Ilmari Rytkönen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ilmari Rytkönen Nietjärvellä syyskuussa 1944.

Ilmari Elis Rytkönen (15. kesäkuuta 1900 Hämeenlinna30. joulukuuta 1957)[1] oli suomalainen upseeri.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhetausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rytkösen vanhemmat olivat kirjakauppias Enok Rytkönen ja Elin Leontine o.s. Wendelin.[1] Hän sai isänmaallisen kasvatuksen. Sisällissodan puhjettua tammikuussa 1918 Rytkönen vaelsi Hämeenlinnasta muutaman muun Hämeenlinnan lyseon abiturientin kanssa Hattulan ja Kalvolan metsien kautta valkoisten puolelle Kuorevedelle. Hän osallistui Hans Kalmin joukoissa taisteluihin ensin Vilppulassa ja Lempäälässä, sitten Savossa ja Lahden seudulla.[2]

Heimosodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeisenä keväänä Rytkönen valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta ja ehti syksyllä aloittaa opiskelut Kauppakorkeakoulussa, mutta lähti jo tammikuussa 1919 joukkueenjohtajana Pohjan poikien mukana Viron vapaussotaan. Pajun taistelussa 31.1. Rytkönen haavoittui vakavasti vihollisen konekivääritulesta. Kesäkuussa hän kuitenkin jo osallistui komppanianpäällikkönä eversti Aarne Sihvon johtamaan Aunuksen retkeen.[2]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palattuaan Rytkönen kävi Kadettikoulun ja valmistui 1924 kurssinsa priimuksena.[2][3] Nuori vänrikki astui palvelukseen Pioneeripataljoonaan. Rytkönen suoritti luutnantti-, kapteeni- ja komentajakurssit Suojeluskuntien päällystökoulussa. Vuosina 192729 hän toimi opetusupseerina Kadettikoulussa ja suoritti 193436 Sotakorkeakoulun yleisen linjan saaden 1937 yleisesikuntaupseerin arvon. Sotaa edeltävät vuodet 193839 Rytkönen johti Pioneerikoulua.[2]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan puhjettua Rytkönen toimi osan ajasta toimistoesiupseerina puolustusministeriössä, mutta myös IV armeijakunnan pioneerikomentajana Laatokan rintamalla.[2]

Jatkosodan alussa syksyllä 1941 Rytkönen ylennettiin everstiluutnantiksi. Aluksi hän toimi Sallassa Saksan XXXVI armeijakunnan yhteysupseerina. Vuodet 194243 Rytkönen oli esikuntapäällikkönä sotatalousesikunnassa. 194344 hän oli taisteluosasto Rytkösen komentajana Syvärillä. Kesällä 1944 Rytkönen johti hämäläisen 5. divisioonan Jalkaväkirykmentti 44:ää. Vihollinen onnistuttiin pysäyttämään Pitkärannan ja Nietjärven suunnalla käydyissä kovissa taisteluissa.[4] Lapin sodassa Rytkönen oli pataljoonankomentajana.[2]

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan päätyttyä Rytkönen toimi Kemin sotilaspiirin komentajana vuodet 19461947, kunnes erosi armeijan palveluksesta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]