Lyypekin vapaakaupunki
| Lyypekin vapaa- ja hansakaupunki Freie und Hansestadt Lübeck |
|||
|---|---|---|---|
1226–1937 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| osa |
● Pyhää saksalais-roomalaista valtakuntaa (1226–1811): valtakunnankaupunki ● Saksan liittoa (1815–1866): jäsen ● Pohjois-Saksan liittoa (1866–1871): jäsen ● Saksan valtakuntaa (1871–1918) – keisarikunta: osavaltio (1918 saakka) – tasavalta: osavaltio (1918–1933) – natsivaltio: osavaltio (1933 alkaen) |
||
| Pääkaupunki | Lyypekki | ||
| Väkiluku (1400-luku) | 22 000 | ||
| Uskonnot | luterilaisuus | ||
| Viralliset kielet | saksa | ||
| Edeltäjä | Holsteinin kreivikunta | ||
| Seuraaja | Schleswig-Holsteinin provinssi | ||
.svg)
.svg)
Lyypekin vapaa- ja hansakaupunki (saks. Freie und Hansestadt Lübeck) oli kaupunkivaltio vuosina 1226–1937 alueella, joka kuuluu nykyisin Saksan Schleswig-Holsteinin ja Mecklenburg–Etu-Pommerin osavaltioihin eli maihin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lyypekki oli kuulunut vuosina 1201–1226 Tanskalle, jonka jälkeen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Fredrik II teki siitä valtakunnankaupungin. Tällöin Lyypekki oli itsehallinnollinen ja sillä oli omat lakinsa sekä oma perustuslakinsa. Vuonna 1358 Hansaliitto teki Lyypekistä pääkaupunkinsa. 1400-luvun alkuun mennessä Lyypekistä oli tullut Pohjois-Saksan väkiluvultaan suurin kaupunki Kölnin vaaliruhtinaskunnan jälkeen 22 000 asukkaallaan.[1]
Lyypekki oli neutraali kolmikymmenvuotisen sodan aikana, mutta Ranskan vallankumoussotien ja Napoleonin sotien (1792–1815) aikana kaupungin talous tuhoutui, sillä se joutui kilpailevien suurvaltojen taloudellisten paineiden keskelle.[1] Napoleon Bonaparte hajotti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan vuonna 1806 ja liitti vuonna 1811 Lyypekin Ranskan ensimmäiseen keisarikuntaan. Lyypekki itsenäistyi vuonna 1813 ja vuonna 1815 Wienin kongressi vahvisti, että Lyypekki oli itsenäinen kaupunkivaltio.[2]
Lyypekki kuului vuosina 1815–1866 Saksan liittoon, vuosina 1866–1871 Pohjois-Saksan liittoon ja vuodesta 1871 Saksan keisarikuntaan. Kaupungin talous elpyi Elbe–Lyypekki-kanavan rakentamisen myötä vuonna 1900.[1]
Vuodesta 1226 kestänyt itsehallinnollinen asema loppui vuonna 1937, kun natsi-Saksa teki Lyypekistä osan Preussia.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Saksan keisarikunnan osavaltiot | ||
|---|---|---|
| Kuningaskunnat |  | |
| Suurherttuakunnat | ||
| Herttuakunnat | ||
| Ruhtinaskunnat | ||
| Kaupunkivaltiot | ||
| Keisarilliset provinssit | ||
| Muut | ||
 Weimarin tasavallan osavaltiot | ||
|---|---|---|
| Osavaltiot |
| .svg) |
| Kaupunkivaltiot | ||
| Vuoteen 1920 | ||
