Askola
Askola | |
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
![]() Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna |
|
Sijainti | |
Maakunta | Uudenmaan maakunta |
Seutukunta | Porvoon seutukunta |
Kuntanumero | 018 |
Hallinnollinen keskus | Askolan kirkonkylä |
Perustettu | 1896 (erottamalla Porvoosta) |
Kokonaispinta-ala |
218,03 km² 276:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 212,44 km² |
– sisävesi | 5,59 km² |
Väkiluku |
4 767 174:nneksi suurin 31.12.2022 [2] |
– väestötiheys | 22,44 as./km² (31.12.2022) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 18,7 % |
– 15–64-v. | 61,0 % |
– yli 64-v. | 20,2 % |
Äidinkieli | 2020 [4] |
– suomenkielisiä | 93,7 % |
– ruotsinkielisiä | 3,4 % |
– muut | 2,9 % |
Kunnallisvero |
21,50 % 90:nneksi suurin 2022 [5] |
Kunnanjohtaja | Ilari Soosalu |
Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
2021–2025[6] • Kok. • Kesk. • SDP • PS • Vihr. • RKP |
9 6 5 5 1 1 |
www.askola.fi |
Askola, aikaisemmin Askula[7], on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 767 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 218,03 km², josta 212,44 km² on maata ja loput 5,59 km² sisävesialueita.[1]
Askolan naapurikunnat ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo ja Pukkila.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta.[8] Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.[9] Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.[10]
Vaikka Askola sijaitsee lähellä Uudenmaan rannikkoa, 1200-luvulla alkanut ruotsalaisasutus ei juurikaan levinnyt Askolan alueelle aivan kaakkoisimpia kyliä lukuun ottamatta. Keskiajalta lähtien Askola kuului laajaan Porvoon hallintopitäjään.[11]
Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.[12]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa.[10] Järvistä pinta-alaltaan suurin on Tiiläänjärvi.[11]
Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat tunnetut Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.[13]
Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Askolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[11]
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2020 lopussa Askolassa oli 4 878 asukasta, joista 2 588 asui taajamissa, 2 232 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Askolan taajama-aste on 53,7 %.[14] Askolan taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[15]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2020) |
---|---|---|
1 | Askolan kirkonkylä | 1 297 |
2 | Monninkylä | 1 291 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallionporaus Arto Soininen.[16]
Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja salaattikastikepulloista.[17]
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Askolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Askolan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[19]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Askolan väkiluku kasvaa tasaisesti.[20]
Askolalaisten koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi. Noin 40 prosentilla ei ole tutkintoa, osuus on suurempi kuin keskimäärin Uudellamaalla tai koko maassa. Alle 20 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on vähintään alimman korkea-asteen tutkinto.[21]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolassa on neljä alakoulua (Juornaankylän koulu, Kirkokylän koulu, Monninkylän koulu, Särkijärven koulu), yksi yläkoulu (Askolan koulu) ja yksi lukio (Askolan lukio) sekä yksi ammattikoulu (Careeria, Askolan toimipiste).[23][24] Yläkoulu ja lukio saa oppilaita myös naapurikunta Pukkilasta, jossa ei ole omaa alakoulun jälkeistä kouluopetusta.[25]
Askolan kirjasto toimii kuudessa paikassa: kirkonkylässä, Monninkylässä ja neljällä koululla.[26]
Julkista terveydenhoitoa tarjotaan muun muassa Askolan terveyskeskuksessa.[27]
Askolassa on vain kaksi Sale -ruokakauppaa, joista toinen sijaitsee kirkonkylässä ja toinen Monninkylässä. Paikalliset ovat myös toivoneet kuntaan kolmatta ruokakauppaa joltakin kilpailevalta ketjulta.[28]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Askolan kautta kulkee Porvoon ja Mäntsälän välinen kantatie 55.
