Raasepori

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Raaseporin linnasta on oma artikkelinsa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Raasepori
Raseborg
Raasepori.vaakuna.svg Raasepori.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

Raaseporin linna
Raaseporin linna
Sijainti 59°58′30″N, 023°26′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Raaseporin seutukunta
Hallinnollinen keskus Tammisaaren keskustaajama
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Karjaa (2009)
Pohja (2009)
Tammisaari (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 1 215,45 km²
75:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala 2 354,24 km²
34:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 1 148,27 km²
– sisävesi 67,18 km²
– meri 1 138,79 km²
Väkiluku 27 626
39:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys 24,06 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,2 %
– 15–64-v. 59,4 %
– yli 64-v. 25,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 30,7 %
– ruotsinkielisiä 64,9 %
– muut 4,5 %
Kunnallisvero 22,00 %
11:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Ragnar Lundqvist
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[6]
 • RKP
 • SDP
 • Vihr.
 • Kok.
 • Vas.
 • Ps.
22
13
4
2
1
1
www.raasepori.fi

Raasepori (ruots. Raseborg) on eteläsuomalainen kaupunki, joka syntyi 1. tammikuuta 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistyivät. Kunnanvaltuustot päättivät yhdistymisestä 18. kesäkuuta 2007. Raaseporin kaupungissa on 27 626 asukasta[2], joista hieman yli puolet asuu liitosta edeltäneen Tammisaaren kaupungin alueella. Väkiluvultaan Raasepori on Suomen 39. suurin kunta. Raaseporin asukkaista 64,9 prosenttia on ruotsinkielisiä.[4]

Kaupungin nimi on peräisin Tammisaaren Snappertunassa sijaitsevasta Raaseporin linnasta. Jouko Vahtola on katsonut linnan mahdollisesti perustaneiden saksalaisten antaneen linnalle nimen Lyypekin lähellä sijaitsevan Ratzeburgin hiippakunnan mukaan.[7] Historiallisesti seutu on keskiajalla kuulunut Raaseporin lääniin. Kaupungille valittiin kutsukilpailun perusteella uusi vaakuna, jota on kritisoitu sen epäheraldisuudesta ja valinnan menettelytapojen vuoksi.[8]

Suomen kunnista Raaseporissa on kuudenneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa niitä oli 6 200.[9]

Raaseporin naapurikuntia ovat Hanko, Kemiönsaari, Salo, Inkoo ja Lohja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaari, Pohja ja Karjaa yhdistyivät kaksivuotisen liitosprosessin jälkeen. Alueella on sijainnut useita kuntia.

Raaseporin linna rakennettiin Snappertunaan 1300-luvulla. Karjaasta ja Tammisaaresta on myös ensimmäiset kirjalliset lähteet noilta ajoilta.

Tammisaari sai kaupunginoikeudet 1528, jolloin alueen hallinto siirtyi Snappertunasta sinne. Kaupungin merkittävän kirkon olemassaolo saattoi pelastaa sen kaupunkioikeudet, sillä kuningas Kaarle XI oli vielä 1690-luvulla aikeissa peruuttaa ne. 1600-luvulla kaupungin kaupankäynti kärsi myös merkantilismista eli valtion sääntelystä ja holhouksesta. Muun muassa vuonna 1614 ulkomaisten alusten tulo kaupungin satamaan kiellettiin ja vuonna 1636 ulkomaankauppa kiellettiin kokonaan.

1500-luvulla Raaseporin alueelle perustettiin useita Suomen ensimmäisistä ruukeista. Alueelle kehittyi merkittäviä ruukkikyliä kuten Fiskars, Billnäs, Fagervik, Antskog ja Åminnefors.

