Anschluss
.svg)
Anschluss (suom. liittäminen) tarkoittaa ensisijaisesti vuonna 1938 tapahtunutta Itävallan liittämistä natsi-Saksaan (Anschluss Österreichs). Yhdistäminen tapahtui 12. maaliskuuta 1938. Sanalla tarkoitetaan myös aatesuuntaa, joka 1800-luvulta alkaen pyrki Itävallan liittämiseen Saksan yhteyteen.[1]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen suurvalta-asemansa menettäneessä Itävallassa oli haluja yhdistymiseen Saksan kanssa, mutta voittajavaltiot eivät sallineet sitä. Natsit noustessaan valtaan Saksassa ja Itävallan heikentyessä Itävalta liitettiin Saksaan maaliskuussa 1938. Saksaan liitettynä Itävaltaa nimitettiin Ostmarkiksi. Toisen maailmansodan jälkeen Itävalta oli Saksan tavoin liittoutuneiden miehittämä, ja vuonna 1955 se palasi itsenäiseksi valtioksi.
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Obersalzbergissä käytyjen neuvottelujen jälkeen Itävallan liittokansleri Kurt Schuschnigg määräsi 9. maaliskuuta järjestettäväksi kansanäänestyksen Itävallan kohtalosta, jolloin Saksa otti yhteyttä Itävallan sisäministeriksi nimettyyn kansallissosialistiin Arthur Seyss-Inquartiin ja vaati lykkäämään kansanäänestystä. Seyss-Inquart kieltäytyi, mutta myöntyi saatuaan tiedon Saksan armeijan joukkojen vyöryvän kohti Itävallan rajaa. Saksa vaati myös kansleri Schuschniggin eroa. Hän ilmoittikin erostaan illalla 11. maaliskuuta radiopuheessaan. Presidentti Wilhelm Miklasin piti nimittää uusi kansleri, mutta hän kieltäytyi nimittämästä Saksan vaatimaa Seyss-Inquartia tehtävään. Seyss-Inquart vetosi radiopuheessaan maltin ja rauhan puolesta ja lähetti sitten Adolf Hitlerille sähkeen pyytäen apua. Hitler määräsi aamulla 12. maaliskuuta Saksan armeijan ylittämään Itävallan rajan. Yöllä Seyss-Inquart ilmoitti perustaneensa uuden hallituksen.[2]
Saksalaisjoukot otettiin Itävallassa riemulla vastaan eikä minkäänlaista vastarintaa ilmennyt. Hitler lähti iltapäivällä Itävaltaan, ylitti rajan synnyinkaupungissaan ja saapui kello 20 Linziin, jossa tapasi Seyss-Inquartin. Italian Benito Mussolini hyväksyi vielä samana päivänä Saksan toimet. Linzissä allekirjoitettiin 13. maaliskuuta Saksan ja Itävallan yhdistämisestä sopimus, jonka mukaan Itävalta on Saksan osavaltio. Seuraavana aamuna Hitler matkusti Wieniin, jossa hän totesi puheessaan, että Anschluss on saatu päätökseen. Wienissä järjestettiin seuraavana päivänä suuri vapauttamisjuhla.[2]
Jo 2. huhtikuuta Britannia, Ranska, Puola, Jugoslavia ja Tšekkoslovakia tunnustivat Itävallan liittämisen Saksaan.[2]
Neljä viikkoa myöhemmin 10. huhtikuuta järjestettiin kansanäänestys, jossa kysyttiin, hyväksyykö äänestäjä liittämisen ja äänestääkö samalla Hitlerin vaalilistaa. Yksi harvoista merkittävistä vastustajista oli keisarin jälkeläinen Otto von Habsburg, josta nyt oli tullut tahtonsa vastaisesti Saksan kansalainen ja jota nyt syytettiin maanpetoksesta.[2]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Wehrmacht vyöryy suosionosoitusten saattelemana Itävaltaan. -
Adolf Hitlerin saattue saapuu Wieniin. -
Reichstag hyväksyy Anschlussin maaliskuussa 1938. -
Hitler julistaa Itävallan osaksi Saksaa Hofburgin parvekkeella.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 640. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ a b c d Vuosisatamme kronikka, maaliskuu 1938, s. 506.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anschluss Wikimedia Commonsissa
- ”Anschluss” toteutumassa: Saksalaisia joukkoja marssinut Itävallan rajan yli, Helsingin Sanomat, 12.3.1938, nro 69, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
- Hitler saapunut Itävaltaan: ”Ei mikään mahti maailmassa eroita meitä enää”, Helsingin Sanomat, 13.3.1938, nro 70, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
- Suur-Saksaa luodaan, Kuva, 30.3.1938, nro 7, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.