Itävallan keisarikunta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Itävallan keisarikunta
Kaisertum Österreich
1804–1867
Flag of the Habsburg Monarchy.svg Wappen Kaisertum Österreich 1815 (Klein).png
lippu vaakuna

Austrian Empire (1815).svg
Itävallan keisarikunta vuonna 1815

Valtiomuoto absoluuttinen monarkia (vuoteen 1860)
perustuslaillinen monarkia (vuodesta 1860)
Keisari Frans I (1804–1835)
Ferdinand I (1835–1848)
Frans Joosef I (1848–1867)
Pääkaupunki Wien
Pinta-ala
– yhteensä 698 700 km² 
Väkiluku (1804) 21 200 000
– väestötiheys 30 / km²
Uskonnot roomalaiskatolisuus
Valuutta taaleri (1804–1857)
vereinsthaler (1857–1867)
Kansallislaulu Gott erhalte Franz den Kaiser
Edeltäjät Habsburgien monarkian lippu Habsburgien monarkia
Itävallan arkkiherttuakunnan lippu Itävallan arkkiherttuakunta
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lippu Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Seuraaja Itävalta-Unkarin lippu Itävalta-Unkari

Itävallan keisarikunta (saks. Kaisertum Österreich, aikalaisittain Kaiserthum Oesterreich) oli 11. elokuuta 18048. kesäkuuta 1867 nykyisessä Itävallassa ja sen nykyissä naapurivaltiossa toiminut Habsburgien suvun hallitsema valtio.

Ennen keisarikunnaksi tuloaan Itävalta oli arkkiherttuakunta. Se oli yksi Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuuluneista käytännössä itsenäisistä valtioista, mutta sikäli erikoisasemassa, että sen arkkiherttuana oli useiden vuosisatojen ajan lähes poikkeuksetta sama henkilö kuin keisarinakin. Kun Habsburgien monarkia, johon Itävalta kuului, joutui toistuvasti sotiin Osmanien valtakuntaa vastaan, se valloitti vähitellen myös sille kuuluneita alueita, erityisesti Unkarin. Näitä ei kuitenkaan katsottu Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuuluviksi.

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta lakkasi vuonna 1806, kun keisari Frans II luopui sen keisariudesta. Kaksi vuotta aikaisemmin hän oli kuitenkin julistanut Itävallan keisarikunnaksi ja tullut sen keisariksi nimellä Frans I. Tästä keisarikunnasta tuli vuonna 1867 Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia. Itävallan keisari oli Itävalta-Unkarin johdossa aina ensimmäisen maailmansodan päättymiseen vuonna 1918.

Itävallan keisarikunta päättyi vuonna 1867, kun muodostettiin Valtakunnanneuvostossa edustetut kuningaskunnat ja maat ja Unkarin Pyhän Tapanin kruunun maat, josta puhekielellä on käytetty muotoa Itävalta-Unkari tai Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia kuvaamaan Itävallan keisarikunnan ja sen keisarin hallitsemien maiden sekä Unkarin kuningaskunnan valtioliittoa.

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.