Säätyvaltiopäivät 1905

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen suuriruhtinaskunnan ylimääräiset valtiopäivät 1905–1906
Kesto 20.1.190518.9.1906[1]
Aatelissääty Viktor Magnus von Born Ritarihuone
Pappissääty Gustaf Johansson Säätytalo
Porvarissääty Leonard von Pfaler Säätytalo
Talonpoikaissääty Pekka Aulin Säätytalo
Keskeisiä päätöksiä
valtiosääntö säätyvaltiopäivien lakkauttaminen ja eduskuntauudistus

Säätyvaltiopäivät 1905 olivat ylimääräiset ja samalla Suomen suuriruhtinaskunnan viimeiset säätyvaltiopäivät. Niiden tarkoituksena oli päättää Suomen säätyvaltiopäiväjärjestelmä sekä korvata ne eduskuntauudistuksen myötä yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valitulla eduskunnalla. Säätyvaltiopäivät kestivät vuoteen 1906 saakka ja niiden tuloksena säädettiin 1. kesäkuuta 1906 valtiopäiväjärjestyksestä ja vaalilaista siten, että ensimmäiset ensimmäiset eduskuntavaalit voitiin järjestää maaliskuussa 1907.

Kiistakysymyksiä olivat äänioikeuden alaikäraja, vaalipiirijako ja se, tulisiko eduskunnasta yksi- vai kaksikamarinen.

Aatelissääty hyväksyi asemansa tuhoavan kansanvaltaisen valtiopäiväuudistuksen äänin 100-8 kansallisena välttämättömyytenä. Perustuslaillisiksi katsottaviin säätyetuoikeuksiin puuttumiseen vaadittiin kaikkien neljän säädyn yksimielisyys.

Myös porvarissäädyssä oli kaksikamarisen eduskunnan kannattajia, kun taas pappis- ja talonpoikaissääty pohtivat vaalitapaa ja ikärajaa. Lopulta kaikki säädyt hyväkyivät 1. kesäkuuta 1906 perustuslakivaliokunnan ehdotuksen.[2]

Aatelissäädyn viimeinen istunto Ritarihuoneella 8.9.1906, maamarsalkka Viktor Magnus von Born pitämässä jäähyväispuhetta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat 1809-1906 Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
  2. Edustuksellisen kansanvallan läpimurto Suomessa 2007. Suomen Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.