Saksin kuningaskunta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saksin kuningaskunta
Königreich Sachsen
1806–1918
Flagge Königreich Sachsen (1815-1918).svg Coat of arms of Wettin House Albert Line.png
lippu vaakuna

German Empire - Saxony (1871).svg
Saksin kuningaskunta Saksan keisarikunnassa.

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Kuningas Fredrik August I
(1806–1827)
Fredrik August III
(1904–1918)
Pääkaupunki Dresden
Pinta-ala
– yhteensä 14 993 km² 
Väkiluku (1910) 4 806 661
Uskonnot protestanttisuus, katolisuus
Viralliset kielet saksa, yläsaksa
Valuutta Saksin taaleri
(1806–1857)
Saksin liittotaaleri
(1857–1873)
Saksan valtakunnanmarkka
(1873–1914)
Saksan paperimarkka
(1914–1918)
Motto Providentiae Memor
(latinaa: ”Muista kaitselmus”)
Kansallislaulu Sachsenhymne

Saksin kuningaskunta (saks. Königreich Sachsen) oli vuosina 1806–1918 kuningaskunta nykyisen Saksan alueella. Sen pääkaupunki oli Dresden. Kuningaskunta yhdistyi Saksan keisarikuntaan vuonna 1871, mutta säilyi nimellisenä monarkiana keisarikunnan kukistumiseen asti, jolloin siitä tuli vapaavaltio.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaliruhtinaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1423 Askanian suvun hallitsema Saksin vaaliruhtinaskunta päätyi Wettinin suvulle, jotka olivat jo valmiiksi Meissenin rajakreivejä ja lääninherroja Thüringenissä. Näin muodostui uusi, voimakas ruhtinaskunta. Saksin nimi vakiintui tälle alkuperäistä saksilaisaluetta hieman etelämpänä sijaitsevalle alueelle, joka alun perin oli thuringiheimon ja slaavilaisten vendien asuma-aluetta.

Saksi oli myöhäiskeskiajan ja uuden ajan merkittäviä saksalaisia valtioita. Sen hallitsijat olivat vaaliruhtinaita, joilla yhtenä harvoista oli oikeus ottaa osaa keisarinvaaliin. Vaaliruhtinas Fredrik August I (August Väkevä) kääntyi kuitenkin luterilaisuudesta katolisuuteen pyrkiessään Puolan kuninkaaksi, ja Saksi menetti johtoasemansa protestanttisten ruhtinaiden joukossa Preussille. Saksi oli kuitenkin edelleen keskitason vaikuttaja Euroopan politiikassa.

Kuningaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta hajosi vuonna 1806, Saksista tuli kuningaskunta ja vaaliruhtinas Fredrik August III:sta tuli kuningas Fredrik August I. Hän teki erehdyksen jäämällä liian pitkään uskolliseksi Napoleonille, ja hänet vangittiin. Preussi pyrki anastamaan kaikki hänen maansa 1813. Itävallan, Ranskan ja Britannian vastustuksesta huolimatta Fredrik August kuitenkin palautettiin valtaan Wienin kongressissa, mutta hän menetti Preussille pohjoisimmat osat maistaan. Näistä maista tuli Preussin Saksin maakunta, joka kuuluu nykyisin Saksi-Anhaltin osavaltioon. Saksin kuninkaille jäljelle jäänyt osa vastasi suunnilleen nykyistä Saksin vapaavaltiota, joskin Saksin vapaavaltioon liitettiin joitakin Preussin anastamia alueita.[1]

Vuosien 1848–1849 vallankumouksessa Saksista tuli vallankumouksellisten pesä, ja muun muassa anarkisti Mihail Bakunin, hovisäveltäjä Richard Wagner sekä arkkitehti Gottfried Semper ottivat osaa toukokuun 1849 kansannousuun. Vuodesta 1871 Saksin kuningaskunta oli osa Saksan keisarikuntaa, mutta sitä hallitsivat edelleen Wettin-sukuiset kuninkaat. Heidät syrjäytettiin ja kuningaskunta kumottiin vuoden 1918 marraskuun vallankumouksessa.

Vuoden 1918 jälkeen Saksi oli osavaltio Weimarin tasavallassa mutta päätyi natsi-Saksan jälkeen Neuvostoliiton miehittämäksi. Saksan demokraattinen tasavalta purki osavaltion 1952, mutta Saksan jälleenyhdistyttyä vuonna 1990 Saksin osavaltio palautettiin ja se on nyt yksi Saksan osavaltioista (liittomaista).

Saksin kuninkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Herbermann, Charles, ed. (1913). "Saxony". Catholic Encyclopedia. New York: Robert Appleton Company.