Etäisyyksiä Askolasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Askolan hiidenkirnut[29]
- Johannes Linnankosken nuoruudenkoti[30]
- Ala-Koskipää 1750-luvulta[31]
- Askolan kotiseutumuseo
- Askolan kirkko
- Prestbackan maatila- ja apteekkikokoelma, Prästbackan kartano
- Byändan (Kylänpään) kartano
- Dampbackan (Tampin) kartano
- Korttian hiidenkirnut[29]
- Käpykylän kartano
- Vanhakartano Korttialla
- Uusikartano Korttialla
- Tiilään kartano
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Askolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa, veskunakräämi eli luumukreemi sekä kuoritusta maidosta tehty kattilajuusto.[32]
Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 27 kunnanvaltuutettua. Kaudella 2021–2025 kokoomuksella on yhdeksän paikkaa, keskustalla kuusi, SDP:llä viisi, perussuomalaisilla viisi, vihreillä yksi ja RKP:llä yksi.[6]
Askolan kunnanjohtaja 2020–2021 oli Teemu Kejonen.[33] Hän kuoli tammikuussa 2021.[34] Maaliskuussa 2021 hänen seuraajakseen valittiin Ilari Soosalu.[35]
Tunnettuja asukkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hjalmar Kahrila (ent. Karlsson), kuvataiteilija
- Katri Helena, iskelmälaulaja
- Oskari Kumpu, painija ja puna-armeijan upseeri
- Johannes Linnankoski, kirjailija
- Olli-Matti Oinonen, ohjaaja-näyttelijä
- Alli Saarentaus-Salo, opettaja ja kirjailija
- Aatu Kangasniemi, moukarinheittäjä ja kuulantyöntäjä
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heikki Laurinmäki: Askolan historia 1, kustantaja Askolan kunta, Porvoon Kirjapaino Oy Porvoo 1957
- Pekka Peltola: Tavallisia ihmisiä, Kustannusosakeyhtiö Tammi, KK:n kirjapaino Helsinki 1970
- Leevi Mäittälä: Askolan historia 2, kustantaja Askolan kunta, ISBN 951-99790-6-9, WSOY Porvoo 1986
- R. Hausen, Anteckningar om Askola kapellkyrka (Finska Vetenskaps-Societetens Bidrag 44)
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Askola Oikeusministeriö. Viitattu 28.11.2021.
- ↑ Tietosanakirja, artikkeli Askola
- ↑ Hakuehdot: Askola Muinaisjäännösrekisteri 235 tietuetta NBA rekisteriportaali
- ↑ Kopinkallio Muinaisjäännösrekisteri
- ↑ a b Askolan luonto ja historia (Arkistoitu – Internet Archive) Askolan 4H
- ↑ a b c Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 68. Porvoo: WS, 1967.
- ↑ Askolan kirkko Askolan Seurakunta
- ↑ Luonnonsuojelu Askolan kunta
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ Alueen Askola yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä löytyy Askolasta – viinapullojakin neljä sekunnissa Uusimaa. 2016. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Väestöennuste Tilastokeskus 2004
- ↑ Koulutus[vanhentunut linkki] Uudenmaan liitto
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Arkistoitu kopioPerusopetus Askolan kunta, askola.fi. Arkistoitu 6.8.2020. Viitattu 2.8.2020.
- ↑ Arkistoitu kopioLukio ja ammatillinen koulutus Askolan kunta, askola.fi. Arkistoitu 31.7.2020. Viitattu 2.8.2020.
- ↑ Opetus Pukkilan kunta, pukkila.fi. Viitattu 2.8.2020.
- ↑ Askolan kirjastopisteet Askolan kunta
- ↑ Lääkärin tai hoitajan vastaanotto - Ajanvaraus suomi.fi, viitattu 2.8.2020
- ↑ Tarvitseeko Askola kolmannen ruokakaupan? - Itäväylä
- ↑ a b Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
- ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 281. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
- ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 280. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 50. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ Askola valitsi Teemu Kejosen Kuntalehti. 24.6.2020. Viitattu 6.9.2020.
- ↑ Marko Enberg: Askolan tuore kunnanjohtaja on kuollut – Teemu Kejosen, 43, kuoleman johdosta suruliputus Uusimaa. 13.1.2021. Viitattu 16.1.2021.
- ↑ Ylönen, Jorma: Ilari Soosalu Askolan kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 15.3.2021. Viitattu 28.11.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Askola Wikimedia Commonsissa
- Askolan kunnan verkkosivut
- Tilastokeskus - Askolan avainluvut
- Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista (Arkistoitu – Internet Archive)
|