Suomen Tiedeseura

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen Tiedeseura
Societas Scientiarum Fennica
Perustettu 1838[1]
Tyyppi tieteellinen akatemia
Päämaja Fabianinkatu 4 B 16, 2. krs, 00130 Helsinki[2]
Jäsenet 386 (2016), josta 120 enintään 67-vuotiasta jäsentä, 131 yli 67 v. jäsentä, 127 ulkomaista jäsentä ja 8 kunniajäseniä [3]
Puheenjohtaja Fred Karlsson[4]
Sivusto www.scientiarum.fi

Suomen Tiedeseura eli Societas Scientiarum Fennica (ruots. Finska Vetenskaps-Societeten) on Suomen vanhin, vuonna 1838 perustettu tiedeakatemia[1].

Tiedeseuran tarkoituksena on edistää tieteellistä keskustelua ja julkaisutoimintaa Suomessa. Seura jakaantuu neljään osastoon, jotka ovat matemaattis-fysikaalinen, biotieteellinen, humanistinen, sekä yhteiskuntatieteellinen osasto. Se valitsee itse jäsenensä, jotka siten edustavat alansa tutkijaeliittiä.Kuhunkin osastoon kuuluu 30 korkeintaan 67-vuotiata jäsentä ja lisäksi ikärajan ylittäneet seniorijäsenet. Tiedeseuralla on lisäksi ulkomaisia jäseniä (noin 120) ja kunniajäseniä. Vuonna 2016 kunniajäseneneksi kutsuttiin talousnobelisti Bengt Holmström.[1]

Tiedeseuran historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Tiedeseura perustettiin keisari Nikolai I:n päätöksellä keväällä 1838. Perustamisanomuksen takana oli 15 merkittävää tiedemiestä, joista aktiivisimmat olivat fyysikko ja seuran ensimmäinen puheenjohtaja Gustaf Gabriel Hällström, sekä matemaatikko ja ensimmäinen sihteeri Nathanael Gerhard af Schultén. Edellinen oli tehnyt uraauurtavaa tutkimusta muun muassa veden tiheyden ja korkeusmuutosten parissa. Jälkimmäinen oli niin ikään aktiivinen akateeminen tutkija.

Tiedeseura jakautui kahtia 1908, jolloin Suomalainen Tiedeakatemia erosi siitä vastalauseena seuran ruotsinkielisyydelle, minkä jälkeen osa muistakin tieteellisistä yhdistyksistä jakautui ruotsin- ja suomenkielisiin.

Toiminnasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedeseuran hallituksen puheenjohtajan toimi yleisen kielitieteen emeritusprofessori Fred Karlsson ja varapuheenjohtajana Jukka Meurman (2016-2017). Seuran pysyvä sihteeri on biokemian professori Carl G. Gahmberg.[4] Aiemmin tiedeseuran puheenjohtajana ovat olleet muun muassa kemian professori Pekka Pyykkö, patologian professori Leif Andersson ja historian professori Matti Klinge.

Suomen Tiedeseuralla on huomattava omaisuus, jonka turvin se jakaa apurahoja ja palkintoja. Seura jakaa vuosittain E. J. Nyströmin (25 000 euroa) ja Magnus Ehrnroothin palkinnot (17 500 euroa), sekä joka toinen vuosi Theodor Homénin palkinnon (17 500 euroa). Tiedeseura avustaa myös muutaman ulkopuolisen säätiön tai rahaston apurahojen saajien valintaa.[5]

Seura tukee tieteen harjoitusta ja yhdessä Suomalaisen Tiedeakatemian kanssa on usein edustettuna myös kansainvälisillä foorumeilla. Jäsenistön laajaa asiantuntemusta on hyödynnetty lukuisissa yliopistollisissa kysymyksissä. Seura julkaisee vuosikirjaa Sphinx, jossa julkaistaan esimerkiksi seuran jäsenten vuoden aikana pitämät esitelmät ja muistopuheet.

Vuosijuhlaansa Suomen Tiedeseura viettää perinteisesti keisari Aleksanteri II:n syntymäpäivänä 29. huhtikuuta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Societas Scientiarum Fennica, Suomen Tiedeseura (kotisivut) Suomen Tiedeseura. Viitattu 11.2.2017.
  2. Yhteystiedot Suomen Tiedeseura, scientiarum.fi. Viitattu 11.2.2017.
  3. Jäsenet Suomen Tiedeseura, scientiarum.fi. Viitattu 11.2.2017.
  4. a b Hallitus (Hallituksen kokoonpano 1.5.2016 - 29.4.2017) Suomen Tiedeseura, scientiarum.fi. Viitattu 11.2.2017.
  5. Tutkimusapurahat. Tiede- ja opetuspalkinnot Suomen Tiedeseura, scientiarum.fi. Viitattu 11.2.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]