Ernst Lindelöf

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ernst Lindelöf
Ernst-Lindelof.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt7. maaliskuuta 1870
Helsinki, Suomi
Kuollut4. kesäkuuta 1946
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Hjalmar Mellin
Instituutti Helsingin yliopisto
Oppilaat Lars Ahlfors
Frithiof Nevanlinna
Rolf Nevanlinna
Kalle Väisälä
Vilho Väisälä
Tutkimusalue Matematiikka
Tunnetut työt Lindelöfin avaruus

Ernst Leonard Lindelöf (7. maaliskuuta 1870 Helsinki4. kesäkuuta 1946) oli suomalainen matemaatikko ja Helsingin yliopiston matematiikan professori vuosina 1903–1938.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindelöfin isä oli Helsingin yliopiston matematiikan professori ja Suomen matemaattisen yhdistyksen perustanut Lorenz Lindelöf ja äiti Gabriela Krogius.[1] Perheessä oli Ernst Leonardin lisäksi kuusi lasta: Uno, Anna Maria, Carl Arvid, Ester Elisabeth, Tyra Gabriela ja Ella Amalia. Lindelöfin sisko Anna Maria solmi avioliiton suomalaisen kirurgin Frans Ali Krogiuksen kanssa.[2]

Lindelöf oli funktioteorian ja differentiaaliyhtälöiden tutkija, joka perusti kansainvälisesti merkittävän suomalaisen funktioteorian koulukunnan. Ernst Lindelöf väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa matematiikasta 1893 ja hänen väitöskirjansa nimi oli Sur les systèmes complets et le calcul des invariants différentiels des groupes continus finis. Hänen oppikirjansa (Johdatus korkeampaan analyysiin 1912, Johdatus funktioteoriaan 1917 ja Differentiali- ja integraalilasku ja sen sovellukset 1918–1946) ovat edelleen käytössä.[1]

Lindelöf oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1900 ja 1905–1906.[3][4]

Suomen matemaattinen yhdistys jakaa vuosittain parhaan matematiikan pro gradun tai diplomityön tekijälle Ernst Lindelöf -palkinnon. Picardin-Lindelöfin lause on nimetty Charles Émile Picardin ja Lindelöfin mukaan. Ernst Lindelöfin nimeä kantaa myös pikkuplaneetta 1407 Lindelöf.[5] Helsingin yliopiston Lorenz Leonard Lindelöfin yliopistollinen stipendirahasto perustuu Ernst Lindelöfin lahjoitukseen vuodelta 1908.[6]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Biografiasampo: Ernst Lindelöf Viitattu 1.5.2021.
  2. Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917: H–O. (PDF) Helsingin yliopisto. Viitattu 25.6.2007.
  3. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1900 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1900. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1900, ss. 1117-1125.
  4. Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1905–1906 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1905–1906. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1907, ss. 945-954.
  5. Oja, Heikki: Sibeliuksesta Tuonelaan. Aurinkokuntamme kiehtova nimistö, s. 65, 70. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003. ISBN 952-5329-25-9.
  6. Helsingin yliopisto – Rahastot. Web Archive 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]