Raaseporin linna

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Magnus Schjerfbeckin havainnekuva siitä, millainen Raaseporin linna on saattanut olla 1500-luvulla. Piirustus vuodelta 1880.

Raaseporin linna on Raaseporin Snappertunassa sijaitseva linna. Se mainitaan ensimmäistä kertaa historiallisissa dokumenteissa vuonna 1378. Linna hylättiin 1500-luvulla Helsingin perustamisen, maankohoamisen ja olutkellarin romahtamisen jälkeen.

Alun perin linna rakennettiin saarelle, jota ympäröi nykyään Raaseporinjokena (Raseborgsån[1]) tunnettu rehevöitynyt joki. Maankohoamisen johdosta linnanrauniot ovat nykyään sisämaassa ja joki on surkastunut merkittävästi.

Linnan historiaan liittyy useita taisteluita. 1800-luvun lopulta alkaen linnaa on restauroitu useaan otteeseen. Viimeisin restaurointi saatiin valmiiksi vuonna 1988. On kuitenkin epäselvää, minkä näköinen linna on aikoinaan ollut.

Raaseporin linna nykyään.
Linnan sisäpiha.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jouko Vahtola on katsonut, että Raaseporin linnan perustaminen olisi ollut jatkoa saksalaisten Baltian ristiretkille ja sen olisi perustanut Riian piispa Albertin seuraaja, hänen veljensä piispa Hermann von Buxhövden miekkaritareineen. Nimi Raasepori tulisi näin saksalaisen Lyypekin lähellä sijaitsevasta Ratzeburgin hiippakunnan nimestä.[2]

Mahtimies Bo Joninpoika Grip rakennutti ensimmäiset muurit paikalle 1360–1370-luvuilla Johannes Westfalin ollessa Turun piispana [3]. Gripin tarkoitus oli ilmeisesti tasapainottaa Suomenlahden toisella puolella sijainneen vilkkaan hansakaupungin Tallinnan vaikutusta [4]. Linna koki loistonsa 1400-luvulla, mutta Helsingin perustamisen jälkeen Raaseporin merkitys väheni, kunnes se vuonna 1553[3] hylättiin. Uusi yritys asuttaa linnaa tapahtui kolmen vuoden kuluttua. Olutkellarin romahdettua parin vuoden kuluttua linna hylättiin uudestaan,[5] ja hylätty linna alkoi raunioitua. Kellarin tuhoutuminen oli suuri menetys, koska olut oli keskiajalla tärkeä elintarvike.[5]

Muun muassa kuningas Kaarle Knuutinpoika piti hallussaan Raaseporin linnaa, jossa hän asui kolmatta hallituskauttaan edeltäneen välivaiheen aikana. Vuonna 1570 kuningas Juhana III läänitti linnaläänin alueen enovainajansa ja tukijansa Lewenhaupt-perheelle, korottaen heidät kreivilliseen arvoon Raaseporin nimellä, jolloin Raaseporista tuli kreivikunta.

Toiminta nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäaikaan linna on avoinna yleisölle. Alueella sijaitsee myös kesäkahvila Linnanvoudin Tupa. Suomen suurin ruotsinkielinen kesäteatteri Raaseporin kesäteatteri järjestää näytöksiä linnan läheisyydessä kesäisin.

Linnassa on kuvattu myös muun muassa Babylon Whores -yhtyeen "Et In Arcadia"[6]'-, Anna Abreun ”Stereo”-[7] ja Teräsbetonin ”Orjatar”-kappaleiden musiikkivideot.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Drake Knut: Raasepori. Tammisaari: Raseborgs Gille r.f., 2010. ISBN 952-90-6693-7.
  • Ruusuvuori, Juha: Itämeren merirosvot – piraattitarinoita pohjoisesta. Helsinki: Teos, 2004 (2. p.). ISBN 951-851-005-9.
  • Gardberg C. J.: Kivestä ja puusta. Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-17423-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Raaseporin kuninkaankartanon verollepanokartta 1728 Heikki Hämäläinen.
  2. Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 87. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
  3. a b Gardberg, s. 53–59.
  4. Ruusuvuori 2004, s. 71
  5. a b Wallius, Anniina: Olutkellarin romahtaminen hääti asukkaat Raaseporin linnasta Yle Uutiset. 30.5.2014.
  6. Babylon Whores: Deggael (mcd, takakansi). Spinefarm Records, Helsinki, 1997.
  7. Anna Abreun uusi villi video: Nunnia ja tyttörakkautta! Ilta-Sanomat. 22.9.2011. Viitattu 21.4.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raaseporin linna.