Siirry sisältöön

Kroaatit

Wikipediasta
Kroaatit

Kroaatit ovat 8–9 miljoonan hengen laajuinen eteläslaavilainen kansa. Kroaatin määrittely ei ole yksiselitteinen. Kroaatit ovat etupäässä katolilaisia ja puhuvat kroatian kieltä. Uskonto onkin pääasiallinen tekijä, joka erottaa kroaatit muista entisen Jugoslavian alueen kansoista.

Runoilija Andrija Kačić Miošićin runosarja Razgovor ugodni naroda slovinskoga (1756) oli pitkään suosittu kansankirja ja vaikutti kroaattien kansalliseen heräämiseen.[1]

Kroaattien alueellinen sijoittuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääasiassa kroaatit asuvat kansallisvaltiossaan Kroatiassa, ja heillä on myös perustuslaissa tunnustettu asema yhtenä Bosnia ja Hertsegovinan kansoista. Merkittäviä kroaattivähemmistöjä elää myös Vojvodinassa, Boka Kotorskassa Itä-Montenegrossa, Itävallan itäosan Burgenlandissa, sekä Burgenlandiin rajoittuvilla Unkarin ja Slovenian alueilla.

Perinteisen asuinalueensa lisäksi kroaatteja asuu nykyisin ympäri maapalloa. Kroaattidiasporan yhdistävänä järjestönä toimii Pittsburghissa majaansa pitävä veljesliitto Hrvatska bratska zajednica.

Kroatialaisten diaspora

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Kačić Miošić, Andrija, Tietosanakirja. Osa 3, palsta 1697, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1911
  2. Diaspora Croata Chile.
  3. Diaspora Croata Argentina.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kroaatit Wikimedia Commonsissa