Itävallan keisari

Itävallan keisari -arvonimen julisti itselleen vuonna 1804 Habsburg-suvun Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Frans II, pelätessään menettävänsä keisarintittelinsä Napoleonin valloitusten alla. Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta hajosikin jo 1806.

Arvonimi säilyi vuoteen 1918, mutta Itävallan keisarikunnan rajat eivät koskaan vakiintuneet.

Itävalta oli ollut arkkiherttuakunta 1400-luvulta asti, mutta muilla keisarin hallitsemilla mailla oli omat instituutionsa ja historiansa. Yhtenäistämistoimenpiteitä yritettiin unkarilaisten kapinan jälkeen vuosina 1848–1859, mutta viimein Unkarille jouduttiin antamaan kuningaskunnan asema, johtaen Itävalta-Unkarin syntyyn 1867. Keisarikunta hajosi lopullisesti ensimmäisen maailmansodan lopuksi vuonna 1918, kun Itävallasta tuli tasavalta ja muut Keisarillisessa neuvostossa edustetut maat itsenäistyivät tai jaettiin naapurimaiden kesken.

Itävallan keisarit (1804–1918)

Keisari		Syntynyt	Kuollut	Valtakausi	Kruununperimys	Dynastia
	Frans I	12. helmikuuta 1768 Firenzessä Toscanassa	2. maaliskuuta 1835 (67 vuotta) Wienissä, Itävallan keisarikunnassa	11. elokuuta 1804-2. maaliskuuta 1835	Leopold II :n poika	Habsburg
	Ferdinand I	19. huhtikuuta 1793 Wienissä Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa	29. kesäkuuta 1875 (82 vuotta) Prahassa Itävalta-Unkarissa	2. maaliskuuta 1832-2. joulukuuta 1848 (luopui kruunusta)	Frans I:n poika	Habsburg
	Frans Joosef I	18. elokuuta 1830 Wienissä Itävallan keisarikunnassa	21. marraskuuta 1916 (86 vuotta) Wienissä Itävalta-Unkarissa	2. joulukuuta 1848-21. marraskuuta 1916	Ferdinand I:n veljenpoika	Habsburg
	Kaarle I	17. elokuuta 1887 Persenbeugissä Itävalta-Unkarissa	1. huhtikuuta 1922 (34 vuotta) Funchalissa Madeiralla Portugalissa	21. marraskuuta 1916 - 11. marraskuuta 1918 (erosi virasta)	Frans Joosef I:n veljenpojanpoika	Habsburg

Arvonimiluettelo

Vuodesta 1869 lähtien Itävallan keisarin virallinen arvonimiluettelo kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:

Seine Kaiserliche und Königliche Apostolische Majestät
N.N.
von Gottes Gnaden Kaiser von Österreich,
König von Ungarn und Böhmen, von Dalmatien, Kroatien, Slawonien, Galizien, Lodomerien und Illyrien;
König von Jerusalem etc.;
Erzherzog von Österreich;
Großherzog von Toskana und Krakau;
Herzog von Lothringen, von Salzburg, Steyer, Kärnten, Krain und der Bukowina;
Großfürst von Siebenbürgen, Markgraf von Mähren;
Herzog von Ober- und Niederschlesien, von Modena, Parma, Piacenza und Guastalla, von Auschwitz und Zator, von Teschen, Friaul, Ragusa und Zara;
Gefürsteter Graf von Habsburg und Tirol, von Kyburg, Görz und Gradisca;
Fürst von Trient und Brixen;
Markgraf von Ober- und Niederlausitz und in Istrien;
Graf von Hohenems, Feldkirch, Bregenz, Sonnenberg etc.;
Herr von Triest, von Cattaro und auf der Windischen Mark;
Großwojwode der Wojwodschaft Serbien
etc., etc.

Historiallisina jäänteinä varhaisemmilta ajoilta tässä arvonimiluettelossa mainittiin joukko sellaisiakin maita, maakuntia ja paikkakuntia, jotka eivät enää tuohon aikaan olleet Habsburg-suvun hallinnassa.

Suomennos

Hänen keisarillinen ja kuninkaallinen apostolinen majesteettinsa
NN,
Jumalan armosta Itävallan keisari,
Unkarin, Böömin, Dalmatian, Kroatian, Slavonian, Galitsian, Lodomerian ja Illyrian kuningas;
Jerusalemin kuningas jne.;
Itävallan arkkiherttua;
Toscanan ja Krakovan suurherttua;
Lothringenin, Salzburgin, Steyerin, Kärntenin, Krainin ja Bukovinan herttua;
Ylä- ja Ala-Sleesian, Modenan, Parman, Piacenzan ja Guastallan, Auschwitzin ja Zatorin, Teschenin, Friaulin, Ragusan ja Zaran herttua;
Habsburgin ja Tirolin, Kyburgin, Görzin ja Gradiscan hallitseva kreivi;
Trientin ja Brixenin ruhtinas,
Ylä- ja Ala-Lausitzin ja Istrian maakreivi,
Hohenemsin, Feldkirchin, Bregenzin ja Sonnenbergin kreivi,
Triesten, Cattaron ja windiläisen maan herra;
Serbian voivodikunnan suurvoivodi
jne. jne.