Maria Josefina Itävaltalainen
| Maria Josefina Itävaltalainen | |||||
|---|---|---|---|---|---|
 | |||||
| Puolan kuningatar Liettuan suuriruhtinatar Saksin vaaliruhtinatar | |||||
| Valtakausi | 1733–1757 | ||||
| Kruunajaiset | 17. tammikuuta 1734 | ||||
| Syntynyt |
1699 Wien | ||||
| Kuollut |
1757 (ikä 57) Dresden | ||||
| Puoliso | August III | ||||
| Lapset |
Fredrik Kristian Maria Amalia Maria Anna Maria Josefina 10 muuta | ||||
| |||||
| Suku | Habsburg | ||||
| Isä | Joosef I | ||||
| Äiti | Wilhelmina Amalia | ||||
| Uskonto | roomalaiskatolinen | ||||
Maria Josefina Itävaltalainen (Maria Josepha Benedikta Antonia Theresia Xaveria Philippine, 1699–1757) oli itävaltalainen prinsessa, keisari Joosef I:n tytär, josta tuli August III:n puolisona Puola-Liettuan kuningatar.[1]
Keisarin tyttärenä ja hänen seuraajansa veljentyttärenä Maria oli tavoiteltu naimakauppa, ja hänellä oli satoja kosijoita. Saksin vaaliruhtinaan ja Puolan kuninkaan poika Frederick Augustus oli yksi heistä. Avioliittoa suunniteltiin molempien lapsuudesta asti, ja protestantiksi kastettu sulhanen jopa kääntyi katoliseksi sitä varten.[2]
Marian ja tulevan Augustus III:n häitä vietettiin vuonna 1719 muodikkaasti turkkilaiseen tyyliin.[3] Dresdenissä järjestetty spektaakkeli oli barokkiajan suurellisimipia juhlia. Kahdeksansartaa vierasta osallistui tanssiaisiin, kilpailuihin ja näytöksiin.[2]
Maria oli kunnianhimoisempi ja energisempi kuin August, jonka mielenkiinto keskittyi taiteisiin ja musiikkiin. Sanotaan, että oli Marian ansiota, että August pyrki ja pääsi Puolan valtaistuimelle isänsä kuoltua. Maria myös rohkaisi miestään tavoittelemaan keisarin asemaa Kaarle VI:n kuoltua vuonna 1740. Vallantavoittelu johti epäsuotuisiin sopimuksiin ja kasvaviin konflikteihin naapurivaltioiden kanssa.[4][2]
Maria oli saanut isoäidiltään tiukan katolisen kasvatuksen. Tästä oli hyötyä Puolan kuningattarelle, ja hän voimisti jesuiittojen tuella katolisen kirkon asemaa sekä Puolassa että jossain määrin myös Saksissa. Hän rakennutti Dresdeniin Keisarinkappelin 1732, köyhien tyttöjen koulun, sairaskodin ja yhdessä miehensä kanssa Dresdenin Hovikirkon (Hofkirche) 1751.[4]
Marialla oli 14 lasta, joiden kasvatukseen hän panosti.[4] Lapsista vanhin, Fredrik Kristian, seurasi isäänsä vaaliruhtinaan valtaistuimelle, mutta hallitsi Saksia vain kolme kuukautta ennen omaa kuolemaansa eikä ehtinyt päästä Puolan kuninkaaksiTyttäristä Maria Amalia nai Espanjan kuningas Kaarle III:n, Maria Anna Baijerin vaaliruhtinas Maksimilian III Joosefin ja Maria Josepha Ranskan kruununprinssi Ludvigin.[1][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Marie Josepha (1699–1757) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 2.4.2023.
- ↑ a b c Kamil Janicki: Maria Józefa Habsburg. Ostatnia polska królowa Wielka Historia. 2019. Viitattu 2.4.2023. (puolaksi)
- ↑ Maria Josepha Habsburger.net. Viitattu 2.4.2023.
- ↑ a b c Maria Josepha (Josepha), Erzherzogin von Österreich Deutsche Biographie. 1961. Viitattu 2.4.2023. (saksaksi)
- ↑ Hellmut Kretzschmar: Friedrich August II. (saksaksi) Neue Deutsche Biographie (1961) Deutsche Biographie. Viitattu 2.4.2023
| ||||||||||||||||||
