Wartholm

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Wartholm eli Wartholman linna eli Wartholmin linna on Uudellamaalla sijaitseva keskiaikainen linna. Sen sijaintipaikkaa ei tiedetä varmasti, koska linna oli toiminnassa vain joitain vuosia, ja se mainitaan vain harvoissa alkuperäislähteissä. Se mainitaan vuonna 1395 "uutena" ja purettiin vuoden 1396 Nyköpingin resessin eli herrainpäiväin päätöksellä ilmeisesti muutaman vuoden kuluessa. Linnan nimen loppuosa tulee ruotsin kielen sanasta  "holm",  saari. Nimen alkuosa saattaa tulla saksankielisestä sanasta "Warte", vartiotorni (vrt. Wartburgin linna).

Linna esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran 15.8.1395, jolloin Turussa päivätyllä sopimuksella Suomen laamanni Jeppe Djäkn luovutti hallussaan olleet linnat ja voutikunnat Knut Bonpoika Gripille. Sopimus koski ”Turun linnaa ja sen voutikuntaa, Ahvenanmaan Kastelholman linnaa ja sen voutikuntaa, uutta Wartholman linnaa, joka sijaitsee voutikuntansa kanssa Uudellamaalla, Aborchin linnaa, joka sijaitsee voutikuntansa kanssa Satakunnassa ja Vreghdenborchin linnaa”.[1][2]

Wartholm mainitaan myös linnan päällikkönä toimineen ritari Johan Dumen vuosien 1396 ja 1398 välisenä aikana Wartholmista Tallinnan raadille lähettämässä kirjeessä, jossa tämä valitti vitaliaanien kaapanneen linnan satamasta aluksia.[3]

Vuonna 1396 Nyköpingin resessi eli herrainpäivät antoi kuningatar Margareetalle ja kuningas Eerik Pommerilaiselle luvan niin halutessaan purkaa ne linnat, jotka oli rakennettu Albrekt Mecklenburgilaisen valtaan tulon jälkeen. Wartholm mitä todennäköisemmin kuului purettuihin linnoihin.[4]

Mahdolliset sijaintipaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wartholmin sijaintipaikaksi on ehdotettu ainakin seuraavia linnoja:

Uudellamaalla sijaitsevista linnoista Raaseporin linnaa ei ole ehdotettu Wartholmin sijaintipaikaksi, koska Raaseporin voutikunnan tiedetään olleen 1380- ja 1390-luvuilla Tord Rörikinpoika Bonden alaisuudessa, eikä se siksi voi kuulua Jeppe Djäknin Knut Bonpoika Gripille luovuttamiin linnoihin. Koska myös Karjaan Junkarsborg kuului Raaseporin voutikuntaan, se ei todennäköisesti ole Wartholm.[11]

Högholmenin linnasaari ei sijaitse Uudellamaalla, joten sitä ei pidetä todennäköisenä sijaintipaikkana Wartholmille.[1]

Vartiokylän linnavuoren ajoitus sopii nykytutkimuksen mukaan Wartholmiin, mutta sen ehdokkuutta vähentävät linnan muinaislinnamaiset rakenteet, vaatimattomuus sekä sijainti aivan voutikunnan länsireunassa ja Sibbesborgin lähellä.[8]

Porvoon linnamäkeä ei voi täysin sulkea pois Wartholmin sijaintipaikkaa etsittäessä, mutta se ei 1300-luvulla sijainnut saarella, kun taas Wartholmin nimi viittaisi sijaintiin saarella. Toisaalta  C. J. Gardberg on viitannut ruotsalaiseen nimitutkimukseen, jonka mukaan linnojen holm-nimet eivät enää myöhäiskeskiajalla olleet yhteydessä topografiaan.[1][11]

Parhaat ehdokkaat Wartholmiksi ovat Porvoon Husholmen ja Sipoon Sibbesborg eli Sipoonlinna. Tällä hetkellä Husholmen on todennäköisempi vaihtoehto, sillä sen vedenalaisesta paaluvarustuksesta on saatu 1300-luvun jälkipuoliskolle sijoittuvia dendrokronologisia ajoituksia.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Suhonen, Veli-Pekka: Porvoon Husholmenin alkuperä.. Muinaistutkija, 1999, nro 4. Helsinki: Suomen arkeologinen seura ry. Artikkelin verkkoversio (PDF).
  2. Salminen, Tapio: Kokemäen linna, Aborch och Vreghdenborch – lähteiden ja tutkimuksen uudelleenarviointi. Suomen Museo 2008, 2009, nro 4. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys ry. Artikkelin verkkoversio Academia.edu:ssa (PDF).
  3. Suhonen, V.-P.: Wartholmin Johan Dume. SKAS, 2003, nro 3. Helsinki: Suomen keskiajan arkeologian seura – Sällskapet för medeltidsarkeologi i Finland ry. Artikkelin verkkoversio (PDF).
  4. Suhonen, V.-P.: Nyköpingin herrainpäivät ja Itämaan puulinnat. SKAS, 2005, nro 4. Helsinki: Suomen keskiajan arkeologian seura – Sällskapet för medeltidsarkeologi i Finland ry. Artikkelin verkkoversio (PDF).
  5. Husholmenin keskiaikainen linnasaari ympäröivine maisemineen Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 14.08.2020.
  6. Muinaisjäännösrekisteri: Sibbesborg Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 5.11.1997. Museovirasto. Viitattu 14.08.2020.
  7. Muinaisjäännösrekisteri: Iso Linnanmäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 12.10.2006. Museovirasto. Viitattu 14.08.2020.
  8. a b Heikkinen, Markku: Helsingin Vartiokylän linna osoittautui keskiaikaiseksi. SKAS, 2003, nro 2. Helsinki: Suomen keskiajan arkeologian seura – Sällskapet för medeltidsarkeologi i Finland ry. Artikkelin verkkoversio (PDF).
  9. Wartholm Uppslagsverket Finland. Viitattu 14.08.2020. SV
  10. Karppinen Eira ym. toim.:  Tutkimustyö ja museotoimi : juhlakirja Knut Draken täyttäessä 60 vuotta 6.3.1987 = Museerna och forskningen : festskrift tillägnad Knut Drake på 60-årsdagen 6.3.1987, s. 110, 111, 112. Knut Draken juhlakirja -toimikunta, 1987.
  11. a b c Suhonen, V.-P.: Aborg ja Vreghdenborg.. Muinaistutkija, 2002, nro 1. Helsinki: Suomen arkeologinen seura ry. Artikkelin verkkoversio (PDF).