Westfalenin kuningaskunta
Westfalenin kuningaskunta Royaume de Westphalie (ranskaksi) Königreich Westphalen (saksaksi) |
|
---|---|
1807–1813 |
|
Valtiomuoto | absoluuttinen monarkia |
Kuningas | Jérôme Bonaparte |
Pääministeri | Joseph Jérôme Siméon |
Pääkaupunki | Cassel |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 45 427 km² |
Väkiluku (1812) | 2 065 970 |
– väestötiheys | 45 / km² |
Uskonnot | katolinen kirkko |
Viralliset kielet | ranska, saksa |
Tunnuslause | Character und Aufrichtigkeit (”Luonnetta ja rehellisyyttä”) |
Edeltäjät |
Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta Hessenin vaaliruhtinaskunta |
Seuraajat |
Hannoverin kuningaskunta Hessenin vaaliruhtinaskunta Preussin kuningaskunta |
Westfalenin kuningaskunta (ransk. Royaume de Westphalie, saks. Königreich Westphalen) oli 2,6 miljoonan asukkaan kuningaskunta Saksassa, joka oli olemassa vuodesta 1807 vuoteen 1813. Siihen kuului Hessen ja muita nykypäivän Saksan alueita. Kuningaskunta oli Ranskan ensimmäisen keisarikunnan vasallivaltio, jota hallitsi Napoleon I:n veli Jérôme Bonaparte.
Westfalenin kuningaskunnan perustaminen sai alkusysäyksensä vuonna 1806 Jenan–Auerstedtin taistelun jälkimainingeissa. Napoleonin kyseisessä taistelussa saavuttama voitto oli Preussin armeijalle siinä määrin tuhoisa, että Saksassa ei ollut enää varteenotettavaa sotilasmahtia, joka olisi voinut vastustaa Napoleonia. Tämä tarjosi Napoleonille tilaisuuden miehittää neljännen liittokunnan sodassa puolueettomiksi julistautuneet Elben länsipuoliset ruhtinaskunnat, kuten esimerkiksi Hessenin vaaliruhtinaskunnan. Vuonna 1807 solmitussa Tilsitin sopimuksessa Preussi joutui luopumaan kaikista Elben länsipuolisista alueistaan. Näistä ja jo aiemmin miehittämistään ruhtinaskunnista Napoleon loi Westfalenin kuningaskunnan, jonka kruunun hän antoi veljelleen Jérômelle. Napoleon myös antoi laatia uudelle valtiolle perustuslain, joka oli lukuisista epäjohdonmukaisuuksistaan ja ristiriidoistaan huolimatta ensimmäinen laatuaan Saksassa. Taloudenpito kuningaskunnassa ei koskaan ollut tasapainoista johtuen Napoleonin vaatimuksista perustaa westfalenilaisia joukko-osastoja Ranskan sotia varten sekä kustantaa ranskalaisten joukkojen ylläpito Westfalenin alueella. Westfalenin kuningaskunta joutui lopulta miehitetyksi ja hajotetuksi kuudennen liittokunnan sodassa Napoleonin vihollisten toimesta hänen kärsittyään tappio Leipzigin taistelussa vuonna 1813.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Connelly, Owen: Napoleon’s Satellite Kingdoms. Free Press, 1966. (englanniksi)
- Mustafa, Sam Ali: Napoleon’s Paper Kingdom: The Life and Death of Westphalia, 1807–1813. Rowman & Littlefield, 2017. (englanniksi)
- Todorov, Nicola Peter: The Napoleonic Administrative System in the Kingdom of Westphalia. Palgrave Macmillan, 2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Westfalenin kuningaskunta Wikimedia Commonsissa
Ranskan vasallit | Balkanilla | Illyrian provinssit | |||
Saksassa | Cisrhenia • Danzig • Mainz | ||||
Irlannissa | Connaught | ||||
Italiassa | Alba • Ancona • Bergamo • Bologna • Brescia • Cisalppinia • Cispadania • Crema • Etruria • Italia • Liguria • Parthenopaea • Pescara • Rooma • Subalppinia • Tiberina • Transpadania | ||||
Alankomaissa | Batavia • Bouillon | ||||
Sveitsissä | Helvetia • Lemania • Raurakia • Rhodania • Sveitsin konfederaatio | ||||
Muut Napoleonin luomat valtiot | Saksassa | Reinin liitto • Berg • Frankfurt • Leyen • Westfalen • Würzburg | |||
Italiassa | Etruria • Italia • Napoli | ||||
Alankomaissa | Hollanti | ||||
Puolassa | Varsova |