Dubrovnik

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Dubrovnik oli myös Jugoslavian kuninkaallisen laivaston laivueenjohtaja.
Dubrovnik
Ragusa
Dubrovnikin kaupunkia. Etualalla vanhakaupunki.
Dubrovnikin kaupunkia. Etualalla vanhakaupunki.
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Dubrovnik

Koordinaatit: 42°38′0″N, 18°06′0″E

Valtio Kroatia
Piirikunta Dubrovnik-Neretva
Hallinto
 – Pormestari Andro Vlahušić (CPP)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 21,35 km²
Väkiluku (2011) 42 641
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 20000
Suuntanumero(t) 020









Dubrovnik (ital. Ragusa) on Kroatian eteläkärjessä, Dubrovnik-Neretvan piirikunnassa sijaitseva kaupunki. Se on yksi Adrianmeren rannikon merkittävimmistä matkailukohteista ja kansallisesti tärkeä merisatama. Vuonna 2011 kaupungin väkiluku oli 42 641.[1] Dubrovnikin vanhakaupunki on Unescon maailmanperintökohde.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki syntyi 600-luvulla, kun roomalainen Epidaurum (nykyinen Cavtat) joutui slaavien ja avaarien hyökkäysten kohteeksi. Epidaurumilaiset etsivät turvallisempaa asuinpaikkaa, joka löytyi nykyisen Dubrovnikin vanhankaupungin paikalla sijainneelta kalliosaarelta, joka sai nimen Laus (latinan kivi). Samalle kohdalle mantereelle syntyi kroaattien asuinalue Dubrava. Kroaatien ja roomalaisten asutukset sulautuivat yhteen 1100-luvun paikkeilla.[3][4] Kaupunkeja erottanut kapea salmi täytettiin, ja siitä tuli nykyisin nimillä Placa ja Stradun tunnettu kaupungin keskuskatu.[5] Ensimmäinen tunnettu kirjallinen dokumentti, jossa mainitaan nimi Dubrovnik on vuodelta 1189.[6]

Ragusan kaupunki ennen vuoden 1667 tuhoisaa maanjäristystä.

Roomalaisesta kaupungista Ragusan tasavallaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ragusan tasavalta

Kaupungista käytettiin vuosisatojen ajan nimeä Ragusa. Se linnoitettiin ja kannaksen kummallekin puolen rakennettiin satamat. Rooman hajoamisen jälkeen Ragusasta tuli osa Bysantin valtakuntaa ja se kasvoi voimakkaasti 900-luvulta 1200-luvulle.[4] Kaupungista tuli voimakas merikaupan keskus. Ragusa oli keskiajalla ainoa itäisen Adrianmeren kaupunkivaltio, joka pystyi kilpailemaan Venetsian tasavallan kanssa. Venetsia valloitti Ragusan vuonna 1205 ja kaupunki oli Venetsian hallussa vuoteen 1358 saakka.[7][3]

Dubrovnikin vanhakaupunki rakennettiin 1200-luvulla.[7] Venetsian vallan jälkeen Ragusasta tuli muodollisesti osa Unkaria. Kaupunki maksoi ajoittain suojelurahaa myös Osmannien valtakunnalle. Käytännössä Ragusa onnistui kuitenkin taitavan diplomatiansa ansiosta säilymään suhteellisen itsenäisenä ja vaurastui. Ragusalla oli oma kauppalaivasto ja kaupankäynti kukoisti 1400–1500-luvuilla.[3][8] Vuonna 1667 kaupunkia koetteli maanjäristys, joka tuhosi melkein koko kaupungin lukuun ottamatta muutamaa palatsia ja kirkkorakennusta vanhakaupungista. Alue kuitenkin jälleenrakennettiin nopeasti.[9]

Vanhankaupungin vaurioita Dubrovnikin piirityksen aikana vuonna 1991.

