Parman herttuakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Parman ja Piacenzan herttuakunta
Ducato di Parma e Piacenza (italiaksi)
Ducatus Parmae et Placentiae (latinaksi)
1545–1859
Flag of the Duchy of Parma.svg Coat of arms of the House of Bourbon-Parma.svg
lippu vaakuna

DuchyofParma.png
Parman herttuakunta

Valtiomuoto absoluuttinen monarkia
herttuakunta
Herttua Ensimmäinen:
Pier Luigi Farnese (1545–1547)
Viimeinen: Robert I (1854–1860)
Väkiluku (1800-luku) n. 501 000
Uskonnot roomalaiskatolisuus
Historia
– perustettiin 1545
– Aachenin rauha 24. huhtikuuta 1748
– Ranskalaishallinnon alku 1. lokakuuta 1802
– Liitettiin Ranskaan 1808
– Restauraatio 11. huhtikuuta 1814
– Italian yhdistyminen 3. lokakuuta 1859
Kielet italia, latina, Emilia-Romagnan murre
Valuutta Parman liira (vuoteen 1802, uudestaan 1815–1859)
Edeltäjät  Kirkkovaltio
Etrurian kuningaskunnan lippu Etrurian kuningaskunta
Seuraajat  Italian kuningaskunta
Etrurian kuningaskunnan lippu Etrurian kuningaskunta
Sardinian kuningaskunnan lippu Sardinian kuningaskunta

Parman herttuakunta, virallisesti Parman ja Piacenzan herttuakunta (ital. Ducato di Parma e Piacenza, latinaksi Ducatus Parmae et Placentiae) oli itsenäinen valtio Pohjois-Italiassa, nykyisen Emilia-Romagnan alueella vuosina 1545–1859.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parman herttuakunta muodostui Parmasta ja muista entisistä Milanon herttuakunnan alueista Pojoen eteläpuolella, jotka paavi Paavali III (oikealta nimeltään Alessandro Farnese) oli valloittanut ja lahjoittanut 1545 perinnöllisenä herttuakuntana aviottomalle pojalleen Pier Luigi Farneselle. Vuonna 1556 toinen herttua Ottavio Farnese sai haltuunsa Piacenzan kaupungin, minkä jälkeen herttuakunta tunnettiin virallisesti Parman ja Piacenzan herttuakuntana. Farneset hallitsivat Parmaa vuoteen 1731 asti, jolloin kahdeksas herttua Antonio Farnese kuoli lapsettomana.[1]

Farnesen suvun jälkeen Parmaa hallitsivat Bourbonit (1731–1735, 1748–1803, ja 1847–1860) ja Habsburgit (1735–1748, 1814–1847). Vuonna 1796 Napoleon valloitti Parman, ja se oli virallisesti ranskalaisten hallinnassa vuodesta 1802 alkaen. Vuonna 1808 se liitettiin Ranskaan Taron departementin nimellä, mutta se sai itsenäisyytensä takaisin Wienin kongressissa 1814, jossa se siirrettiin Napoleonin vaimolle Marie Louiselle tämän elinajaksi.[1] Vuonna 1859 alaikäisen herttua Robertin äiti luovutti vallan väliaikaiselle vallankumoushallitukselle, jonka alaisuudessa herttuakunta liittyi maaliskuussa 1860 Sardinian kuningaskuntaan ja seuraavana vuonna osaksi yhtenäistä Italian kuningaskuntaa.[1] Bourbon-Parman suku käyttää edelleen Parman herttuan arvonimeä.[2]

Parman herttuakunnan historialliset liput ja vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Duchy of Parma and Piacenza Encyclopedia Britannica. Viitattu 20.1.2022. (englanniksi)
  2. a b Duchy of Parma Almanach de Gotha. Viitattu 20.1.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]