Haminan linnoitus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Linnoituksen valleja
Ruutikellari Hämeenlinnan bastionissa
Lipputorni
Lappeenrannan portin vartiorakennus
Viipurin portin vartiorakennus
Meriportin vartiorakennus
Kaponieeri ja pääpuolustusvalli
Galleria ja nuolilinnakkeen vallia

Haminan linnoitus sijaitsee Suomenlahden rannalla, ja se on nykyisin tiiviisti osa Haminan kaupungin keskustaa. Haminan linnoitus on yksi maailman harvoista niin sanotuista ympyrälinnoituksista. Se edustaa Välimeren maissa kehitettyä renessanssin ihannekaupunki-ideaa, ja sen esikuvana voidaan pitää pohjoisitalialaista Palmanovan kaupunkia.[1]

Rakennustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan kaupungin paikalla oli Vehkalahden markkinapaikka, joka oli saanut kaupunkioikeudet vuonna 1653 nimellä Vehkalahden Uusikaupunki. Kaupunki tuhoutui Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1712.[2][3] Linnoituksen rakennustyöt aloitti Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1720-luvun alussa ruotsalaiskenraali Axel von Löwen, joka näin halusi pysäyttää Venäjän levittäytymisen Suomenlahden ympäristöön, sillä Venäjän keisarin Pietari Suuren päämäärä oli laajentua ja avata tie Suomenlahden kautta maailman merille. Samoihin aikoihin aloitettiin kaakkoisrajalla myös Lappeenrannan linnoituksen rakennustyöt.[1]

Linnoituksen bastionirintaman suojissa toimi varuskunta, joka vastasi asukkaiden turvallisuudesta. Kuusi bastionia nimettiin Suomen toisten linnoituskaupunkien mukaan.[1][3]

Ruotsin ja Venäjän välisen hattujen sodan (1741–1743) aikana vielä pahasti keskeneräinen linnoitus joutui antautumaan venäläisille, ja alue liitettiin Venäjään. Kenraali Aleksandr Suvorov vauhditti rakennustöitä ja rakennutti muun muassa harmaakivimuurit.[1]

Bastionit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnoitusta ympäröi alkujaan seitsemän bastionia, joista kuusi on yhä jäljellä.

Keskusbastioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskusbastioni sijaitsee linnoituksen pohjoisreunustalla, Kirkkojärven rannalla. Se rakennettiin vuonna 1803 hollantilaissyntyisen kenraali Peter van Suchtelenin suunnitelmien mukaan. Vuonna 1998 bastioniin rakennettiin Euroopan suurin kesäajan telttakatos. Keskusbastionista käytetään nykyisin myös nimitystä Hamina Bastioni, mutta sitä ei tule sekoittaa linnoituksen itäosassa sijaitsevaan Haminan bastioniin.[4] Keskusbastioni sisältää 58 kasemattia. Bastionin pituus on 240 metriä ja sitä reunustaa kaksi kaponieeria eli linnoitettua tykistöasemaa, Puolikuu 1 ja Puolikuu 2.[5]

Savonlinnan bastioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnan bastioni sijaitsee Keskusbastionin itäpuolella, Kadettikoulunkadun pohjoispuolella. Reserviupseerikoulun päärakennus ja varuskuntasairaala sijaitsevat sen alueella.

Haminan bastioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan bastioni, jota ei tule sekoittaa Keskusbastionissa toimivaan Hamina Bastioniin, sijaitsee linnoituksen itäosassa, Kadettikoulunkadun eteläpuolella.[6]

Turun bastioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun bastioni sijaitsee linnoituksen eteläosassa, Maariankadun itäpuolella. Haminan kesäteatteri muutti sinne vuonna 2011,[7] mutta joutui muuttamaan toisaalle jo muutaman vuoden jälkeen, kun yksityinen toimija osti alueen.[8]

Helsingin bastioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin bastioni purettiin vuonna 1889, ja siitä on jäljellä ainoastaan vuonna 1790 rakennettu Lipputorni.[9] Bastionin paikalla sijaitsee nykyisin kauppatori.[10]

