Raasepori

Raasepori Raseborg
vaakuna	sijainti
Raaseporin linna
www.raasepori.fi
Sijainti	59°58′30″N, 023°26′10″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Raaseporin seutukunta
Hallinnollinen keskus	Tammisaaren keskustaajama
Perustettu	2009
Kuntaliitokset	Karjaa (2009) Pohja (2009) Tammisaari (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	1 215,32 km² 75:nneksi suurin 2018
Kokonaispinta-ala	2 354,24 km² 34:nneksi suurin 2018
– maa	1 148,12 km²
– sisävesi	67,20 km²
– meri	1 138,92 km²
Väkiluku	27 863 39:nneksi suurin 30.4.2018
– väestötiheys	24,27 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma	2016
– 0–14-v.	15,2 %
– 15–64-v.	59,4 %
– yli 64-v.	25,4 %
Äidinkieli	2016
– suomenkielisiä	30,7 %
– ruotsinkielisiä	64,9 %
– muut	4,5 %
Kunnallisvero	22 % 5:nneksi suurin 2017
Kunnanjohtaja	Ragnar Lundqvist
Kunnanvaltuusto	43 paikkaa
2017–2021  • RKP  • SDP  • Vihr.  • Kok.  • Vas.  • Ps.	22 13 4 2 1 1
Infobox OKNimi-testi OK

Raasepori (ruots. Raseborg) on eteläsuomalainen kaupunki, joka syntyi 1. tammikuuta 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistyivät. Kunnanvaltuustot päättivät yhdistymisestä 18. kesäkuuta 2007. Raaseporin kaupungissa on 27 863 asukasta, joista hieman yli puolet asuu liitosta edeltäneen Tammisaaren kaupungin alueella. Väkiluvultaan Raasepori on Suomen 39. suurin kunta. Raaseporin asukkaista 64,9 prosenttia on ruotsinkielisiä.

Kaupungin nimi on peräisin Tammisaaren Snappertunassa sijaitsevasta Raaseporin linnasta. Jouko Vahtola on katsonut linnan mahdollisesti perustaneiden saksalaisten antaneen linnalle nimen Lyypekin lähellä sijaitsevan Ratzeburgin hiippakunnan mukaan. Historiallisesti seutu on keskiajalla kuulunut Raaseporin lääniin. Kaupungille valittiin kutsukilpailun perusteella uusi vaakuna, jota on kritisoitu sen epäheraldisuudesta ja valinnan menettelytapojen vuoksi.

Suomen kunnista Raaseporissa on kuudenneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa niitä oli 6 200.

Raaseporin naapurikuntia ovat Hanko, Kemiönsaari, Salo, Inkoo ja Lohja. Raaseporin seurakuntayhtymään (ruots. Raseborgs kyrkliga samfällighet) kuuluu kahdeksan seurakuntaa: Bromarvin, Snappertunan, Tammisaaren ja Tenholan seurakunnat sekä Karjaan ja Pohjan suomen- ja ruotsinkieliset seurakunnat.

Historia

Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaari, Pohja ja Karjaa yhdistyivät kaksivuotisen liitosprosessin jälkeen. Alueella on sijainnut useita kuntia.

Raaseporin linna rakennettiin Snappertunaan 1300-luvulla. Karjaasta ja Tammisaaresta on myös ensimmäiset kirjalliset lähteet noilta ajoilta.

Tammisaari sai kaupunginoikeudet 1528, jolloin alueen hallinto siirtyi Snappertunasta sinne. Kaupungin merkittävän kirkon olemassaolo saattoi pelastaa sen kaupunkioikeudet, sillä kuningas Kaarle XI oli vielä 1690-luvulla aikeissa peruuttaa ne. 1600-luvulla kaupungin kaupankäynti kärsi myös merkantilismista eli valtion sääntelystä ja holhouksesta. Muun muassa vuonna 1614 ulkomaisten alusten tulo kaupungin satamaan kiellettiin ja vuonna 1636 ulkomaankauppa kiellettiin kokonaan.