Usean kunnan alue alkoi yhdentyä 1900-luvun loppupuolella. Tosin Mustio oli liitetty Karjaan maalaiskuntaan jo 1929. Karjaan mlk puolestaan liitettiin Karjaaseen 1969. Vuonna 1977 alueella tehtiin suuria kuntaliitoksia; Snappertuna ja Tammisaaren mlk liitettiin Tammisaareen ja Bromarv jaettiin Tenholan ja Hangon kesken. Vuonna 1993 Tenhola liitettiin vielä Tammisaareen.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raasepori sijaitsee Länsi-Uudellamaalla aivan Hankoniemen kannassa. Kaupungin suuresta pinta-alasta ison osan vie sen halkova Pohjanpitäjänlahti. Kaupungin rannikkoa hallitsevat lukuisat saaret, jotka kuuluvat Tammisaaren saaristoon.

Yleisesti Raaseporin maaperää hallitsee Salpausselän pääasiassa moreeni- ja saviperäinen maa-aines. Kaupungin alueen metsät ovat pääasiassa kuivaa kangasta. Vesistöt koostuvat pääasiassa syvälle yltävistä lahdista ja saarien välisistä salmista, sekä muutamista järvistä. Suuria jokia ei ole; merkittävin on Mustionjoki.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Raaseporin väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
 27 972
1985
  
 28 140
1990
  
 28 565
1995
  
 28 567
2000
  
 28 436
2005
  
 28 396
2010
  
 29 065
2016
  
 28 077
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Kyliä ja taajamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin suurimmat taajamat ovat Tammisaaren ja Karjaan entiset kaupunkikeskustat. Tammisaari on vanha, 1500-luvulla perustettu kaupunki. Karjaa sen sijaan kehittyi asutuskeskukseksi vasta 1900-luvulla rautatieaseman ympärille.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Raaseporissa oli 27 851 asukasta, joista 21 453 asui taajamissa, 6 081 haja-asutusalueilla ja 317 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Raaseporin taajama-aste on 77,9 %.[11] Raaseporin taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[12]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Tammisaaren keskustaajama 8 614
2 Karjaan keskustaajama 7 929
3 Pohjan kirkonkylä 2 012
4 Langansböle 840
5 Tenhola 746
6 Mustion asema* 595
7 Fiskari 502
8 Mustion ruukki 215

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Mustion aseman taajama sijaitsee pääosin Raaseporissa, mutta pieniltä osin myös Inkoossa.[12] Pinjainen on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Karjaan keskustaajamaa. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Bromarv lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Tammisaaren alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Broom icon.svg
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Jaoteltava vielä tarkemmin Bromarvin, Tenholan, Tammisaaren mlk:n ja Snappertunan kylät.

Box, Bredvik, Bromarv, Båsa, Dragsvik, Fagernäs, Finby, Finby gränd, Gammelboda, Hangist, Harparskog, Hylta, Höstnäs, Ingvalsby, Jomalvik, Jussaari (Jussarö), Kalvdal, Kansjärvi (Kansjärv), Kelkkala (Kälkala), Kisa (Leksvall), Kivitok, Koivuniemi (Björknäs), Kuivasto (Kvigos), Kulla, Kårböle, Langansböle, Långstand, Malarby, Niitlahti (Nitlax), Norrstrand, Näset, Orvlax, Padva, Pargas, Parkkala (Barkala), Prästkulla, Raasepori (Raseborg), Rekuby, Riilahti (Rilax), Rösund, Siggby, Sillböle, Skogby, Skräddarböle, Skåldö, Sköldargård, Snappertuna, Sommarö, Svenskby, Tallbacka, Tenhola (Tenala), Trollböle, Trollshovda, Västervik, Vättlax, Öby, Östanberg, Österby

Karjaan alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Backby, Backgränd, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bällby Bäljars , Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, Gösbacka, Heimos, Hållsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema (Karis station), Karjaan keskusta (Karis centrum), Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Kroggård, Kudiby, Kurby, Kvarvbacka, Leppi (Läpp), Lågbacka, Lövkulla, Mangård, Meltola (Mjölbolsta), Mjölnarby, Mustio (Svartå), Nyby, Osmundsböle, Pappila (Prästgården), Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannäs, Sepänkylä (Smedsby), Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Tallmo, Torsböle, Visanbacka, Västanby, Österby