Lappeenrannan bastioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappeenrannan bastioni sijaitsee kauppatorin ja Mannerheimintien välissä. Haminan Kesäpuisto perustettiin bastionin alueelle 1850-luvulla. Puiston yhteydessä on Karl August Wreden suunnittelema ja vuonna 1884 rakennettu Puistotalo.[11]

Hämeenlinnan bastioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan bastioni sijaitsee Mannerheimintien pohjoispuolella. Bastionissa sijaitseva ruutikellari toimii taidegalleriana ja kokoustiloina.[12]

Vartiorakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnoitukseen johti kolme sisäänkäyntiä, joita vartioivat vartiorakennukset. Kaupunkiin pääsi vain näiden vartiopisteiden kautta ja tulijoiden oli luovutettava passit ja mahdollisesti mukana olleet aseet porttivartioon.

Lappeenrannan portti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Mannerheimintien varrella sijaitseva Lappeenrannan portin vartiorakennus on rakennettu vuonna 1774. Rakennus toimi linnoituksen ja varuskunnan päävartiona vuosina 1840–1974, sen jälkeen siinä toimi Reserviupseerikoulun museo vuoteen 1995 asti. Nykyisin rakennuksessa sijaitsee Museoviraston Haminan toimipiste.

Vartiorakennus on kokenut vuosisatojen aikana useita muutoksia. Päävartion aikana sen suurimmassa huoneessa oli kahdeksan vankikoppia, joiden ikkuna-aukkojen paikat ovat yhä nähtävillä sisäpuolella. Ulkoseinissä ikkunoiden paikat ovat vaihdelleet ja vankituvasta johti aikoinaan ovi kadulle. RUK-museon siirryttyä pois rakennus restauroitiin ja vuosien saatossa tehtyjä muutoksia palautettiin lähemmäs alkuperäistä asua.

Viipurin portti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viipurin portin vartiorakennus on rakennettu 1774 ja se sijaitsee nykyisen Kadettikoulunkadun varrella, Reserviupseerikoulun päärakennuksen vieressä. Rakennuksen ulkoasu on muuttunut alkuperäisestä.

Meriportti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maariankadun varrella sijaitseva Meriportin vartiorakennus on vuodelta 1776. Rakennus vartioi satamaan johtanutta tietä ja on nykyisin yksityisomistuksessa.[13][14]

1800-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun alussa Haminan linnoitus oli yksi niistä linnoituksista, joita ryhdyttiin uudistamaan. Hollantilaissyntyisen insinöörikenraalin Jan Peter van Suchtelenin mielestä bastionijärjestelmä oli vanhanaikainen ja puolustusteholtaan heikko, joten linnoituksen pohjoisen puolinen Kirkkojärven epäsäännöllinen rintama purettiin kokonaan. Tilalle rakennettiin kaponierijärjestelmän mukainen suuri tiilinen Keskusbastioni vuonna 1803.[1][2]

1830-luvulla linnoitus lakkautettiin ja Venäjän keisari Nikolai I luovutti Haminan linnoitukset kaupungin omistukseen. Samalla linnoituksen päällikön virka lakkautettiin.[15]

Linnoitus oli jälleen mukana taisteluissa 1850-luvulla soditussa Krimin sodassa (1854–1856). Linnoitusta vahvistettiin ja päällikön virka perustettiin uudelleen sodan ajaksi.[15]

Linnoituksen nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnoituksen korjaustyöt aloitettiin vuonna 1957 ja 1980-luvulta lähtien rakennelmien kunnostuksesta ovat vastanneet Museovirasto sekä Haminan työsiirtola. Linnoituksesta on nykyäänkin jäljellä vielä paljon ja se tarjoaa hienot olosuhteet erilaisten kesätapahtumien järjestämiseksi. Siellä sijaitsee myös Hamina Bastioni, Euroopan suurin telttakatos katsomoineen, jossa järjestetään muun muassa joka toisena kesänä kansainvälinen sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoo.[2] Linnoituksessa toimii nykyään myös Reserviupseerikoulu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]