Itävallasta ajasta nykypäivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napoleon valloitti maanjäristyksen heikentämän Dubrovnikin vuonna 1806. Kun Napoleon kukistui 1815, kaupungista tuli Wienin kongressissa osa Itävaltaa ja myöhemmin Itävalta-Unkarin keisarikuntaa. Jugoslavian aikana kaupungista tuli tärkeä turismikohde.[3] Jugoslavian hajoamissotiin kuuluneen Kroatian sodan aikana Dubrovnikia piiritettiin lokakuusta 1991 toukokuuhun 1992. Erityisesti arvokas vanhakaupunki kärsi suuria vaurioita. Piirityksessä kuoli arvioiden mukaan 82–88 siviiliä.[4][10] Nykyisin alue on restauroitu ennalleen.[4]

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dubrovnik sijaitsee Adrianmeren rannikolla. Kaupunki lähiympäristöineen on eksklaavina erillään muusta Kroatiasta, mantereen puolelta Bosnia-Hertsegovinan ympäröimänä. Ekslaavin ja muun Kroatian välinen kaistale on vain 20 kilometriä leveä.[11] Vuoden lämpimintä aikaa on heinä-elokuu, jolloin keskimääräinen vuorokauden ylin lämpötila on 28 asteen yläpuolella. Viileintä on tammi-helmikuussa, jolloin keskimääräinen alin lämpötila on kuuden asteen vaiheilla. Sateita saadaan talvella enemmän kuin kesällä. Kuivin kuukausi on heinäkuu, jolloin sataa noin 24 millimetriä. Sateisin kuukausi on marraskuu, jolloin sataa noin 110 milimetriä. Vuosittainen sadanta on noin 1 040 millimeriä. Sadepäiviä on vuodessa noin 110.[12]

Dubrovnikin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 12,2 12,3 14,4 16,9 21,3 25,2 28,3 28,7 25,4 21,4 16,6 13,3 ka. 19,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 6,5 6,4 8,5 10,9 15,2 18,8 21,5 21,7 18,7 15,2 10,8 7,8 ka. 13,5
Sademäärä (mm) 95,2 89,2 97,7 90,9 76,1 48,6 24,1 59,0 78,7 109,9 141,9 125,3 Σ 1 036,6
Sadepäivät (d) 11,2 10,9 11,6 11,2 9,5 6,7 4,4 4,5 6,4 10,3 11,3 12,5 Σ 110,5
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
12,2
6,5
12,3
6,4
14,4
8,5
16,9
10,9
21,3
15,2
25,2
18,8
28,3
21,5
28,7
21,7
25,4
18,7
21,4
15,2
16,6
10,8
13,3
7,8
S
a
d
a
n
t
a
95,2
89,2
97,7
90,9
76,1
48,6
24,1
59,0
78,7
109,9
141,9
125,3


Lähde: [12]

Dubrovnikin perinteet ja turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dubrovnikin asukkaat lainaavat mielellään ylpeänä irlantilaista näytelmäkirjailijaa George Bernard Shaw'ta, joka vieraili kaupungissa vuonna 1929 ja kirjoitti: "Jos haluat nähdä taivaan maan päällä, tule Dubrovnikiin."[13] Kaupungin suojelupyhimys on Pyhä Blasius (Sveti Vlaho), jonka patsaita on nähtävissä ympäri kaupunkia. Hänen merkityksensä on vastaava kuin Pyhä Markus -evankelistan merkitys Venetsialle.[14]

Monet Kroatian tunnetuimmista lomarannoista sijaitsevat Dubrovnikin alueella. Kaupungin keskustassakin on rantoja. Lentokentän ja kaupungin puolivälissä, 11 kilometriä Dubrovnikista sijaitsee Kuparin kaupunki, joka oli suosittu rantalomien kohde 1980-luvulla.[15] Toinen Kroatian tunnetuimmista rantakohteista on läheinen Lopud-saari.[16] Dubrovnikin turismi ei ole kuitenkaan täysin ongelmatonta. Vuodesta 2018 lähtien kaupunki on pyrkinyt vähentämään kasvaneita matkustajamääriä, aluksi porrastamalla päiväretkelle saapuvien turistien vierailuja.[17]

Dubrovnikin vanhakaupunkia ympäröivät muurit.