1500-luvulla Raaseporin alueelle perustettiin useita Suomen ensimmäisistä ruukeista. Alueelle kehittyi merkittäviä ruukkikyliä kuten Fiskars, Billnäs, Fagervik, Antskog ja Åminnefors.

Usean kunnan alue alkoi yhdentyä 1900-luvun loppupuolella. Tosin Mustio oli liitetty Karjaan maalaiskuntaan jo 1929. Karjaan mlk puolestaan liitettiin Karjaaseen 1969. Vuonna 1977 alueella tehtiin suuria kuntaliitoksia; Snappertuna ja Tammisaaren mlk liitettiin Tammisaareen ja Bromarv jaettiin Tenholan ja Hangon kesken. Vuonna 1993 Tenhola liitettiin vielä Tammisaareen.

Maantiede

Raasepori sijaitsee Länsi-Uudellamaalla aivan Hankoniemen kannassa. Kaupungin suuresta pinta-alasta ison osan vie sen halkova Pohjanpitäjänlahti. Kaupungin rannikkoa hallitsevat lukuisat saaret, joista suurimmat sijaitsevat Hankoniemen länsipuolella.

Yleisesti Raaseporin maaperää hallitsee Salpausselän pääasiassa moreeni- ja saviperäinen maa-aines. Kaupungin alueen metsät ovat pääasiassa kuivaa kangasta. Vesistöt koostuvat pääasiassa syvälle yltävistä lahdista ja saarien välisistä salmista, sekä muutamista järvistä. Suuria jokia ei ole; merkittävin on Mustionjoki.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Raaseporin väestönkehitys 1980–2016
Vuosi			Asukkaita
1980			27 972
1985			28 140
1990			28 565
1995			28 567
2000			28 436
2005			28 396
2010			29 065
2016			28 077
Lähde: Tilastokeskus.

Kyliä ja taajamia

Raaseporin suurimmat taajamat ovat Tammisaaren ja Karjaan entiset kaupunkikeskustat. Tammisaari on vanha, 1500-luvulla perustettu kaupunki. Karjaa sen sijaan kehittyi asutuskeskukseksi vasta 1900-luvulla rautatieaseman ympärille. Muut taajamat ovat Pohjan kirkonkylä (Pohjankuru), Tenhola, Langansböle, Mustio ja Fiskars.

Tammisaaren alue

Box, Bredvik, Bromarv, Båsa, Dragsvik, Fagernäs, Finby, Finby gränd, Gammelboda, Hangist, Harparskog, Hylta, Höstnäs, Ingvalsby, Jomalvik, Jussaari (Jussarö), Kalvdal, Kansjärvi (Kansjärv), Kelkkala (Kälkala), Kisa (Leksvall), Kivitok, Koivuniemi (Björknäs), Kuivasto (Kvigos), Kulla, Kårböle, Langansböle, Långstand, Malarby, Niitlahti (Nitlax), Norrstrand, Näset, Orvlax, Padva, Pargas, Parkkala (Barkala), Prästkulla, Raasepori (Raseborg), Rekuby, Riilahti (Rilax), Rösund, Siggby, Sillböle, Skogby, Skräddarböle, Skåldö, Sköldargård, Snappertuna, Sommarö, Svenskby, Tallbacka, Tenhola (Tenala), Trollböle, Trollshovda, Västervik, Vättlax, Öby, Östanberg, Österby

Karjaan alue

Backby, Backgränd, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bällby Bäljars , Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, Gösbacka, Heimos, Hållsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema (Karis station), Karjaan keskusta (Karis centrum), Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Kroggård, Kudiby, Kurby, Kvarvbacka, Leppi (Läpp), Lågbacka, Lövkulla, Mangård, Meltola (Mjölbolsta), Mjölnarby, Mustio (Svartå), Nyby, Osmundsböle, Pappila (Prästgården), Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannäs, Sepänkylä (Smedsby), Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Tallmo, Torsböle, Visanbacka, Västanby, Österby

