Maria Teresia

Maria Teresia
Martin van Veytensin muotokuva keisarinna Maria Teresiasta
Unkarin kuningatar
Valtakausi	20. lokakuuta 1740 – 29. marraskuuta 1780
Kruunajaiset	25. kesäkuuta 1741
Edeltäjä	Kaarle VI
Seuraaja	Joosef II
Syntynyt	13. toukokuuta 1717 Wien, Itävalta
Kuollut	29. marraskuuta 1780 Wien, Itävalta
Puoliso	Frans I
Lapset	Maria Elisabet Maria Anna Maria Karoliina Joosef II Maria Kristiina Maria Elisabet Kaarle Joosef Maria Amalia Leopold II Maria Karoliina Johanna Gabriela Maria Josepha Maria Karoliina Ferdinand Marie Antoinette Maksimilian Frans
Koko nimi Maria Theresia Walburga Amalia Christina
Suku	Habsburg
Isä	Kaarle VI
Äiti	Elisabet Kristiina
Uskonto	roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Arkkiherttuatar Maria Teresia (saks. Maria Theresia; 13. toukokuuta 1717 Wien – 29. marraskuuta 1780 Wien) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarinna vuosina 1745–1780 sekä Itävallan, Unkarin ja Böömin hallitsija vuosina 1740–1780.

Maria Teresia oli keisari Kaarle VI:n ja Elisabeth Christina von Braunschweig-Wolfenbüttelin vanhin tytär. Keisarilla ei ollut miespuolisia perillisiä, ja turvatakseen Habsburgien vallanperimyksen hän määräsi vuoden 1713 pragmaattisella sanktiolla Habsburgien perintömaiden jakamattomuudesta ja mahdollisuudesta naispuoliseen vallanperijään. Sanktiosta huolimatta kiista Maria Teresian vallanperimyksestä johti Itävallan perimyssotaan Kaarle VI:n kuoltua vuonna 1740. Keisari Kaarle VII:n kuoltua vuonna 1745 Maria Teresia sai miehensä Frans I:n kruunatuksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi. Maria Teresia alkoi nimittää itseään ”Rooman keisarinnaksi”, vaikkei häntä koskaan sellaiseksi kruunattu.

Valtakausi

Maria Teresian taaleri

Kun Marie Theresiasta tuli hallitsija Itävalta oli valtavassa talouskriisissä. Maria Teresia kuitenkin aloitti talous- ja koulutusuudistukset, aiheutti maatalouden edistymisen sekä armeijan uudelleenorganisoinnin jotka edistivät Itävaltaa. Wienin pörssi perustettiin hänen aikakaudellaan vuonna 1771. Jatkuva konflikti Preussin kanssa johti seitsenvuotiseen sotaan ja lopulta Baijerin perimyssotaan. Kun Maria Teresian aviomies, keisari Frans I, kuoli vuonna 1765, peri heidän poikansa Joosef II keisarin aseman, mutta Maria Teresia jatkoi poikansa kanssahallitsijana aina kuolemaansa saakka. Hän arvosteli monia poikansa toimia, mutta suostui Puolan ensimmäiseen jakoon vuonna 1772. Maria Teresia oli 1700-luvun Euroopan voimapolitiikan avainhahmoja ja yksi Habsburgien monarkian etevimmistä hallitsijoista. Hän sai kaikkiaan 16 lasta, joihin lukeutuvat Marie Antoinette ja keisari Leopold II. Hän naitti lapsiaan muihin eurooppalaisiin suursukuihin luodakseen liittoutumia ja hyödyntääkseen maataan taloudellisesti ja sotilaallisesti.

Maria Teresia oli viimeinen alkuperäistä Habsburg-sukua edustanut hallitsija. Hänen jälkeensä valtaan tuli periaatteessa hänen miehensä Frans I:n edustama Lothringen-suku, mutta heidän jälkeläisensä käyttivät nimeä Habsburg-Lothringen korostaakseen dynastian jatkumista.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maria Teresia Wikimedia Commonsissa

• Barth, Reinhard: Historian suurnaiset. (Frauen, die Geschichte machten: Von Hatschepsut bis Indira Gandhi.) Suomennos Tuulikki Virta ja Katja Zöllner. Alkusanat Kaari Utrio. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. ISBN 951-20-6762-5.

Edeltäjä: Kaarle VI	Unkarin kuningatar 1741–1780	Seuraaja: Joosef II
	Böömin kuningatar 1743–1780
	Itävallan arkkiherttuatar 1740–1780
	Parman herttuatar 1740–1748	Seuraaja: Filip
	Piacenzan herttuatar 1740–1748
	Guastallan herttuatar 1740–1748