Jalkaväkirykmentti 2 (jatkosota)
Jalkaväkirykmentti 2 | |
---|---|
Toiminnassa | 1941–1944 |
Valtio |
![]() |
Puolustushaarat | Maavoimat |
Aselajit | Jalkaväki |
Jalkaväkirykmentti 2 (JR 2) oli Suomen maavoimien joukko-osasto jatkosodassa. Se liitettiin perustettaessa 10. divisioonan, jonka muodostui välirauhan aikaisesta 2. prikaatista täydennettynä Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin perustamilla reserviyksiköillä. Joulukuussa 1941 rykmentti liitettiin 5. divisioonaan, johon se kuului lakkauttamiseensa saakka.
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rykmentin esikunta (E/JR 2)
- I pataljoona (I/JR 2), joka muodostettiin 2. prikaatin I pataljoonasta
- II pataljoona (II/JR 2), joka muodostettiin 2. prikaatin II pataljoonasta
- III pataljoona (III/JR 2), jonka perusti Suur-Saimaan suojeluskuntapiiri Taipalsaarella
- 13. komppania eli kranaatinheitinkomppania (13./JR 2)
- 14. komppania eli tykkikomppania (14./JR 2)
- Rykmentin kolonna eli huolto- ja kuljetusosasto (Kol./JR 2)
Rykmentti sai lähes määrävahvuuksien mukaisen varustuksen ns. varusmiesrykmenttinä, joten sen varustus oli pääosin parempi kuin divisioonan muiden rykmenttien.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyökkäysvaiheessa se kuului 10. divisioonaan Karjalankannaksella. Vuoden 1942 vaihteessa rykmentti siirrettiin Syvärille 5. divisioonan osaksi ja palveli siinä aina rauhan tuloon ja kotiuttamiseen asti 1944.
Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rykmentinkomentajina olivat:[1]
- jääkärieversti Antti Kääriäinen 19. kesäkuuta 1941 - 25. helmikuuta 1943
- eversti Gustaf "Gösta" Snellman 8. maaliskuuta 1943 - 27. tammikuuta 1944
- jääkärieversti Heikki Saure 27. tammikuuta - 22. lokakuuta 1944
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
- Toimituskunta: JR 2 Kannaksella ja Syvärillä. Lappeenranta: JR 2:n kirjatoimikunta, 1996. ISBN 952-90-7674-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.