Askola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Askolan kuntaa. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Askola
Askola.vaakuna.svg Askola sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna
Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna
Sijainti 60°31′40″N, 025°36′00″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Porvoon seutukunta
Kuntanumero 018
Hallinnollinen keskus Askolan kirkonkylä
Perustettu 1896 (erottamalla Porvoosta)
Kokonaispinta-ala 218,03 km²
276:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 212,44 km²
– sisävesi 5,59 km²
Väkiluku 4 870
174:nneksi suurin 30.6.2021 [2]
väestötiheys 22,92 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,7 %
– 15–64-v. 61,0 %
– yli 64-v. 20,2 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 93,7 %
ruotsinkielisiä 3,4 %
– muut 2,9 %
Kunnallisvero 21,50 %
84:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Ilari Soosalu
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • Ps.
 • Vas.
 • KD

8
7
7
2
1
1
1
www.askola.fi

Askola, aikaisemmin Askula[7], on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 870 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 218,03 km², josta 212,44 km² on maata ja loput 5,59 km² sisävesialueita.[1]

Askolan naapurikunnat ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo ja Pukkila.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa.[8] Järvistä pinta-alaltaan suurin on Tiiläänjärvi.[9]

Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat tunnetut Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.[10]

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 lopussa Askolassa oli 4 958 asukasta, joista 2 638 asui taajamissa, 2 261 haja-asutusalueilla ja 59:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Askolan taajama-aste on 53,8 %.[11] Askolan taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[12]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2018)
1 Monninkylä 1 339
2 Askolan kirkonkylä 1 299

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Askolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Askolan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[14]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolan kotiseutumuseo sijaitsee entisen lainajyvästön rakennuksessa.

Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta.[15] Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.[16] Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.[8]

Vaikka Askola sijaitsee lähellä Uudenmaan rannikkoa, 1200-luvulla alkanut ruotsalaisasutus ei juurikaan levinnyt Askolan alueelle aivan kaakkoisimpia kyliä lukuun ottamatta. Keskiajalta lähtien Askola kuului laajaan Porvoon hallintopitäjään.[9]

Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.[17]

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 27 kunnanvaltuutettua.[18]

Askolan kunnanjohtaja 2020-2021 oli Teemu Kejonen.[19] Hän menehtyi tammikuussa 2021.[20]

Vuonna 2017 valitussa valtuustossa suurin puolue on Keskusta, jolla on kahdeksan valtuutettua. Kokoomuksella ja sosiaalidemokraateilla on seitsemän paikkaa kummallakin. Vihreät saivat kaksi valtuutettua ja Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja Kristilliset kukin yhden.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallionporaus Arto Soininen.[21]

Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja salaattikastikepulloista.[22]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Askolan väkiluku kasvaa tasaisesti.[23]

Askolalaisten koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi. Noin 40 prosentilla ei ole tutkintoa, osuus on suurempi kuin keskimäärin Uudellamaalla tai koko maassa. Alle 20 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on vähintään alimman korkea-asteen tutkinto.[24]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Askolan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 058
1985
  
4 130
1990
  
4 248
1995
  
4 269
2000
  
4 389
2005
  
4 555
2010
  
4 864
2015
  
5 104
Lähde: Tilastokeskus.[25]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolan lukio Monninkylässä.

Askolassa on neljä alakoulua (Juornaankylän koulu, Kirkokylän koulu, Monninkylän koulu, Särkijärven koulu), yksi yläkoulu (Askolan koulu) ja yksi lukio (Askolan lukio) sekä yksi ammattikoulu (Careeria, Askolan toimipiste).[26][27] Yläkoulu ja lukio saa oppilaita myös naapurikunta Pukkilasta, jossa ei ole omaa alakoulun jälkeistä kouluopetusta.[28]

Askolan kirjasto toimii kuudessa paikassa: kirkonkylässä, Monninkylässä ja neljällä koululla.[29]

Julkista terveydenhoitoa tarjotaan muun muassa Askolan terveyskeskuksessa.[30]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolan kautta kulkee Porvoon ja Mäntsälän välinen kantatie 55.

Etäisyyksiä Askolasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja askolalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa, veskunakräämi eli luumukreemi sekä kuoritusta maidosta tehty kattilajuusto.[35]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikki Laurinmäki: Askolan historia 1, kustantaja Askolan kunta, Porvoon Kirjapaino Oy Porvoo 1957
  • Pekka Peltola: Tavallisia ihmisiä, Kustannusosakeyhtiö Tammi, KK:n kirjapaino Helsinki 1970
  • Leevi Mäittälä: Askolan historia 2, kustantaja Askolan kunta, ISBN 951-99790-6-9, WSOY Porvoo 1986

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • R. Hausen, Anteckningar om Askola kapellkyrka (Finska Vetenskaps-Societetens Bidrag 44)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Askola Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  7. Tietosanakirja, artikkeli Askola
  8. a b Askolan luonto ja historia Askolan 4H
  9. a b c Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 68. Porvoo: WS, 1967.
  10. Luonnonsuojelu Askolan kunta
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.
  13. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  14. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
  15. Hakuehdot: Askola Muinaisjäännösrekisteri 235 tietuetta NBA rekisteriportaali
  16. Kopinkallio Muinaisjäännösrekisteri
  17. Askolan kirkko Askolan Seurakunta
  18. Valtuusto 2009–2012 Askolan Kunta
  19. Askola valitsi Teemu Kejosen Kuntalehti. 24.6.2020. Viitattu 6.9.2020.
  20. Marko Enberg: Askolan tuore kunnanjohtaja on kuollut – Teemu Kejosen, 43, kuoleman johdosta suruliputus Uusimaa. 13.1.2021. Viitattu 16.1.2021.
  21. Alueen Askola yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 23.2.2018.
  22. Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä löytyy Askolasta – viinapullojakin neljä sekunnissa Uusimaa. 2016. Viitattu 23.2.2018.
  23. Väestöennuste Tilastokeskus 2004
  24. Koulutus Uudenmaan liitto
  25. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
  26. Perusopetus Askolan kunta, askola.fi. Viitattu 2.8.2020.
  27. Lukio ja ammatillinen koulutus Askolan kunta, askola.fi. Viitattu 2.8.2020.
  28. Opetus Pukkilan kunta, pukkila.fi. Viitattu 2.8.2020.
  29. Askolan kirjastopisteet Askolan kunta
  30. Lääkärin tai hoitajan vastaanotto - Ajanvaraus suomi.fi, viitattu 2.8.2020
  31. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  32. Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 281. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
  33. Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 280. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
  34. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  35. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 50. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]