Lothringenin herttuakunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ala- ja Ylä-Lothringenin herttuakunnat vuonna 1000.

Lothringenin herttuakunta oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan herttuakunta vuoteen 1766 asti. Se sijaitsi Lothringenissa, joka nykyään on osa Ranskaa.

Lothringen oli alun perin osa Lotharingian kuningaskuntaa, joka syntyi vuonna 843, kun karolingien keisarikunta jaettiin kolmeen osaan Ludvig Hurskaan poikien kesken. Lothringen nimettiin uuden hallitsijan Lothar I:n mukaan. Lotharingia hävisi kartalta vuonna 870, kun se jaettiin kuningas Lothar II:n kuoleman jälkeen Meerssenin sopimuksella. 900-luvun alussa perustettiin Lothringenin herttuakunta, joka jaettiin kahtia 959 Ylä- ja Ala-Lothringenin herttuakunniksi. Ala-Lothringen lakkautettiin vuonna 1190, ja Ylä-Lothringenia ruvettiin kutsumaan yksinkertaisesti Lothringeniksi. Lothringenin herttuakuntaa hallitsi vuosina 1048–1431 Châtenois-suku ja vuosina 1473–1738 sen haara, Lothringen-suku.

Lothringenin herttuakunta oli alusta alkaen kiistakapula Ranskan ja Saksan välillä, mutta lopulta siitä tuli sadoiksi vuosiksi osa Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Ranska miehitti herttuakuntaa vuosina 1635–1648, 1670–1697 ja uudestaan Espanjan perimyssodan aikana. Puolan perimyssodan jälkeen Lothringenin hallitsijaksi tuli vuonna 1738 suurvaltojen sopimuksella entinen Puolan kuningas Stanisław Leszczyński, sillä Lothringen-suvun viimeinen herttua Frans III Stefan oli siirtynyt Itävallan Habsburgien perilliseksi. Leszczyńskin kuoltua vuonna 1766 herttuakunta liitettiin Ranskaan.

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.