Kärnten

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kärnten
lippu vaakuna
lippu vaakuna

Itävallan kartta, jossa Kärnten korostettuna

Itävallan lippu Itävallan osavaltio
Pääkaupunki Klagenfurt
 - Kuvernööri Peter Kaiser
Asukkaita 557 641 (6.)
 - Väestötiheys 58,5 /km²
Pinta-ala 9 538 km² (5.)
ISO-lyhenne AT-2
Osavaltion internetsivut (saksaksi)

Kärnten (sloveeniksi Koroška) on osavaltio Itävallassa Dravajoen ympäristössä. Sen pinta-ala on 9 538 km² ja siellä on arviolta 557 641 asukasta (2015).[1] Osavaltion pääkaupunki on Klagenfurt (sloveniaksi Celovec). Kärnten on suosittu kesälomapaikka suurten järviensä takia. Monet lomanviettäjät vuokraavat pariksi viikoksi järvenrannalta mökin.

Kärnten käsittää suuren osan Itä-Alppeja ja Klagenfurtin laakion. Pääelinkeinoina ovat maanviljely (viljaa ja viiniä) ja karjanhoito, mutta alueella on myös merkittävää vuorityötä (hiiltä, rautaa, lyijyä, sinkkiä). Osavaltiossa on kahdeksan piiriä, Spittal an der Drau, Hermagor, Villach-Land, Feldkirchen, St. Veit an der Glan, Klagenfurt-Land, Völkermarkt ja Wolfsberg, ja kaksi itsehallinnollista kaupunkia Klagenfurt ja Villach.

Asukkaat ovat enimmäkseen saksankielisiä ja Kärntenissa puhutaan omaa, helposti tunnistettavaa murrettaan. 14 000 hengen slovenialaisvähemmistö on keskittynyt kaakkoisosaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Otto II päätti tehdä Kärntenistä itsenäisen herttuakunnan vuonna 976 heikentääkseen Baijerin valtiota. Kärnten on siten nykyisen Itävallan vanhin osavaltio. Siihen kuului perustamisaikana myös naapurimaakuntia kuten Krain ja Marchia Carantana, joka myöhemmin sai nimen Steiermark. 1000-luvun alussa ne kuitenkin erosivat Kärntenistä. Alueen valtioita hallitsivat monet kilpailevat aatelissuvut, esimerkiksi Luitpold, Salier, Ludolf, Eppenstein, Sponheim ja Meinhard. Vuonna 1335 Kärnten siirtyi Habsburg-suvun haltuun.

Kärten kärsi 1330- ja 1340-luvulla useista luonnonkatastrofeista, kuten heinäsirkoista, maanjäristyksestä, maanvyörymästä ja rutosta. Myös 1400-luvun loppupuoli oli Kärntenille vaikea. Osmanien hyökkäys toistui vuosien 1473 ja 1483 välillä viisi kertaa. 1480-luvulla unkarilaisten armeija miehitti maan lyhyeksi aikaa. Miehitysajat nostattivat talonpoikien tyytymättömyyttä ja kapinoita. Myöhemmin arkkiherttuatar Maria Teresian aikana Kärnten menetti itsenäisyytensä, kun se vuonna 1782 liitettiin Steiermarkiin. Itävalta-Unkarin osana se oli mukana ensimmäisessä maailmansodassa, ja Alpeilla käytiin hankalissa oloissa sotaa Italiaa vastaan. Sodan jälkeen Kärntenin pohjoisosa liitettiin uuteen Itävaltaan, mutta eteläosa Jugoslaviaan. Kärnten kävi sitä vastaan lyhyen rajasodan. Asia ratkaistiin vuoden 1920 kansanäänestyksellä, jossa valtaosa eteläisen Kärntenin asukkaista äänesti Itävaltaan kuulumisen puolesta.

2000-luvun alussa Kärntenin osavaltion kuvernöörinä (Landeshauptmann) oli oikeistopopulistisen FPÖ-puolueen johtaja Jörg Haider, joka menehtyi auto-onnettomuudessa lokakuussa 2008. 2000-luvulla Kärnteniä kuohutti Ortstafelkonflikt. Itävallan lain mukaan paikkakunnilla, joilla on vähintään 10 %:n sloveeni- tai kroaattivähemmistö, tulee paikkakunnan tienviittojen olla kaksikielisiä. Haider ei noudattanut lakia, vaan kielsi tienviittojen muuttamisen kaksikielisiksi.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Austria Citypopulation.de. Viitattu 31.7.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]