Pohjan alue

Andkärr, Ansku (Antskog), Baggby, Björsby, Bockboda, Bollsta (Bollstad), Borgby, Brunkom, Brödtorp, Böle, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari (Fiskars), Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kiila (Kila), Klinkbacka, Koppskog, Kuovila (Skogböle), Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Mörby, Näsby, Pappila (Prästgården), Persböle, Pinjainen (Billnäs), Pohjankuru (Skuru), Ramskulla, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skrittskog, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano (Nygård), Vesterby, Joensuu (Åminne), Åminnefors

Liikenne

Karjaan rautatieasema

Raaseporin kautta kulkee valtatie 25 Hyvinkäältä Hankoon. Se kulkee sekä Karjaan että Tammisaaren keskustojen ohi, ja noin kolmen kilometrin päässä Karjaan keskustasta siitä erkanee Helsinkiin johtava kantatie 51. Tammisaaresta Saloon johtaa kantatie 52.

Karjaan rautatieasema on risteysasema, jossa Helsingin ja Turun välinen rantarata leikkaa Hyvinkäältä Hankoon johtavan radan. Karjaalla pysähtyy osa Helsingin ja Turun välisistä junista. Sieltä kulkee myös taajamajunia Hankoon. Hyvinkään ja Karjaan välillä on vain tavaraliikennettä. Kunnassa on neljä henkilöliikenteen asemaa, Karjaa, Dragsvik, Tammisaari ja Skogby, joista kolmelta jälkimmäiseltä on yhteyksiä sekä Hankoon että Karjaalle kahden tunnin välein suuntaansa.

Yrityksiä

Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja. Pitäjään perustettiin noin vuonna 1630 Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki.

Nykyään huomattavimpia Raaseporin alueella toimivia yrityksiä ovat:

• SBA-Interior Ab, Mustio, laivateollisuus (huonekalut, seinä- ja lattiaelementit), sekä laser- ja metallityöalihankinta.
• Oy Sisu Auto Ab, Suomen ainoa kuorma-autovalmistaja
• Fiskars
• Sirkus Finlandian kotikaupunki on Raasepori
• Toroidion Oy, sähköautojen valmistaja.

Nähtävyyksiä

Tammisaaren kirkko

Raaseporin tunnetuin nähtävyys on Raaseporin linnanrauniot, joka on Tammisaaren ja koko läntisen Uudenmaan merkittävin historiallinen jäänne. Linna on osittain entisöity ja kesäisin linnan läheisyydessä toimii kesäteatteri, jonka näyttelijät toimivat linnassa myös oppaana. Keskiajalta on peräisin myös Grabben kanava.

Kaupungissa on lukuisia kirkkoja, joista suurin on 1600-luvulla rakennettu Tammisaaren kirkko. Sen rakennustyöt pani alulle vuonna 1651 kreivi Gustaf Adolf Lejonhufvud. Kirkko sai nykyisen ulkoasunsa kaupunkia vuonna 1821 tuhonneen tulipalon jälkeen. Tenholan, Karjaan ja Pohjan kirkot ovat keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Muut kaupungin alueen kirkot Snappertunassa ja Mustiossa ovat 1600- ja 1700-lukujen puukirkkoja. Nykyinen Bromarvin kirkko on rakennettu aikaisemman palaneen kirkon paikalle 1980–1981.

Raaseporissa sijaitsee myös monia muistomerkkejä. Harparskogissa sijaitsee Mannerheimin kivi, joka on pystytetty paikalle, jossa sotamarsalkka Mannerheim vastaanotti vuonna 1941 Hangon rintamalla taistelleiden joukkojen ohimarssin. Karjaalla sijaitsee Maasillan taistelun muistomerkki ja Dragsvikissä sijaitsee Tammisaaren vankileirillä kuolleiden punaisten muistomerkki.

