Askola

Askola
vaakuna	sijainti
Kunnanvirasto.
Sijainti	60°31′40″N, 025°36′00″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Porvoon seutukunta
Kuntanumero	018
Hallinnollinen keskus	Askolan kirkonkylä
Perustettu	1896 (erottamalla Porvoosta)
Kokonaispinta-ala	218,04 km² 275:nneksi suurin 2025
– maa	212,45 km²
– sisävesi	5,59 km²
Väkiluku	4 678 172:nneksi suurin 31.3.2025
– väestötiheys	22,02 as./km² (31.3.2025)
Ikäjakauma	2023
– 0–14-v.	17,4 %
– 15–64-v.	60,1 %
– yli 64-v.	22,4 %
Äidinkieli	2024
– suomenkielisiä	92,6 %
– ruotsinkielisiä	3,7 %
– muut	3,7 %
Kunnallisvero	9,2 % 117:nneksi suurin 2025
Kunnanjohtaja	Annu Räsänen
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025  • Kok.  • Kesk.  • SDP  • PS  • Vihr.  • RKP	9 6 5 5 1 1
askola.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna.

Askola, aikaisemmin Askula, on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 678 ihmistä ja sen pinta-ala on 218,04 km², josta 212,45 km² on maata ja loput 5,59 km² sisävesialueita.

Askolan alue edustaa Porvoonjokilaakson vanhaa kulttuuria. Jokilaakson asutus on eteläisen viljelyseudun varhaisina ja Askolan alueella on kumpuilevia ja laajoja viljapeltoja. Askolan alueella on asuttu yhtäjaksoisesti ainakin 10 000 vuoden ajan ja muinaisjäännöksiä on löydetty runsaasti.

Vakkolankosken kulttuurimaisemassa sijaitsee vanha mylly ja alue on myös kirjailija Johannes Linnankosken nuoruudenseutua.

Askolan naapurikunnat ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo ja Pukkila.

Historia

Askolan kirkko.

Askolan kotiseutumuseo sijaitsee entisen lainajyvästön rakennuksessa.

Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta. Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös. Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.

Vaikka Askola sijaitsee lähellä Uudenmaan rannikkoa, 1200-luvulla alkanut ruotsalaisasutus ei juurikaan levinnyt Askolan alueelle aivan kaakkoisimpia kyliä lukuun ottamatta. Keskiajalta lähtien Askola kuului laajaan Porvoon hallintopitäjään.

Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.

Maantiede

Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa. Järvistä pinta-alaltaan suurin on Tiiläänjärvi.

Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat tunnetut Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.

Kylät ja kulmakunnat

Askolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):

• Askolan kylä
• Huuvari
• Juornaankylä
• Korttia
• Monninkylä
• Nalkkila

• Nieto
• Puharonkimaa
• Särkijärvi
• Tiilää
• Vahijärvi
• Vakkola

Taajamat

Vuoden 2020 lopussa Askolassa oli 4 878 asukasta, joista 2 588 asui taajamissa, 2 232 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Askolan taajama-aste on 53,7 %. Askolan taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2020)
1	Askolan kirkonkylä	1 297
2	Monninkylä	1 291

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Talous

Askolan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (7,6 %)

  Jalostus (34,6 %)

  Palvelusektori (55,4 %)

  Muut sektorit (2,4 %)

Talousalueena Askola kuuluu Porvoon seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 79 428 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa korkeampi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa toiseksi suurin.

Askolassa oli vuonna 2022 yhteensä 1 359 työpaikkaa ja kunnassa asui 2 222 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 33,4 prosenttia. Askolan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 55,4 prosenttia, jalostuksen 34,6 prosenttia ja alkutuotannon 7,6 prosenttia.

Askolan työpaikkaomavaraisuus on 61,2 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 81,8 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,7 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Askolassa on 114,4 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Yritykset

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallionporaus Arto Soininen.

Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja salaattikastikepulloista.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Askolassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Askolan seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Askolan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Väestö

Väestörakenne

Askola on asukasluvultaan Suomen 175. suurin kunta. Askolan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 4 703 asukasta, mikä on 0,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Askolan väkiluku kasvoi 1990-luvun puolivälistä aina 2010-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen väkiluku on laskenut. Askolan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 64,9 prosenttia, mikä on noin 13 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Askolan väestöstä on 16,1 prosenttia. Työikäisiä Askolassa on 65,7 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 18,1 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Askolassa oli vuonna 2021 yhteensä 154 eli 3,2 prosenttia kunnan asukkaista.

Väestökehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Askolan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			4 058
1985			4 130
1990			4 248
1995			4 269
2000			4 389
2005			4 555
2010			4 864
2015			5 104
Lähde: Tilastokeskus.

Palvelut

Askolan lukio Monninkylässä.

