Jouko Vahtola

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jouko Olavi Vahtola (s. 22. syyskuuta 1949 Taivalkoski)[1] on suomalainen historioitsija ja Suomen ja Skandinavian historian emeritusprofessori Oulun yliopistosta. Hänen tutkimuksensa ovat käsitelleet varsinkin Suomen keskiaikaa ja 1600-lukua, Pohjois-Suomen historiaa ja vuosien 1918–1921 heimosotia. Vahtola tunnetaan onomastiikan eli nimistöntutkimuksen soveltamisesta asutushistoriallisessa tutkimuksessa. Hänen vuonna 1980 valmistunut väitöskirjansa käsitteli Tornion- ja Kemijokilaaksojen myöhäisrautakautista ja keskiaikaista asutushistoriaa. Vuonna 2003 ilmestyi laajalle lukijakunnalle suunnattu Suomen historian yleisesitys Suomen historia jääkaudesta Euroopan unioniin.

Vahtolan vanhemmat ovat Olavi Ilmari Vahtola ja Helvi Sofia Honkanen. Hän tuli ylioppilaaksi Pudasjärven yhteiskoulusta 1969 ja valmistui Oulun yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1975, lisensiaatiksi 1980 ja tohtoriksi 1980. Oulun yliopiston assistenttina Vahtola toimi 1974–1978, Suomen Akatemian tutkimusassistenttina 1980–1981 ja vt. vanhempana tutkijana 1982, Oulun yliopiston dosenttina ja vt. apulaisprofessorina 1982–1989 ja Suomen ja Skandinavian historian apulaisprofessorina ja professorina vuodesta 1989. Humanistisen tiedekunnan varadekaanina hän toimi 1991–1994 ja dekaanina 1994–1996. [2]. Vahtola sai Elias Lönnrot -palkinnon 1982, Suomen Tiedeseuran Homénin palkinnon 1984, Olaus Magnus -palkinnon 1993 ja Oulun yliopiston professori Pentti Kaiteran palkinnon 1999. [2] Eläkkeelle Vahtola jäi syksyllä 2013[3].

Vahtola on sotilasarvioltaan reservin ylikersantti (1981), hänen puolisonsa on Aino Marjatta Iinatti[2].

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haukiputaan seurakunnan historia. Haukiputaan seurakunta, Haukipudas 1980
  • Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty. Nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus. Studia Historica Septentrionalia 3. Societas Historica Finlandiae Septentrionalis. Rovaniemi 1980.
  • Pudasjärven seurakunnan historia. Pudasjärven seurakunta, Pudasjärvi 1981
  • Pudasjärvi : kehittyvä kunta Koillismaalla ; teksti Eino Riekki, Jouko Vahtola ; kuvat Kauko Jerkkola. Pudasjärven kunta, Pudasjärvi 1983
  • Brandenburgs Annäherung an Schweden zu Beginn der Regierungszeit Kurfürst Friedrich Wilhelms 1640–1641. Studia Historica Septentrionalia 7. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. Rovaniemi 1984.
  • Muhoksen seurakunnan historia. Muhoksen seurakunta, Muhos 1986
  • Oulujokilaakson historia kivikaudelta vuoteen 1865 ; kirj. Matti Huurre, Jouko Vahtola. Oulujokilaakson historiatoimikunta, Oulu 1991
  • Iin seurakunnan historia ; kirj. Kyösti Elo, Reija Satokangas, Jouko Vahtola. Iin seurakunta, Ii 1998
  • ”Suomi suureksi – Viena vapaaksi”: Valkoisen Suomen pyrkimykset Itä-Karjalan valtaamiseksi vuonna 1918. Studia historica septentrionalia 17. Rovaniemi Oulu: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1988. ISBN 951-95473-9-8.
  • Oulujokilaakson historia keskiajalta 1860-luvulle. Oulujokilaakson historiatoimikunta. Oulu 1991.
  • Nuorukaisten sota. Suomen sotaretki Aunukseen 1919. Otava. Helsinki 1998.
  • Suomen historia: Jääkaudesta Euroopan unioniin. Helsingissä: Otava, 2003 (4. painos 2005). ISBN 951-1-17397-9.
  • Tankit tulee! : taistelu hyökkäysvaunuja vastaan talvisodassa 1939–1940. Docendo, Jyväskylä 2015
  • Miehen vaellus Hämeestä Koillismaalle. Väyläkirjat 2017.

Toimitustöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Turjanmeren maa : Petsamon historia 1920–1944 ; toimittajat Jouko Vahtola ja Samuli Onnela ; kuvatoimittaja Veikko Aitamurto. Petsamo-seura, Rovaniemi 1999
  • Oulu ja oululaiset sodissa 1918 ja 1939–1945 : Oulun veteraanikirja ; toimittaneet Janne Kankainen, Panu-Pekka Rauhala ja Jouko Vahtola. Oulun kaupunki, Oulu 2002
  • Oulu varuskuntakaupunkina ; kirjoittajat Katri Hiltula ym. ; toimittaja Jouko Vahtola. Pohjan prikaatin kilta, Oulu 2005

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vahtola, Jouko Uppslagsverket Finland. 4.5.2009. Viitattu 9.9.2019. (ruotsiksi)
  2. a b c Veli-Matti Autio: Suomen professorit. Finlands professorer. Professoriliitto, 2000. ISBN 951-95189-6-7. ss. 731–732
  3. Prof. Vahtola jää eläkkeelle Oulun yliopisto. Viitattu 5.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]