Batavian tasavalta

Batavian tasavalta Bataafse Republiek
1795–1806
lippu
sinetti
Batavian tasavalta vuonna 1797.
Valtiomuoto	Ranskan tasavallan vasallivaltio (1795–1804) Ranskan keisarikunnan vasallivaltio (1804–1806)
Pääkaupunki	Haag
Viralliset kielet	hollanti, ranska
Tunnuslause	Gelykheid, Vryheid, Broederschap (”Tasa-arvo, vapaus, veljellisyys”)
Edeltäjä	Yhdistyneet provinssit
Seuraaja	Hollannin kuningaskunta
Infobox OK

Batavian tasavalta (holl. Bataafse Republiek) oli vuosina 1795–1806 Yhdistyneistä provinsseista (käsitti nykyiset Alankomaat ja Belgian) ranskalaisvalloituksen jälkeen Ranskan mallin mukaan luotu tasavalta. Se oli käytännössä Ranskan vasallivaltio. Batavian tasavalta julistettiin perustetuksi 19. tammikuuta 1795, päivä sen jälkeen kun maaherra (stadhouder) Vilhelm V Oranialainen pakeni Englantiin. Uusi tasavalta sai nimensä bataaveilta, germaaniheimolta, joka oli elänyt Alankomaissa roomalaisaikoina ja joita pidettiin hollantilaisten esi-isinä.

Päinvastoin kuin Ranskassa, vallankumous tapahtui verrattain rauhallisesti. Maa oli ollut tasavalta kaksi vuosisataa ja aatelistoa oli niukasti, eikä giljotiinia tarvittu. Vanhan tasavalta oli ollut vanhahtava ja päätöksenteko hidasta ja joskus mahdotonta provinssien estettyä uudistukset. Batavian tasavalta muutti hallinnon keskitetymmäksi ja tehokkaammaksi. Monet sen uudistuksista jäivät voimaan.

Ainoina merkkeinä epävakaudesta olivat vallankaappaukset. Ensimmäinen tapahtui vuonna 1798, kun vallankumoukselliset komentaja kyllästyivät demokraattisten uudistusten hitauteen kansalliskokouksen sisäisten riitojen vuoksi. Toinen kaappaus tapahtui vuonna 1801, kun ranskalainen komentaja, Napoleonin tukemana, järjesti konservatiivisen kaappauksen, joka peruutti vuoden 1798 kaappauksen tulokset.

Edelleen vastakohtana Ranskan vallankumoukselle uusi tasavalta ei ajautunut terroriin tai diktatuuriin. Napoleon asetti vuonna 1805 Rutger Jan Schimmelpenninckin tasavallan presidentiksi (raadspensionaris). Vuonna 1806 hän kuitenkin pakotti Schimmelpenninckin eroamaan ja asetti veljensä Louis Bonaparten uuden Hollannin kuningaskunnan kuninkaaksi.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Batavian tasavalta Wikimedia Commonsissa

Benelux-maiden historia
Liègen hiippakunta 985–1790	Burgundin Alankomaat		Luxemburgin herttuakunta liitetty 1441
	1384/1473–1482
	Habsburgien Alankomaat 1482–1556
	Espanjan Alankomaat	Alankomaiden tasavalta 1581–1795	1581–1713
	Itävallan Alankomaat		1713–1790
Belgian Yhdysvallat			1790
Liègen hiippakunta 1790–1795	Itävallan Alankomaat		1790–1794
Ranskan tasavalta		Batavian tasavalta 1795–1806	1795–1804
Ranskan keisarikunta			1804–1815
		Hollannin kuningaskunta 1806–1810
Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta 1815–1830
Belgia 1830		Alankomaat	Luxemburg

Eurooppa vuonna 1811

Ranskan vasallivaltiot vallankumoussotien (1792–1802) ja Napoleonin sotien (1803–1815) aikana