Varsovan herttuakunta
|
Varsovan herttuakunta
Księstwo Warszawskie |
|||
|---|---|---|---|
|
1807–1815
|
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
 |
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | Herttuakunta | ||
|
|
|||
| Pääkaupunki | Varsova |
||
|
|
|||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 150 000 km² | ||
|
|
|||
| Väkiluku | 4 miljoonaa | ||
|
|
|||
| Kielet | puola | ||
|
|
|||
| Seuraaja(t) | Kongressi-Puola | ||
Varsovan herttuakunta (puol. Księstwo Warszawskie; ransk. Duché de Varsovie), oli Napoleonin perustama, Preussilta valloittamistaan maista 1807 muodostama Ranskan liittolaisvaltio. Varsovan herttuakunnan olemassaolo päättyi Wienin kongressiin 1815, jolloin maa jaettiin Preussin, Itävallan ja Venäjän kesken.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Herttuakunnan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolalaisten ja Napoleonin välinen yhteistyö alkoi jo 1700-luvun lopussa. Napoleonin Italian-armeijassa palveli puolalainen legioona. Se osallistui taisteluihin Itävaltaa ja Italiaa vastaan ja jopa Haitin vallankumouksen kukistamiseen. Puolalaisen legioonan johtajan Jan Henryk Dabrowskin tavoitteena oli saada Napoleon tukemaan Puolan itsenäisyyden palauttamista.[1] Puolalaiset tukivatkin Napoleonin sotaa Preussia vastaan järjestämällä kansannousun Posenissa vuonna 1806, ja Napoleon voitti kapinassa heikentyneen Preussin. Napoleonin valloitettua Preussin alueet niille perustettiin kaksi puolalaista valtiota, Danzig ja Varsovan herttuakunta. Niiden nimissä ei haluttu käyttää sanaa Puola, jotta Napoleonin ja Venäjän solmima Tilsitin sopimus ei vaarantuisi.
Dąbrowskin ystävä Józef Wybicki sävelsi herttuakunnan Italian-sotaretken hymniksi masurkan Puolalaisten legioonien laulu Italiassa, josta myöhemmin tuli Dąbrowski-masurkaksi kutsuttu Puolan kansallislaulu.[2]
Loppuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varsovan herttuakunnan hallitsijaksi nousi Saksin vaaliruhtinas Fredrik August I. Herttuakunnan perustamisen taustalla oli Napoleonin halu saada armeijaansa lisää sotilaita ja herttuakunnassa pantiinkin toimeen yleinen asevelvollisuus. Józef Antoni Poniatowskin komennossa puolalaisten armeija taisteli menestyksekkäästi Itävaltaa vastaan vuonna 1809. Voiton jälkeen herttuakuntaan liitettiin Länsi-Galitsia. Liitoksen jälkeen herttuakunnan koko oli noin 150 000 neliökilometriä ja sillä oli neljä miljoonaa asukasta.[3] Napoleonin Suuren armeijan Venäjän-hyökkäyksessä puolalaiset muodostivat 100 000 miehen joukollaan Napoleonin suurimman liittolaisarmeijan. Puolalaisia taisteli Ranskan rinnalla vielä sotaonnen käännyttyäkin, esimerkiksi Leipzigin taistelussa vuonna 1813.[4]
Varsovan herttuakunta jaettiin sodan loppuselvittelyssä Wienin kongressissa Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken[5].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kalervo Hovi: Puolan historia. Otava, 1993. ISBN 951-1-11207-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Ranskan vasallit | Balkanilla | Illyrian provinssit | |||
| Saksassa | Cisrhenia • Danzig • Mainz | ||||
| Irlannissa | Connaught | ||||
| Italiassa | Alba • Ancona • Bergamo • Bologna • Brescia • Cisalppinia • Cispadania • Crema • Etruria • Italia • Liguria • Parthenopaea • Pescara • Rooma • Subalppinia • Tiberina • Transpadania | ||||
| Alankomaissa | Batavia • Bouillon | ||||
| Sveitsissä | Helvetia • Lemania • Raurakia • Rhodania • Sveitsin konfederaatio | ||||
| Muut Napoleonin luomat valtiot | Saksassa | Reinin liitto • Berg • Frankfurt • Leyen • Westfalen • Würzburg | |||
| Italiassa | Etruria • Italia • Napoli | ||||
| Alankomaissa | Hollanti | ||||
| Puolassa | Varsova | ||||
| Puolan valtiot, protektoraatit, autonomiset valtiomuodostelmat sekä epäautonomiset hallintoalueet Puolan kuningaskunta 1320–1333 | Puolan kuningaskunta 1385–1569 | Puola-Liettua 1569–1795 | Varsovan herttuakunta 1807–1815 | Puolan kuningaskunta 1815–1915 | Puolan kuningaskunta 1916–1918 | Puolan tasavalta (1918–1939) | Puolan kenraalikuvernementti 1939–1944 | Puolan tasavalta (1945–1952) | Puolan kansantasavalta (1952–1989) | Puolan tasavalta 1989– |
