Särkijärvi (Askola)
Särkijärvi on kylä Askolan kunnassa itäisellä Uudellamaalla. Se sijaitsee kymmenisen kilometriä Askolan keskustasta itään Kylänpäänjärven pohjoisrannalla. Myös järvestä käytetään usein nimeä Särkijärvi. Porvooseen on matkaa noin 13 kilometriä.[1] Särkijärven pohjoispuolella oleva kylä on Huuvari, ja Särkijärvi kuuluu Huuvarin postinumeroalueeseen 07590 (nimiosa vuoden 2019 alusta Askola, aiemmin Huuvari).
Museovirasto on vuonna 2009 luokitellut Särkijärven kylä- ja kartanomaiseman Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, koska se on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan tyypillinen ja hyvin säilynyt Uudenmaan rannikon vanhan maantienvarren asutuskeskittymä ja viljelymaisema.[2]
Vauraalta näyttävä maaseutukylä isoine kivi- ja tiilinavetoineen sijoittuu nauhamaisesti Kylänpäänjärveä kiertävän yhdystie 1605:n varteen sekä peltoaukeiden metsäkumpareille. Maantien varteen sijoittuvat myös 1900-luvun alussa ja 1950-luvulla rakennetut koulut ja vuonna 1927 valmistunut seuratalo Jukola, jossa toimii Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura. Alueen pohjoisosan merkittävä rakennusryhmä on Prestbackan kartanomäki koivukujineen ja empiretyylisine päärakennuksineen. Prestbackassa on ollut myös tiilitehdas. Kylän eteläpäässä on Kylänpää-niminen entinen Byändan ratsutila. Vanhoja ratsutiloja ovat myös Prestbacka ja Tamppi (Dampbacka).[2]
Särkijärven koulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tampin kartanon omistaja, hovioikeuden asessori Johan Selim Holmberg perusti kylään koulun vuonna 1883. Se sai oman puurakenteisen rakennuksen 1909 ja rapatun lisärakennuksen 1952.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lintupaikkoja Askolan alueella: Kylänpäänjärvi Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry. Viitattu 11.12.2017.
- ↑ a b c Särkijärvi (Askola) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kekkonen, Ilmo (toim.): Huuvarin-Särkijärven kyläkirja. Huuvari-Särkijärven nuorisoseura, 2002. 303 sivua. ISBN 952-91-4439-3.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