Arkkitehtuuri ja rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin pitkä historia näkyy sen rakennuksissa. Trestnossa on maailman vanhin arboretum, joka on perustettu ennen vuotta 1492. Paikallisessa luostarissa toimii edelleen Euroopan kolmanneksi vanhin apteekki, joka on samalla vanhin yhä toimiva.[18]

Dubrovnikin tunnetuin kohde ovat vanhakaupunkia ympäröivät noin kaksi kilometriä pitkät muurit, joilla kävi vuonna 2018 1,3 miljoonaa vierailijaa. Muurit ovat mantereen puolella 4–6 metriä paksut, mutta meren puolella huomattavasti ohuemmat.[19] Puolustuslinnoitteeksi rakennetuista korkeimmillaan 25 metriä korkeista muureista on tullut kaupungin symboli. Muurien ympäröimän vanhakaupungin asemakaava on vuodelta 1292. Sokkeloiseen vanhakaupunkiin ei pääse lainkaan moottoriajoneuvoilla.[4] Alun perin rannalla sijainneen Dubrovin ja Lausin saaren erottanut salmi täytettiin 1100-luvulla ja paikalla on nykyisin nimillä Placa ja Stradun tunnettu kaupungin keskuskatu.[5]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dubrovnikiin ei pääse rautateitse muualta Kroatiasta.[20] Kaupungilla on oma kansainvälinen Čilipin lentoasema, joka sijaitsee 22 kilometriä kaupungista kaakkoon. Lentokentältä on linja-autoyhteys Dubrovnikin kaupunkiin.[21] Lentoasemaa käytti vuonna 2018 2,5 miljoonaa matkustajaa.[22]

Dubrovnikin julkinen liikenne perustuu linja-autoihin. Kymmenen linjaa kuljettaa matkustajia esikaupungeista keskustaan. Linja-autoasema sijaitsee Pilen alueella Vanhan kaupungin portilla.[23] Dubrovnikin satama Gružinlahdella sijaitsee 3,5 km vanhakaupungista. Se on suosittu risteilysatama, josta kulkee säännöllisiä reittejä lähistön saarille ja muualle Kroatiaan.[24]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dubrovnikissa on useita korkeakouluja ja yliopistoja. Näihin kuuluvat Dubrovnikin yliopisto,[25] kansainvälinen Libertas-yliopisto,[26] Kroatian Rochester Institute of Technology,[27] Zagrebin yliopiston jatko-opintokeskus[28] ja Kroatian tiede- ja taideakatemian historian osasto.[29]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dubrovnik oli yksi kroatian kielen ja Kroatian kirjallisuuden kehityksen keskuksista sekä lukuisten runoilijoiden ja näytelmäkirjailijoiden kuten Ivan Gundulićin ja Marin Držićin koti. Merkittäviä olivat myös taidemaalarit Lovro ja Vicko Dobričević ja tiedemiehet kuten Ruđer Josip Bošković ja Marin Getaldić.

Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dubrovnikissa ja sen ympäristössä on kuvattu useita televisiosarjoja ja elokuvia.

