Batavian tasavalta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Batavian tasavalta
Bataafse Republiek
lippu


sinetti

Batavian tasavalta vuonna 1797.
Batavian tasavalta vuonna 1797.

Valtiomuoto Ranskan tasavallan vasallivaltio (1795–1804)
Ranskan keisarikunnan vasallivaltio (1804–1806)
Pääkaupunki Haag
Viralliset kielet hollanti, ranska
Tunnuslause Gelykheid, Vryheid, Broederschap
Edeltäjä  Yhdistyneet provinssit
Seuraaja Hollannin kuningaskunnan lippu Hollannin kuningaskunta

Batavian tasavalta (holl. Bataafse Republiek) oli vuosina 17951806 Yhdistyneistä provinsseista (käsitti nykyiset Alankomaat ja Belgian) ranskalaisvalloituksen jälkeen Ranskan mallin mukaan luotu tasavalta. Se oli käytännössä Ranskan vasallivaltio. Batavian tasavalta julistettiin perustetuksi 19. tammikuuta 1795, päivä sen jälkeen kun maaherra (stadhouder) Vilhelm V Oranialainen pakeni Englantiin. Uusi tasavalta sai nimensä bataaveilta, germaaniheimolta, joka oli elänyt Alankomaissa roomalaisaikoina ja joita pidettiin hollantilaisten esi-isinä.

Päinvastoin kuin Ranskassa, vallankumous tapahtui verrattain rauhallisesti. Maa oli ollut tasavalta kaksi vuosisataa ja aatelistoa oli niukasti, eikä giljotiinia tarvittu. Vanhan tasavalta oli ollut vanhahtava ja päätöksenteko hidasta ja joskus mahdotonta provinssien estettyä uudistukset. Batavian tasavalta muutti hallinnon keskitetymmäksi ja tehokkaammaksi. Monet sen uudistuksista jäivät voimaan.

Ainoina merkkeinä epävakaudesta olivat vallankaappaukset. Ensimmäinen tapahtui vuonna 1798, kun vallankumoukselliset komentaja kyllästyivät demokraattisten uudistusten hitauteen kansalliskokouksen sisäisten riitojen vuoksi. Toinen kaappaus tapahtui vuonna 1801, kun ranskalainen komentaja, Napoleonin tukemana, järjesti konservatiivisen kaappauksen, joka peruutti vuoden 1798 kaappauksen tulokset.

Edelleen vastakohtana Ranskan vallankumoukselle uusi tasavalta ei ajautunut terroriin tai diktatuuriin. Napoleon asetti vuonna 1805 Rutger Jan Schimmelpenninckin tasavallan presidentiksi (raadspensionaris). Vuonna 1806 hän kuitenkin pakotti Schimmelpenninckin eroamaan ja asetti veljensä Louis Bonaparten uuden Hollannin kuningaskunnan kuninkaaksi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Benelux-maiden historia

Liègen hiippakunta
985–1790

Burgundin
Alankomaat

Luxemburgin herttuakunta
liitetty 1441
1384/1473–1482
Habsburgien Alankomaat
1482–1556
Espanjan Alankomaat
Alankomaiden tasavalta
1581–1795
1581–1713

Itävallan Alankomaat
1713–1790

Belgian Yhdysvallat
1790
Liègen hiippakunta
1790–1795

Itävallan Alankomaat
1790–1794

Ranskan tasavalta

Batavian tasavalta
1795–1806
1795–1804

Ranskan keisarikunta
1804–1815
 
Hollannin kuningaskunta
1806–1810


Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta
1815–1830

Belgia
1830
Alankomaat
Luxemburg