Puola-Liettua

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Królestwo Polskie i Wielkie Księstwo Litewskie
1569 – 1795
Chorągiew królewska króla Zygmunta III Wazy.svg Herb Rzeczypospolitej Obojga Narodow.svg
lippu vaakuna

Location-Pol-Lith-Commonwealth.png

Puola-Liettuan alue vuonna 1619.


Pääkaupunki Krakova vuoteen 1596, siitä lähtien Varsova

Pinta-ala
– yhteensä noin 1 miljoonaa km² km² 

Väkiluku noin 11 miljoonaa

Uskonnot katolisuus

Viralliset kielet puola, latina

Valuutta złoty ja grosz, Gdańskin kaupungilla oli omat kolikot

Motto Si Deus Nobiscum quis contra nos (Jos Jumala on kanssamme, niin kuka on meitä vastaan) ja 1700-luvulta lähtien Pro Fide, Lege et Rege (Uskon, lain ja kuninkaan puolesta)

Seuraaja(t) Poznańin suuriruhtinaskunta, Puolan suuriruhtinaskunta, Itävallan keisarikunta

Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta (puol. Królestwo Polskie i Wielkie Księstwo Litewskie), oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvaltio, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.[1]

Valtioliitosta on historiankirjoituksessa käytetty myös nimitystä Molempain kansain tasavalta (puol. Rzeczpospolita Obojga Narodów), joka on kuitenkin syntynyt vasta 1967, kun Leon Lech Beynar kirjoitti salanimellä Paweł Jasienica kolmiosaisen kirjasarjan nimeltä Rzeczpospolita Obojga Narodów[2]. Tasavallaksi tätä monarkistista valtiota kutsuttiin siksi, että maalaisaatelilla oli valtiopäivillä huomattava valta, jota vahvisti muodostunut liberum veto eli kenen tahansa yksittäisen valtiopäivämiehen veto-oikeus käsiteltävän esityksen hyväksymiseen.

Nimestä huolimatta Puolan ja Liettuan asema valtioliitossa ei ollut tasa-arvoinen, vaan Liettuan asema heikkeni ajan mittaan. Heikkeneminen näkyi konkreettisesti siitä, että Liettuan suuriruhtinaskunnan hallitsemia idästä valloitettuja alueita siirrettiin Puolan kuningaskunnan hallintaan. Puolaan verrattuna Liettua oli omalta väestöpohjaltaan vähäisempi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lublinin sopimuksen solmimista vuonna 1569 kuvaava maalaus, jonka Jan Matejko teki sopimuksen 300-vuotisjuhlavuonna 1869.

Liittovaltion syntyä oli edeltänyt pitkä personaaliunionien aika: vuodesta 1446 alkaen Puolan kuninkaana oli ollut Liettuan suuriruhtinas.[3] Varsinainen valtioliitto muodostettiin Puolan kuningaskunnasta ja Liettuan suuriruhtinaskunnasta Lublinin sopimuksella 1. heinäkuuta 1569. Valtioliiton synty oli Sigismund II:n, Jagellon dynastian viimeisen kuninkaan, suuri saavutus. Hänen kuoltuaan vuonna 1572 maa oli kolme vuotta ilman valtionpäämiestä.

Silloin syntyi valtiomuoto, jota kutsutaan puolalaisessa historiankirjoituksessa ensimmäiseksi tasavallaksi korostamaan Puolan jakojen aiheuttamaa Puolan itsenäisyyden menetystä edeltäneen monarkistisen hallinnon kansanvaltaisuutta ensimmäiseksi tasavallaksi (Rzeczpospolita) tai tätä tarkemmin aatelistasavallaksi (Rzeczpospolita szlachecka). Aatelisto sai valita kuninkaan äänestämällä. Tämä vaaleilla valittu monarkki hoiti sekä Puolan kuninkaan että Liettuan suuriruhtinaan tehtävät. Monarkistiselle valtioliitolle valittiin myös yhteinen edustajisto sekä senaatti. Puola-Liettuassa Liettua onnistui säilyttämään oman lakinsa, hallinnon, budjetin ja armeijan,[4] tosin vähitellen vallan painopiste siirtyi yhä enemmän Puolaan.

Puolan ja Liettuan yhteistoiminnasta huolimatta Venäjän keisarikunta onnistui ottamaan haltuunsa alueita Ukrainasta. Ensimmäisen tasavallan aika päättyi Puolan kolmanteen jakoon vuonna 1795.

Puola-Liettua suurimmillaan. Vaaleanpunaiset alueet aluemenetyksiä Brandenburgille 1657, Ruotsille ja Brandenburgille 1660, Venäjälle 1667 ja 1686.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Poland factfile Guardian
  2. http://stephendanko.com/blog/3478
  3. European Kingdoms The History Files. 1999-2009 Kessler Associates
  4. Lithuania 1569-1795 WHKMLA

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]