KK:n kirjapaino Helsinki 1970
  • Leevi Mäittälä: Askolan historia 2, kustantaja Askolan kunta, ISBN 951-99790-6-9, WSOY Porvoo 1986

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2016. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.2.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Askolaan yksi vt lisää – Jouni Martikainen aloitti kunnanjohtajan virassa
  7. YLE: Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. YLE. Viitattu 6.11.2012.
  8. Tietosanakirja, artikkeli Askola
  9. Askolan seurakunta Viitattu 29.12.2009.
  10. a b Askolan luonto ja historia Askolan 4H
  11. Luonnonsuojelu Askolan kunta
  12. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 68. Porvoo: WS, 1967.
  13. Väestöennuste Tilastokeskus 2004
  14. Koulutus Uudenmaan liitto
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  16. Hakuehdot: Askola Muinaisjäännösrekisteri 235 tietuetta NBA rekisteriportaali
  17. Kopinkallio Muinaisjäännösrekisteri
  18. Askolan kirkko Askolan Seurakunta
  19. Valtuusto 2009–2012 Askolan Kunta
  20. Uusimaa – Askola – Puolueiden kannatus kunnassa YLE 2008
  21. Koulut Askolan kunta
  22. Askolan kirjastopisteet Askolan kunta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]