U-asema
U-asema eli Pitkärannan–Loimolan linja (U-linja) oli Laatokan Karjalassa sijaitseva jatkosodan aikainen puolustuslinja. U-asema sai nimensä sen pääsuunnittelijan ja varustamistöiden johtajan, majuri Yrjö Urton mukaan.[1]
Linnoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linjan linnoitustyöt alkoivat joulukuussa 1943.[2] Torjuntataistelujen alkaessa kesällä 1944 linja oli 55 kilometriä pitkä ja se oli parhaiten varustettu Uomaan ja Pitkärannan suunnissa. Linjalla oli 15 valmista betonikorsua, 300 metriä panssariestettä ja viisi kilometriä taisteluhautaa. Muuten asema oli enimmäkseen keskeneräinen.
U-asema ja sen miehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
U-asema oli keskeneräinen puolustusasema, jossa oli muutama vahva tuliasema, noin 25 katettua korsua, 12 betonirakenteista bunkkeria, juoksuhautaoja ja koko aseman pituinen ja yhtenäinen piikkilankaeste. Kaikkiin panssariuriin oli tehty vahvahkot panssarivaunuesteet ja miinoitukset. Nietjärven kohdalla puolustusasema koostui kolmesta erillisestä linjasta, joista viimeinen, kapealla hiekkaharjulla sijaitseva oli selvästi vahvin. [3]
Asemaa puolustivat 8. divisioona, 5. divisioona ja 7. divisioona ja reservinä oli 15. prikaati. Suomalaiset joukot miehittivät U-aseman pääosin 10. heinäkuuta mennessä. Vetäytyvien joukkojen mukaan saapui 120 tykkiä ja 40 kranaatinheitintä 6.–9. heinäkuuta. Nietjärven alueen miehitti 5. divisioonan Jalkaväkirykmentti 44 komentajanaan everstiluutnantti Ilmari Rytkönen[4] sekä Jalkaväkirykmentti 2 komentajanaan eversti Heikki Saure.[5]
Taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliiton Karjalan Rintama hyökkäsi U-asemaa vastaan neljän armeijakunnan voimin heinäkuussa 1944. U-asemaan oli ryhmitetty Suomen armeijan 5., 8. ja 7. divisioona.
Suurin taistelu asemasta käytiin Nietjärvellä. Taistelulla oli suurtaistelun luonne 14.–15. heinäkuuta lähtien.[6] Suomalaiset torjuivat hyökkäävän puna-armeijan joukot. Moskovan välirauhan jälkeen U-asema jäi Neuvostoliiton puolelle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Leskinen, Jari & Juutilainen, Antti (toim.): Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 220, 223, 349, 803, 804, 806, 980, 981. Porvoo: WS Bookwell, 2007. ISBN 978-951-0-28690-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.hs.fi/artikkeli/U-asemaa+60+kilometri%C3%A4+Laatokasta+Loimolaan/1076153249450 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jatkosodan pikkujättiläinen 2007, 349
- ↑ Koskimaa s. 175–176, Tapola, 2004 s. 234–243
- ↑ A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat 1/1958: Ilmari Elis Rytkönen In memoriam
- ↑ Koskimaa s. 176, Tapola, 2004 s. 236–178
- ↑ Jatkosodan pikkujättiläinen 2007, 980
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rapo, Seppo (toim.): Karjala-lehti Pitäjä pitäjältä -liite: Impilahti (Karjala-lehden pitäjäliitteet: Impilahti) Karjala-lehti, www.luovutettukarjala.fi. 1973. (suomeksi)