Liljendal

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Liljendal
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Loviisa
Liljendal.vaakuna.svg Liljendal.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°34′20″N, 026°03′10″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Itä-Uudenmaan maakunta
Seutukunta Loviisan seutukunta
Hallinnollinen keskus Liljendalin kirkonkylä
Perustettu 1575 (erottamalla Pernajasta)
Liitetty 2010
– liitoskunnat Loviisa,
Ruotsinpyhtää
Pernaja
Liljendal
– syntynyt kunta Loviisa
Pinta-ala 119,64 km² [1]
(1.1.2009)
– maa 113,67 km²
– sisävesi 5,97 km²
Väkiluku 1 472  [2]
(31.12.2009)
väestötiheys 12,95 as./km² (31.12.2009)
Ikäjakauma 2008 [3]
– 0–14-v. 17,2 %
– 15–64-v. 63,0 %
– yli 64-v. 19,8 %

Liljendal on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.

Liljendalin naapurikunnat olivat Lapinjärvi, Myrskylä ja Pernaja ennen kuntaliitosta vuoden 2010 alussa Loviisaan yhdessä Pernajan ja Ruotsinpyhtään kanssa.

Liljendalin halki kulkevat valtatie 6 ja Lahti–Loviisa-rata.

Loviisan–Vesijärven rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan alueita halkova Lahti-Loviisa-rata oli alun perin Loviisan–Vesijärven rautatien kapearaiteinen rataosa, joka avattiin väliaikaiselle liikenteelle vuonna 1900 ja yleiselle liikenteelle vuonna 1904. Liljendalin kunnan alueella junat pysähtyivät Umpalan (ent. Michelspiltom)lähde? ja Eskelinkylän (ent. Eskilom)lähde? asemilla. Henkilöliikenteen lisäksi rautatie välitti runsaasti rahtia, joista suuri osa oli Vesijärveltä ja Päijänteeltä tullutta puutavaraa. Vähitellen kannattamattomaksi ajautunut rautatie myytiin Valtionrautateille vuonna 1956 ja rata leveäraiteistettiin vuonna 1960.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa asui 1 472 ihmistä.[2] Kunta oli kaksikielinen: enemmistö eli 77 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 20 prosenttia suomea.[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liljendalin pinta-ala oli 119,64 km², josta 113,67 km² oli maata ja loput 5,97 km² sisävesialueita.[1]

Merkittävin vesialue oli Hopjärvi (ruots. Hopomträsk, alkuperäiseltä nimeltään Haapajärvi), joka pääosin sijaitsi Liljendalin kunnan alueella. Järvi kuuluu Koskenkylänjoen vesistöön. Pinta-alaltaan se on 624 hehtaaria ja valuma-alueen koko noin 3 200 hehtaaria. Järven keskisyvyys on 2,4 metriä ja suurin syvyys 6,5 metriä. Järvenlaskut ovat pienentäneet sen pinta-alaa alkuperäisestä koosta.

Sävträskt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkonkylän maisemassa sen länsipuolella on Sävträsk, joka on pitkälti umpeenrehevöitynyt. Se on kuitenkin vesilintujen pesimäpaikka, ja laitamilla on rakennettuja lintuhavaintopaikkoja.

Sävträsk on kaupunginosana tai entisen Liljendalin kunnan kylänä Liljendalin kirkonkylän eteläinen jatke, jossa on edelleen mm. Länsi-Kymen Osuuspankin Liljendalin konttori, Sävträsk skola (suom. Sävträskin koulu [5] sekä Loviisan kaupunginkirjaston Liljendalin lähikirjasto. [6]

Sävträskissä on myös sopimuspalokunta, Sävträsk FBK (suom. Sävträskin VPK.

Etäisyyksiä Liljendalista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loviisan kaupungin entisen Liljendalin kunnan kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anteronkylä (Andersby), Embom, Eskelinkylä (Eskilom), Garpom, Hopom, Huomanninkylä t. Huomaninkylä (Hommansby), Kuckubacken, Kvarnbacken, Reimansbacken, Rumpila (Drombom), Sporrasbacken, Sävträsk, Söderby, Umpala (Mickelspiltom)[7]selvennä

Numero[8] Maarekisterikylä[8] Kylän osialähde?
434-416 Andersby (suom. Anteronkylä)
434-417 Drombom (suom. Rumpila)
434-419 Eskilom (suom. Eskelinkylä)
434-420 Garpom
434-422 Hopom
434-421 Hommansby (suom. Huomanninkylä t. Huomaninkylä)
434-895 Kuckubacken
434-451 Kuskosk (suom. Kuuskoski)
434-486 Kvarnbacken
434-420 Reimansbacken
434-424 Söderby Sporrasbacken
434-483 Suomenkylä
434-423 Mickelspiltom (suom. Umpala) Hommansbacken

Sävträsk[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sävträsk on kaupunginosana tai entisen Liljendalin kunnan kylänä Liljendalin kirkonkylän eteläinen jatke, jossa on edelleen mm. Länsi-Kymen Osuuspankin Liljendalin konttori, Sävträsk skola (suom. Sävträskin koulu [9] sekä Loviisan kaupunginkirjaston Liljendalin lähikirjasto. [10]

Sävträskissä on myös sopimuspalokunta, Sävträsk FBK (suom. Sävträskin VPK.

Sävträskissä tien länsipuolella Porvoon kaupungin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen Sävträskin vapaapalokunnan pohjoispuolella on lounasravintola Bagarstugan, joka on Carl Gustaf Armfelt vanhemman talo kartanon ajoilta. Hän asui taloa everstinä perheensä kanssa Suuren Pohjan sodan aikana 1713, minä vuonna hänet ylennettiin kenraalimajuriksi, mistä hän joutui luopupaan Ruotsin armeijan vetäytyessä Georg Lybeckerin komennossa.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]