Itävallan keisari

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Itävallan keisari -arvonimen julisti itselleen vuonna 1804 Habsburg-suvun Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Frans II, pelätessään menettävänsä keisarintittelinsä Napoleonin valloitusten alla. Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta hajosikin jo 1806.

Arvonimi säilyi vuoteen 1918, mutta Itävallan keisarikunnan rajat eivät koskaan vakiintuneet.

Itävalta oli ollut arkkiherttuakunta 1400-luvulta asti, mutta muilla keisarin hallitsemilla mailla oli omat instituutionsa ja historiansa. Yhtenäistämistoimenpiteitä yritettiin unkarilaisten kapinan jälkeen vuosina 1848–1859, mutta viimein Unkarille jouduttiin antamaan kuningaskunnan asema, johtaen Itävalta-Unkarin syntyyn 1867. Keisarikunta hajosi lopullisesti ensimmäisen maailmansodan lopuksi vuonna 1918, kun Itävallasta tuli tasavalta ja muut Keisarillisessa neuvostossa edustetut maat itsenäistyivät tai jaettiin naapurimaiden kesken.

Itävallan keisarit (1804–1918)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisari[1] Syntynyt Kuollut Valtakausi Kruununperimys Dynastia
HGM Kupelwieser Porträt Kaiser Franz I.jpg Frans I 12. helmikuuta 1768
Firenzessä
Toscanassa
2. maaliskuuta 1835 (67 vuotta)
Wienissä, Itävallan keisarikunnassa
11. elokuuta 1804-2. maaliskuuta 1835 Leopold II :n poika Habsburg
Ferdinand I; Keizer van Oostenrijk.jpg Ferdinand I 19. huhtikuuta 1793
Wienissä
Pyhässa saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa
29 . kesäkuuta 1875 (82 vuotta)
Prahassa
Itävalta-Unkarissa
2. maaliskuuta 1832-2. joulukuuta 1848
(luopui kruunusta)
Frans I:n poika Habsburg
Franz Joseph of Austria 1910 old.jpg Frans Joosef I 18. elokuuta 1830
Wienssä, Itävallan keisarikunnassa
21. marraskuuta 1916 (86 vuotta)
Wienssä
Itävalta-Unkarissa
2. joulukuuta 1848-21. marraskuuta 1916 Ferdinand I:n veljenpoika Habsburg
Charles I of Austria.jpg Kaarle I 17. elokuuta 1887
Persenbeug issä, Itävalta-Unkarissa
1. huhtikuuta 1922 (34 vuotta)
Funchalissa
Madeiralla
Portugalissa
21. marraskuuta 1916 - 11. marraskuuta 1918
(erosi virasta)
Frans Joosef I:n veljenpojanpoika Habsburg

Arvonimiluettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1869 lähtien Itävallan keisarin virallinen arvonimiluettelo kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:[2][3][4]

Seine Kaiserliche und Königliche Apostolische Majestät
N.N.
von Gottes Gnaden Kaiser von Österreich,
König von Ungarn und Böhmen, von Dalmatien, Kroatien, Slawonien, Galizien, Lodomerien und Illyrien;
König von Jerusalem etc.;
Erzherzog von Österreich;
Großherzog von Toskana und Krakau;
Herzog von Lothringen, von Salzburg, Steyer, Kärnten, Krain und der Bukowina;
Großfürst von Siebenbürgen, Markgraf von Mähren;
Herzog von Ober- und Niederschlesien, von Modena, Parma, Piacenza und Guastalla, von Auschwitz und Zator, von Teschen, Friaul, Ragusa und Zara;
Gefürsteter Graf von Habsburg und Tirol, von Kyburg, Görz und Gradisca;
Fürst von Trient und Brixen;
Markgraf von Ober- und Niederlausitz und in Istrien;
Graf von Hohenems, Feldkirch, Bregenz, Sonnenberg etc.;
Herr von Triest, von Cattaro und auf der Windischen Mark;
Großwojwode der Wojwodschaft Serbien
etc., etc.

Historiallisina jäänteinä varhaisemmilta ajoilta tässä arvonimiluettelossa mainittiin joukko sellaisiakin maita, maakuntia ja paikkakuntia, jotka eivät enää tuohon aikaan olleet Habsburg-suvun hallinnassa.

Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen keisarillinen ja kuninkaallinen apostolinen majesteettinsa
NN,
Jumalan armosta Itävallan keisari,
Unkarin, Böömin, Dalmatian, Kroatian, Slavonian, Galitsian, Lodomerian ja Illyrian kuningas;
Jerusalemin kuningas jne.;
Itävallan arkkiherttua;
Toscanan ja Krakovan suurherttua;
Lothringenin, Salzburgin, Steyerin, Kärntenin, Krainin ja Bukovinan herttua;
Ylä- ja Ala-Sleesian, Modenan, Parman, Piacenzan ja Guastallan, Auschwitzin ja Zatorin, Teschenin, Friaulin, Ragusan ja Zaran herttua;
Habsburgin ja Tirolin, Kyburgin, Görzin ja Gradiscan hallitseva kreivi;
Trientin ja Brixenin ruhtinas,
Ylä- ja Ala-Lausitzin ja Istrian maakreivi,
Hohenemsin, Feldkirchin, Bregenzin ja Sonnenbergin kreivi,
Triesten, Cattaron ja windiläisen maan herra;
Serbian voivodikunnan suurvoivodi
jne. jne.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Habsburgs All the members of the Habsburg dynasty. The World of the Habsburgs. Viitattu 18.6.2014.
  2. Max Engman: Kaksoiskotka ja leijona : Nikolai Valapaton muisto ja muita kirjoituksia, suom. Marja Engman, VAKP-kustannus, Helsinki 1992, ISBN 951-37-0772-5
  3. Ernst Trost, Das blieb vom Doppeladler, dtv, München 1969, S. 360
  4. Weblinks: Habsburg Titles – heraldica.org