Askolassa on neljä alakoulua (Juornaankylän koulu, Kirkokylän koulu, Monninkylän koulu, Särkijärven koulu), yksi yläkoulu (Askolan koulu) ja yksi lukio (Askolan lukio) sekä yksi ammattikoulu (Careeria, Askolan toimipiste). Yläkoulu ja lukio saa oppilaita myös naapurikunta Pukkilasta, jossa ei ole omaa alakoulun jälkeistä kouluopetusta.

Askolan kirjasto toimii kuudessa paikassa: kirkonkylässä, Monninkylässä ja neljällä koululla.

Julkista terveydenhoitoa tarjotaan muun muassa Askolan terveyskeskuksessa.

Askolassa on vain kaksi Sale -ruokakauppaa, joista toinen sijaitsee kirkonkylässä ja toinen Monninkylässä. Paikalliset ovat myös toivoneet kuntaan kolmatta ruokakauppaa joltakin kilpailevalta ketjulta.

Liikenne

Askolan kautta kulkee Porvoon ja Mäntsälän välinen kantatie 55.

Etäisyyksiä Askolasta

• Helsinki 70 km
• Hyvinkää 45 km
• Järvenpää 30 km
• Lahti 65 km
• Porvoo 20 km

Kulttuuri

Murre

Askolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Askolan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Porvoon ryhmään. Askolan murteessa on tyypillisten hämäläispiirteiden lisäksi vaikutteita lounais- ja kaakkoismurteista. Puheen nopeassa rytmissä on vaikutteita läheisten ruotsin murteiden ja satamakaupungissa kuultujen muiden kielten rytmistä.

Nähtävyyksiä

• Askolan hiidenkirnut
• Johannes Linnankosken nuoruudenkoti
• Ala-Koskipää 1750-luvulta
• Askolan kotiseutumuseo
• Askolan kirkko
• Prestbackan maatila- ja apteekkikokoelma, Prästbackan kartano
• Byändan (Kylänpään) kartano
• Dampbackan (Tampin) kartano
• Korttian hiidenkirnut
• Käpykylän kartano
• Vanhakartano Korttialla
• Uusikartano Korttialla
• Tiilään kartano

Ruokakulttuuri

Askola kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet. Askolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa, veskunakräämi eli luumukreemi sekä kuoritusta maidosta tehty kattilajuusto.

Virkistys

Askolan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Askolan alueen kohteita ovat muun muassa Askolan hiidenkirnut sekä Kylänpäänjärven lintutorni.

Hallinto ja politiikka

Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 27 kunnanvaltuutettua. Kaudella 2021–2025 kokoomuksella on yhdeksän paikkaa, keskustalla kuusi, SDP:llä viisi, perussuomalaisilla viisi, vihreillä yksi ja RKP:llä yksi.

Askolan kunnanjohtaja 2020–2021 oli Teemu Kejonen. Hän kuoli tammikuussa 2021. Maaliskuussa 2021 hänen seuraajakseen valittiin Ilari Soosalu. Soosalu valittiin Haminan kaupunginjohtajaksi joulukuussa 2022. Kesäkuussa 2023 Askolan kunnanjohtajaksi valittiin Annu Räsänen.

Tunnettuja asukkaita

Kulttuuri ja viihde

• Johanna Rantsi (s. 1983), iskelmälaulaja
• Hjalmar Kahrila (ent. Karlsson) (1907–1981), kuvataiteilija
• Katri Helena (s. 1945), iskelmälaulaja
• Johannes Linnankoski (1869–1913), kirjailija
• Olli-Matti Oinonen (s. 1953), ohjaaja-näyttelijä
• Alli Saarentaus-Salo (1907–1994), opettaja ja kirjailija

Urheilu

• Aatu Kangasniemi (s. 2006), moukarinheittäjä ja kuulantyöntäjä
• Oskari Kumpu (1889–1935), painija ja puna-armeijan upseeri
• Christian Heljanko (s. 1997), jääkiekkomaalivahti

Yhteiskunta ja politiikka

• Juho Laakso (1854–1915), kansanedustaja (SDP)

Kirjallisuutta

• Heikki Laurinmäki: Askolan historia 1, Askolan kunta, 1957
• Leevi Mäittälä: Askolan historia 2, Askolan kunta, 1986 ISBN 951-99790-6-9
• Pekka Peltola: Tavallisia ihmisiä, Helsinki Tammi, 1970
• R. Hausen, Anteckningar om Askola kapellkyrka (Finska Vetenskaps-Societetens Bidrag 44)

Katso myös

• Luettelo Askolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Askola Wikimedia Commonsissa

• Askolan kunnan verkkosivut
• Tilastokeskus – Askolan avainluvut
• Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista (Arkistoitu – Internet Archive)