  • HBO:n sarjaa Game of Thrones kuvattiin Dubrovnikissa. Dubrovnik esitti King's Landingin and Qarthin kaupunkeja.[30]
  • Dubrovnikissa kuvattiin vuonna 2016 elokuvaa Star Wars: The Last Jedi.[31]
  • Vuonna 2017 Dubrovnikissa kuvattiin elokuvaa Robin Hood (2018).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dubrovnik-Neretva (Croatia): Municipalities & Settlements - Population Statistics, Charts and Map www.citypopulation.de. Viitattu 29.10.2020.
  2. Old City of Dubrovnik whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  3. a b c d History in Dubrovnik, Croatia www.lonelyplanet.com. Lonely Planet. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  4. a b c d e Dubrovnik | Croatia www.britannica.com. Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  5. a b Anja Kinnunen: Kroatia: lomailijan opas, s. 28, 33. Tampere: Fenix-kustannus, 2007. ISBN 978-951-862-176-1.
  6. History of Dubrovnik www.absolute-dubrovnik.com. Viitattu 29.10.2020.
  7. a b History of Dubrovnik - From Ragusa to today Visit Croatia. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  8. History of Dubrovnik www.absolute-dubrovnik.com. Absolute Dubrovnik. Viitattu 29.10.2020.
  9. Olson, Karen Torme & Olson, Sanja Bazulic: Frommer's Croatia, 3. painos, s. 59. Frommer's, 2010. ISBN 9780470541289. (englanniksi)
  10. McAlea, Dominic ym.: The battle of Dubrovnik (Final report of the United Nations Commission of Experts established pursuant to security council resolution 780 (1992)) www.ess.uwe.ac.uk. 28.12.1994. United Nations - Security Council. Arkistoitu 29.8.2013. Viitattu 29.10.2020.
  11. Croatia's troubled bridge project EU Observer. Viitattu 18.3.2019.
  12. a b Dubrovnik worldweather.wmo.int. WMO. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  13. Why Dubrovnik – European Conference Of Young gastroenterologists ecyg.eu. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  14. Old City of Dubrovnik whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 21.3.2019. (englanniksi)
  15. Entinen luksuskohde rapistuu raunioina Kroatiassa www.iltalehti.fi. 9.9.2016. Viitattu 21.3.2019.
  16. Kroatian parhaat rannat Poptravel.fi. 9.3.2018. Viitattu 21.3.2019.
  17. Lawrey, Katherine: Has Dubrovnik solved the problem of overcrowding from cruise ships? www.telegraph.co.uk. The Telegraph. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  18. MONUMENTS www.dubrovnik-online.com. Dubrovnik online. Arkistoitu 14.7.2010. Viitattu 29.10.2020.
  19. Dubrovnik's Walls www.croatiatraveller.com. Croatia traveller. Viitattu 29.10.2020.
  20. Traveling by train in Croatia, getting to Dubrovnik by train www.dubrovnik-online.net. Dubrovnik Online. Viitattu 28.10.2020.
  21. Dubrovnik Flights and Airport Shuttle Bus timetable and information: Updated daily www.dubrovnik-online.net. Dubrovnik Online. Viitattu 28.10.2020.
  22. Monthly Passenger Flow www.airport-dubrovnik.hr. Airport Dubrovnik. Viitattu 19.3.2019.
  23. Public Transport by Bus in Dubrovnik Expat in Croatia. Viitattu 19.3.2019.
  24. Dubrovnik port Dubrovnik port. Viitattu 19.3.2019.
  25. UNIDU www.unidu.hr. UNIDU. Viitattu 28.10.2020. (kroatiaksi)
  26. Home www.libertas.hr. Libertas međunarodno sveučilište. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  27. RIT Croatia Rochester Institute of Technology Croatia www.croatia.rit.edu. RIT Croatia. Viitattu 28.10.2020.
  28. Centre For Advanced Academic Studies | Dubrovnik | University of Zagreb | CAAS www.caas.unizg.hr. Centre For Advanced Academic Studies Dubrovnik. Viitattu 28.10.2020.
  29. HAZU • Croatian Academy of Sciences and Arts - Units in constitution - The Institute for Historical Sciences in Dubrovnik info.hazu.hr. HAZU • Croatian Academy of Sciences and Arts. Viitattu 28.10.2020.
  30. Dubrovnik as King's Landing in Game of Thrones jaywaytravel.com. 27.11.2012. JayWay Travel Inc. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  31. [VIDEO Star Wars Episode VIII Starts Shooting in Dubrovnik this Week] www.croatiaweek.com. Croatia Week. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pilvi Torsti: Sankarimatkailija Adrianmeren rannikolla (Like 2007)
  • Pilvi Torsti: Sankarimatkailijan Slovenia, Kroatia & Bosnia ja Hertsegovina (Taifuuni 2002, toinen uudistettu painos Like 2007)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]