Pohjan alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andkärr, Ansku (Antskog), Baggby, Björsby, Bockboda, Bollsta (Bollstad), Borgby, Brunkom, Brödtorp, Böle, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari (Fiskars), Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kiila (Kila), Klinkbacka, Koppskog, Kuovila (Skogböle), Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Mörby, Näsby, Pappila (Prästgården), Persböle, Pinjainen (Billnäs), Pohjankuru (Skuru), Ramskulla, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skrittskog, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano (Nygård), Vesterby, Joensuu (Åminne), Åminnefors

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raaseporissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]

Nämä seurakunnat muodostavat Raaseporin seurakuntayhtymän (ruots. Raseborgs kyrkliga samfällighet).

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Raaseporin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[14]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Raaseporin nykyisellä alueella.[13]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjaan rautatieasema

Raaseporin kautta kulkee valtatie 25 Hyvinkäältä Hankoon. Se kulkee sekä Karjaan että Tammisaaren keskustojen ohi, ja noin kolmen kilometrin päässä Karjaan keskustasta siitä erkanee Helsinkiin johtava kantatie 51. Tammisaaresta Saloon johtaa kantatie 52.

Karjaan rautatieasema on risteysasema, jossa Helsingin ja Turun välinen rantarata leikkaa Hyvinkäältä Hankoon johtavan radan. Karjaalla pysähtyy osa Helsingin ja Turun välisistä junista. Sieltä kulkee myös taajamajunia Hankoon. Hyvinkään ja Karjaan välillä on vain tavaraliikennettä. Kunnassa on neljä henkilöliikenteen asemaa, Karjaa, Dragsvik, Tammisaari ja Skogby, joista kolmelta jälkimmäiseltä on yhteyksiä sekä Hankoon että Karjaalle kahden tunnin välein suuntaansa.

Yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja. Pitäjään perustettiin noin vuonna 1630 Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki.

Nykyään huomattavimpia Raaseporin alueella toimivia yrityksiä ovat:

  • SBA-Interior Ab, Mustio, laivateollisuus (huonekalut, seinä- ja lattiaelementit), sekä laser- ja metallityöalihankinta.
  • Oy Sisu Auto Ab, Suomen ainoa kuorma-autovalmistaja
  • Fiskars
  • Sirkus Finlandian kotikaupunki on Raasepori
  • Toroidion Oy, sähköautojen valmistaja.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammisaaren kirkko

Raaseporin tunnetuin nähtävyys on Raaseporin linnanrauniot, joka on Tammisaaren ja koko läntisen Uudenmaan merkittävin historiallinen jäänne. Linna on osittain entisöity ja kesäisin linnan läheisyydessä toimii kesäteatteri, jonka näyttelijät toimivat linnassa myös oppaana. Keskiajalta on peräisin myös Grabben kanava.

Kaupungissa on lukuisia kirkkoja, joista suurin on 1600-luvulla rakennettu Tammisaaren kirkko. Sen rakennustyöt pani alulle vuonna 1651 kreivi Gustaf Adolf Lejonhufvud. Kirkko sai nykyisen ulkoasunsa kaupunkia vuonna 1821 tuhonneen tulipalon jälkeen. Tenholan[15], Karjaan[16] ja Pohjan[17] kirkot ovat keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Muut kaupungin alueen kirkot Snappertunassa ja Mustiossa ovat 1600- ja 1700-lukujen puukirkkoja. Nykyinen Bromarvin kirkko on rakennettu aikaisemman palaneen kirkon paikalle 1980–1981.

