Aborchin linna

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aborchin linna (suom. Jokilinna) oli Satakunnassa sijainnut keskiaikainen linna. Sen sijaintipaikkaa ei varmaksi tiedetä, koska linna oli toiminnassa vain joitakin vuosia. Kokemäenjoessa tai sen suulla sijainnut Aborch rakennettiin vuosien 1387–1395 välisenä aikana ja purettiin jo 1400-luvun alkupuolella.

Linnan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aborchin linna perustettiin kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen käskystä vuonna 1367 puretun Kokemäen linnan seuraajaksi. Edeltäjänsä tapaan se toimi Satakunnan voutikunnan hallintopaikkana. Linna esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran elokuussa 1395, jolloin Suomen laamanni Jeppe Djäkn luovuttaa hallussaan olleet linnat ja voutikunnat Knut Bonpoika Gripille. Kirjeessä mainitaan Turun linna, Uudellamaalla sijaitseva Wartholman linna, Vreghdenborchin linna sekä Satakunnassa sijaitseva Aborchin linna voutikuntineen. Vreghdenborch tarkoittaa Eurajoella ollutta Liinmaan linnaa, mutta Aborchin sijainti on jäänyt epäselväksi. Vuodelta 1387 oleva Djäknin ja Albrekt Mecklenburgilaisen sopimus ei vielä sisällä Aborchia, joten se on rakennettu vuosien 1387 ja 1395 välillä.

Aborchin linna toimi muiden Knut Bonpoika Gripin haltuun joutuneiden linnojen tapaan keväästä 1398 lähtien jonkin aikaa Vitaaliveljien sekä kuningatar Margareeta I:n vastaisen opposition tukikohtina. Pääosa Vitaliaaneista poistui keväällä 1399, muuta osa heistä jäi pysyvästi linnojen palvelukseen. Abroch lakkautettiin viimeistään 1410-luvun loppuun mennessä yhdessä Liinmaan linnan kanssa.[1] Uuden Kokemäenkartanon linnaläänin keskuspaikaksi tuli myöhemmin Kokemäenkartano.

Mahdolliset sijaintipaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aborchin linnan paikaksi on ehdotettu yleisimmin kolmea eri paikkaa; Harolan linnaluotoa, Kokemäen linnaa tai nykyisen Porin kohdalla Kokemäenjoen suulla sijainnutta saarta. Mikäli Aborch olisi sijainnut samalla paikalla kuin Kokemäen linna, tarkoittaisi se, ettei sitä olisikaan varsinaisesti purettu vuonna 1367. Linnan varustusta olisi ainoastaan kevennetty ja siitä olisi muodostettu tavallinen kuninkaankartano. Asiaa viimeksi tutkineen Tapio Salmisen mukaan tämä olettamus ei kuitenkaan pidä paikkaansa.[2]

Toinen mahdollinen Aborchin paikka Kokemäellä on vajaat puolitoista kilometriä Linnanluodosta yläjuoksulle päin sijaitseva Isoluoto. Kokemäenkartanon edustalla olevalla Isoluodolla oli vielä 1870-luvulla jäljellä tiilestä muurattuja rakenteita. Saaresta on löydetty muun muassa kaksi 1300-luvun nuolenkärkeä, joten siellä on ollut jonkinlaista toimintaa jo kyseisen vuosisadan jälkipuoliskolla. Kokemäenkartano on kuitenkin aikoinaan sijainnut Isoluodolla, josta se siirrettiin joen etelärannalle vuonna 1664, joten osa jäännöksistä kuuluu joka tapauksessa kartanon rakennuksiin.

On myös arveltu, että Abroch olisi sijainnut Liinmaan ja Korsholman tavoin jokisuussa olevalla saarella. Jokisuisto kuului vielä tuolloin Kokemäen pitäjän yhteismaihin, joten mahdollisesti Kokemäen linnan purkamisen jälkeen kruunun haltuun otettiin jokin saari ja sille perustettiin uusi linna. Tämä saari sijaitsi jossakin Ulvilan keskiaikaisen kaupungin ja Porin nykyisen keskustan välillä. Aborchin sijaintia jokisuistossa tukee seikka, että paikalla on todennäköisesti ollut jonkinlainen linnoitus jo ennen vuonna 1558 tapahtunutta Porin kaupungin perustamista. Muun muassa Juhana Herttuan antamassa Porin perustamisasiakirjassa mainitaan paikalla sijainnut linnoitus. Tämä vanhempi varustus olisi sitten antanut nimensä uudelle kaupungille.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tapio Salminen: Joki ja sen väki – Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle, Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat, 2007.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]