Tiurinlinna

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tiurinlinna
Tiurinlinnan raunioita kesällä 2007
Tiurinlinnan raunioita kesällä 2007
Sijainti Räisälä
Koordinaatit 60°50′10″N, 29°49′00″E
Rakennustyyppi linna
Valmistumisvuosi 1100- tai 1200-luku
Purkuvuosi 1411
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Hjalmar Appelgrenin havainnekuva Tiurinlinnan raunioista vuodelta 1891.

Tiurinlinna (venäjäksi Tiverski[1]) on muinaislinna joka sijaitsee luovutetussa Karjalassa. Linna rakennettiin Vuoksen kapeimmassa kohdassa sijainneelle saarelle Räisälän kylän etelä-kaakkoispuolelle.[2] Tiurinlinna oli suojapaikan lisäksi myös asuttu kaupunki, joskaan taloluku ei ollut suuri: paikalta tunnetaan alle kaksikymmentä rakennuksenpohjaa, joista osa uudelta ajalta.

Paikka on ollut linnoitettuna jo pakanuuden aikana ennen kristinuskon saapumista alueelle.[2] Hjalmar Appelgren arvioi linnan olleen löytöjen perusteella käytössä ainakin 1100-luvulla.[1] Varsinaista linnaa on rakennettu Käkisalmen linnan kanssa yhtaikaa 1100- tai 1200-luvulla. Toisten tietojen mukaan linna on rakennettu vasta 1300-luvulla.[3]

Alueella oli asutusta aiemminkin – keramiikkalöydöt viittaavat varhaismetallikauteen ajanlaskun alun tienoille. Vakiintunutta asutusta paikalla oli viimeistään ristiretkiajalla, vaikka aikaa leimasivat myös hämäläisten ja karjalaisten kahakat sekä ruotsalaisten voimakas muutto Karjalankannakselle, mikä ärsytti Novgorodia. Alueella tehty hopea-aarrelöytö ajoittuu juuri tähän aikaan, vaikka osa aarteen rahoista onkin jo viikinkiajalta 900-luvulta.

Kronikoiden mukaan Novgorod antoi vuonna 1404 Smolenskin ruhtinaalle ]u­rille antoi 13 sivukaupunkia (prigorod) joista yhden on arvioitu olleen Tiurin linnoitettu kaupunki, Tiverski.[1] Ruotsalaiset hävittivät linnan vuonna 1411.[4] Tämä johti Novgorodin ruhtinaan Luvgeni Olgerdovitšin johtamaan kostoretkeen Viipurin seudulle, jolla he lopulta polttivat Viipurin esikaupungin 26.maaliskuuta1411. Tässä yhteydessä paloi myös puusta tehty Viipurin vanhan tuomiokirkko, joka päätettiin rakentaa uudestaan kivestä 1413.

Tiurinlinnan aarre Kansallismuseossa.

Linnasaari vallien sisäpuolelta oli 225 metriä pitkä, 44-60 metriä leveä ja 7 metriä korkea. Vuoksen vedenpinnan laskun jälkeen kosken itäinen haara on kuivunut kokonaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hjalmar Appelgren: Suomen muinaislinnat, s. luettelon sivu 101-102. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1891.
  2. a b Räisälä Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Viitattu 12.12.2013.
  3. Räisälän aarteet - Kalevala korut Räisälä.fi. Viitattu 12.12.2013.
  4. Tiurinlinna YLE. Viitattu 12.12.2013.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.