Raaseporissa sijaitsee myös monia muistomerkkejä. Harparskogissa sijaitsee Mannerheimin kivi, joka on pystytetty paikalle, jossa sotamarsalkka Mannerheim vastaanotti vuonna 1941 Hangon rintamalla taistelleiden joukkojen ohimarssin. Karjaalla sijaitsee Maasillan taistelun muistomerkki ja Dragsvikissä sijaitsee Tammisaaren vankileirillä kuolleiden punaisten muistomerkki.

Mustionjoen varrella sijaitsee useita historiallisia ruukkikyliä. Tammisaaren vanhin kaupunginosa, Barckens Udde on suojeltu ja rauhoitettu uusilta rakennuksilta. Sen rakennuskanta koostuu pelkästään 1700- ja 1800-luvun rakennuksista.

Tammisaaren saariston kansallispuisto käsittää osan Raaseporin laajasta saaristosta. Tammisaaressa sijaitsee saariston luontoa esittelevä Tammisaaren luontokeskus. Tammisaaren saaristoon on mahdollista tutustua saaristoristeilyllä, joita tekee M/S Sunnan II. Laiva on entinen sisävesihöyrylaiva Saimaalta. Karjaan Lepinjärvi (Läppträsket) on lintujärvi.

Kaupunginalueella on lukuisia vanhoja kartanoita ja linnoja, kuten Mustion linna ja raunioituneet Grabbackan linna ja Junkarsborgin puulinna.

Kauan asutulla alueella on paljon hautakalmistoja eri aikakausilta. Niitä löytyy muun muassa Brobackasta, Stora ja Lilla näsetistä, sekä Kroggårdsmalmenista.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin valtuuston enemmistö koostuu Ruotsalaisen Kansanpuolueen sekä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen valtuutetuista. Valtuuston puheenjohtaja on RKP:n Thomas Blomqvist. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ja toinen varapuheenjohtaja Kokoomuksen Erkki Rissanen. Alla puolueiden paikkaluvut kun jäseniä on 43:

Eduskuntavaalit 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla Raaseporin alueen puoluekannatuslukemat.

  • RKP 42,7 %
  • SDP 30,1 %
  • Kokoomus 7,6 %
  • Perussuomalaiset 6,4 %
  • Vihreät 5,3 %
  • Vasemmistoliitto 3,4 %
  • Keskusta 1,9 %
  • KD 1,5 %

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen Pohjan kunnan alueella on myös kaksi täysimittaista golfkenttää, kaksi ratsastuskeskusta, laskettelukeskus sekä urheiluopisto.

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bollklubben-46 (BK-46), jalka- ja käsipallo
  • Ekenäs Sport Club (ESC) futsal
  • IF Raseborg, yleisurheilu
  • FBC Raseborg Knights (FBC Raseborg), salibandy
  • Fiskarin Urheilijat -47, suunnistus, yleisurheilu
  • Karjaan Ura, suunnistus
  • Ekenäs Idrottsförening, jalka- ja käsipallo
  • OK Raseborg, suunnistus
  • Raaseporin Korilla, frisbeegolf ja paintball
  • Ruukkigolf, golf
  • HC-Grann, ratsastusseura
  • Ice Team Raseborg, jääkiekko ja jääurheilu
  • Team Tamminen (pyöräilyseura)
  • Länsiuudenmaan pyöräilijät LUP-82

Varuskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenmaan Prikaati toimii Tammisaaren Dragsvikissä.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vanhaa Tammisaarta

  • Vanhaa Tammisaarta

  • Vanhaa Tammisaarta

  • Tammisaaren venesatama etelästä

  • Tammisaaren liikennekeskus

Alueella ennen sijainneet kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Raasepori Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  7. ↑ Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 87. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
  8. ↑ Vieläkö Raaseporin vaakunaa vatvotaan? Länsi-Uusimaa.
  9. ↑ Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009. suomi
  10. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
  11. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  13. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  14. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
  15. ↑ Tenholan seurakunta
  16. ↑ Karjaan kirkko
  17. ↑ Pyhän Marian kirkko - Pohjan Suomalainen Seurakunta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raasepori.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Raasepori&oldid=18114033”