Jeppe Djäkn

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jeppe (Jaakko) Abrahaminpoika Djäkn (k. n. 1410) oli linnanpäällikkö ja Suomen laamanni. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka nimitettiin laamannin virkaan.

Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen nimitti Djäknin laamanniksi vuonna 1386 edellisen laamannin Bo Joninpoika Gripin kuoltua.[1] Tätä ennen Djäkn oli toiminut Turun linnan päällikkönä.

Kuningatar Margareetan ja Albrektin välisessä valtataistelussa Djäkn edisti Suomen ja omia etujaan. Hän kannatti Albrektia, mutta hän säilytti asemansa vielä jonkun aikaa, vaikka Albrekt kukistuikin. Djäkn siirtyi ensin Margareetan kannattajaksi, mutta vaihtoi myöhemmin puolta Margareetaa vastustaneen Knut Bonpoika Gripin puolelle.

Djäkn joutui lähtemään Tallinnaan 1390-luvun lopussa, kun Margareeta vakiinnutti asemansa. Djäkn jätti tällöin laamannin viran, Turun linnan päällikkyyden ja Suomessa omistamansa merkittävät maa-alueet. Djäkn vieraili Suomessa vuonna 1402 mutta asettui asumaan Tallinnaan. Jakob Abrahamsson oli elossa vielä 13.6.1406 mutta varmasti kuollut 21.6.1412. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Katarina Haraldsdotter, Harald Larssonin tytär. Katarinan perinnönjako pidettiin 6.6.1386. Hänen toisen vaimonsa nimi oli Helena. Helena mainitaan vuosina 1401-1414.[2] Jakobilla oli kolme tytärtä ja yksi poika.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jeppe djäkn - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. Viitattu 19.3.2019.
  2. 84 (Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden) runeberg.org. 1909. Viitattu 11.1.2019. (ruotsiksi)