Valtakunnankaupunki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Valtakunnankaupunki oli Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa kaupunki, joka oli keisarin alainen ja jolla oli sija valtiopäivillä. Sen vastakohta oli maaherran alainen maakaupunki. Valtakunnankaupungit syntyivät alkuaan keisarin maille, mutta ne hankkivat itselleen suvereniteetin sopimalla asiasta joko hallitsijan kanssa tai käyttämällä väkivaltaa. Ne osallistuivat keskiajan lopulta lähtien säännöllisesti valtiopäiville, jossa niistä muodostui oma kollegio.

Valtakunnankaupunkien lukumäärä väheni uuden ajan kuluessa, mutta vielä vuonna 1800 niitä oli 51. Vuonna 1803 monet niistä menettivät itsenäisyytensä, niin että jäljelle jäi vain kuusi: Augsburg, Bremen, Frankfurt am Main, Hampuri, Lyypekki ja Nürnberg. Augsburg menetti itsenäisyytensä 1805, Nürnberg ja Frankfurt 1806. Bremen, Hampuri ja Lyypekki yhdistettiin 1810 Ranskaan. Kun Saksan liitto 1815 perustettiin otettiin siihen Bremen, Frankfurt, Hampuri ja Lyypekki, joita nimitettiin vapaiksi kaupungeiksi. Frankfurt liitettiin Preussiin 1866 ja Lyypekki menetti erikoisasemansa 1937. Edelleenkin Hampuri ja Bremen muodostavat oman osavaltion Saksassa.

Valtakunnankaupunkeihin verrattavia olivat vapaakaupungit (saks. Freie Stadt), jotka vapautuivat piispojen herruudesta keskiajan lopulla. Niiden velvollisuudet valtakuntaa kohtaan olivat vielä vähäisemmät kuin valtakunnankaupungeilla. Vapaakaupunkeja olivat esimerkiksi Köln ja Worms. Myöhemmin näitä molempia kaupunkityyppejä alettiin nimittää yhteisesti vapaiksi valtakunnankaupungeiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Iso tietosanakirja, Otava 1938
  • Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja Oy 1966