Mustionjoen varrella sijaitsee useita historiallisia ruukkikyliä. Tammisaaren vanhin kaupunginosa, Barckens Udde on suojeltu ja rauhoitettu uusilta rakennuksilta. Sen rakennuskanta koostuu pelkästään 1700- ja 1800-luvun rakennuksista.

Tammisaaren saariston kansallispuisto käsittää osan Raaseporin laajasta saaristosta. Tammisaaressa sijaitsee saariston luontoa esittelevä Tammisaaren luontokeskus. Tammisaaren saaristoon on mahdollista tutustua saaristoristeilyllä, joita tekee M/S Sunnan II. Laiva on entinen sisävesihöyrylaiva Saimaalta. Karjaan Lepinjärvi (Läppträsket) on lintujärvi.

Kaupunginalueella on lukuisia vanhoja kartanoita ja linnoja, kuten Mustion linna ja raunioituneet Grabbackan linna ja Junkarsborgin puulinna.

Kauan asutulla alueella on paljon hautakalmistoja eri aikakausilta. Niitä löytyy muun muassa Brobackasta, Stora ja Lilla näsetistä, sekä Kroggårdsmalmenista.

Politiikka

Valtuusto

Raaseporin valtuuston enemmistö koostuu Ruotsalaisen Kansanpuolueen sekä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen valtuutetuista. Valtuuston puheenjohtaja on RKP:n Thomas Blomqvist. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ja toinen varapuheenjohtaja Kokoomuksen Erkki Rissanen. Alla puolueiden paikkaluvut kun jäseniä on 43:

• RKP: 21
• SDP: 12
• Vihr.: 4
• Kok.: 2
• KD: 1
• Vas.: 1
• PS : 1
• SKP : 1

Eduskuntavaalit 2011

Alla Raaseporin alueen puoluekannatuslukemat.

• RKP 42,7 %
• SDP 30,1 %
• Kokoomus 7,6 %
• Perussuomalaiset 6,4 %
• Vihreät 5,3 %
• Vasemmistoliitto 3,4 %
• Keskusta 1,9 %
• KD 1,5 %

Urheilu

Entisen Pohjan kunnan alueella on myös kaksi täysimittaista golfkenttää, kaksi ratsastuskeskusta, laskettelukeskus sekä urheiluopisto.

Urheiluseuroja

• Bollklubben-46 (BK-46), jalka- ja käsipallo
• Ekenäs Sport Club (ESC) futsal
• IF Raseborg, yleisurheilu
• FBC Raseborg Knights (FBC Raseborg), salibandy
• Fiskarin Urheilijat -47, suunnistus, yleisurheilu
• Karjaan Ura, suunnistus
• Ekenäs Idrottsförening, jalka- ja käsipallo
• OK Raseborg, suunnistus
• Raaseporin Korilla, frisbeegolf ja paintball
• Ruukkigolf, golf
• HC-Grann, ratsastusseura
• Ice Team Raseborg, jääkiekko ja jääurheilu
• Team Tamminen (pyöräilyseura)
• Länsiuudenmaan pyöräilijät LUP-82

Varuskunta

Uudenmaan Prikaati toimii Tammisaaren Dragsvikissä.

Kuvia

• 

  Vanhaa Tammisaarta

• 

  Vanhaa Tammisaarta

• 

  Vanhaa Tammisaarta

• 

  Tammisaaren venesatama etelästä

• 

  Tammisaaren liikennekeskus

Alueella ennen sijainneet kunnat

• Tammisaari
  • Tenhola (liitetty Tammisaareen 1993)
  • Bromarv (liitetty Tenholaan 1977)
  • Tammisaaren maalaiskunta (liitetty Tammisaareen 1977)
  • Snappertuna (liitetty Tammisaareen 1977)
• Karjaa
  • Karjaan maalaiskunta (liitetty Karjaaseen 1969)
• Pohja

Katso myös

• Luettelo Raaseporin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Raaseporin kaupunki
• Tilastokeskus - Raaseporin avainluvut
• Yle Elävä Arkisto/Arkivet: Raseborg