August III

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Fredrik August II” ohjaa tänne. Fredrik August II oli myös Saksin kuningas vuosina 1836–1854.
August III
August III. Louis de Silvestren (1675–1760) maalaama muotokuva.
August III. Louis de Silvestren (1675–1760) maalaama muotokuva.
Puolan kuningas
Liettuan suuriruhtinas
1734–1763
Edeltäjä Stanislaus I
Seuraaja Stanislaus II
Saksin vaaliruhtinas
1733–1763
Edeltäjä Fredrik August I
Seuraaja Fredrik Kristian
Tiedot
Syntynyt 17. lokakuuta 1696
Dresden
Kuollut 5. lokakuuta 1763 (66 vuotta)
Dresden
Oikea nimi August Wettin
Puoliso Maria Josepha
Lapset 16
Uskonto luterilainen (vuoteen 1712)
katolilainen (vuodesta 1712)
Sotilaspalvelus
Taistelut ja sodat Puolan perimyssota

Fredrik August II (saks. Friedrich August II; 17. lokakuuta 1696 Dresden5. lokakuuta 1763 Dresden)[1] oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1733–1763 ja Puolan perimyssodan seurauksena Puola-Liettuan kuningas nimellä August III (puol. August III Sas) vuosina 1734–1763.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fredrik August II oli vaaliruhtinas Fredrik August I:n (Puolan kuninkaana August II) ainoa laillisesta avioliitosta syntynyt poika.[1] Hänet kasvatettiin luterilaiseksi, mutta hän kääntyi isänsä tavoin katoliseksi vuonna 1712 ollessaan matkalla Italiassa. Fredrik August tuli isänsä kuoltua vuonna 1733 Saksin vaaliruhtinaaksi, mutta saadakseen myös isälleen kuuluneen Puolan kuninkuuden hänen piti voittaa kuninkaanvaali.[1][2] Hän varmisti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle VI:n tuen ilmoittamalla tukevansa tämän antamaa vuoden 1713 pragmaattista sanktiota ja Venäjän keisarinna Annan tuen lupaamalla tukea Kuurinmaan luovuttamista Venäjälle. Fredrik August voitti täpärästi 5. lokakuuta 1733 pidetyn kuninkaanvaalin ja hänet kruunattiin Krakovassa 17. tammikuuta 1734. Käynnissä olleen Puolan perimyssodan vuoksi meni kuitenkin useampi vuosi ennen kuin kilpaileva kuningas Stanisław Leszczyński saatiin kukistettua. Vasta kesäkuussa 1736 Fredrik August eli kuningas August III tunnustettiin myös Varsovassa.[1]

Fredrik August II oli kiinnostuneempi kulttuurista ja helposta elämästä kuin valtionjohdosta. Hän jätti vuodesta 1738 alkaen valtiolliset asiat paljolti neuvonantajalleen Heinrich von Brühlille, joka puolestaan antoi Puolan vaikutusvaltaisen Czartoryskin suvun haltuun. Tämä ajoi Puolan hyvin epävaakaaseen tilaan. Fredrik August liittoutui Itävallan kanssa Preussia vastaan sekä Itävallan perimyssodassa vuonna 1742 että seitsenvuotisessa sodassa vuonna 1756.[1][2] Jälkimmäisessä sodassa Preussin kuningas Fredrik Suuren armeija miehitti nopeasti koko Saksin, jolloin Fredrik August joutui perääntymään Puolaan.[2] Seuraavina vuosina Czartoryskin ja Poniatowskin mahtisukujen vaikutusvalta sekä Venäjän hallitsija Katariina Suuren sekaantuminen Puolan asioihin lisääntyivät entisestään, mikä vain pahensi maan hajaannusta.[1] Fredrik August sai Saksin takaisin vuoden 1763 Hubertusburgin rauhassa, mutta kuoli vielä samana vuonna.[2]

Fredrik August oli vuodesta 1719 naimisissa keisari Joosef I:n tyttären, arkkiherttuatar Maria Josephan kanssa.[1] Heillä oli 14 lasta, joista vanhin, Fredrik Kristian, seurasi isäänsä vaaliruhtinaan valtaistuimelle, mutta hallitsi Saksia vain kolme kuukautta ennen omaa kuolemaansa eikä ehtinyt päästä Puolan kuninkaaksi, joten Wettinin suvun valtakausi Puolassa päättyi. Fredrik Augustin tyttäristä Maria Amalia nai Espanjan kuningas Kaarle III:n ja Maria Anna Baijerin vaaliruhtinas Maksimilian III Joosefin[3].

Fredrik August keräsi pääkaupunkiinsa Dresdeniin suuren taidekokoelman ja rakennutti sinne katolisen Hofkirche-kirkon.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Augustus III Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.10.2017. (englanniksi)
  2. a b c d Nordisk familjebok (1907), s. 831 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 1.10.2017.
  3. a b Hellmut Kretzschmar: Friedrich August II. (saksaksi) Neue Deutsche Biographie (1961) Deutsche Biographie. Viitattu 1.10.2017.


Puolan vaakuna Edeltäjä:
August II Väkevä
Puolan kuningas
1734–1763
Seuraaja:
Stanislaus II Poniatowski