Diplomatia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Diplomatia on kansainvälisten suhteiden alalla liikkuva valtiotaito, jonkun valtiomiehen toimintatapa tai valtioviisaus.

Diplomatian alaan kuuluvat rauhasta sopiminen, sota, talouselämä, kauppa ja kulttuurivaihto.

Diplomaattiseen käytäntöön kuuluu erityisesti suurvaltojen osalta ajoittain myös diplomaattinen painostus tai diplomatian ylittävä voimankäytöllä uhkaaminen. Diplomatian ja sodankäynnin välillä keinovalikoimaan voivat kuulua muun muassa kaupan esteen muodostavat tullitariffien jyrkät korostukset, kauppasaarrot ja taloudellisen avun tai periaatteessa myönnetyn turvallisuustakuun julkinen kieltäminen.

Diplomaatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioiden välisiä suhteita ylläpidetään yleensä diplomaattien välityksellä. Diplomaatti on vierasta valtiota edustava lähettiläs tai yleensä diplomaattikunnan jäsen. Diplomaatin tehtävänä on ylläpitää kontaktipintaa ja keskusteluyhteyttä, kun taas voimakkaat reaktiot ovat poliittisen päätöksenteon alaisia ratkaisuja.

Kansainväliset sopimukset syntyvät yleensä diplomaattien neuvottelemina ennen kuin poliitikot allekirjoittavat ne. Diplomaattien tehtäviin kuuluu asemamaan tai -maiden poliittisen ja kauppapoliittisen tilanteen seuraaminen ja raportointi sekä valtiosopimusten toimeenpanon valvonta asemamaissa ja laiminlyönneistä tiedottaminen ulkoasiainministeriölle ulkopoliittiselle johdolle ilmoittamiseksi.

Diplomaattikunnaksi kutsutaan jossakin valtiossa toimivia ulkovaltojen lähettiläitä, toisinaan myös lähetystöjen virkamiehiä. Diplomaattikunnan vanhin eli esimies on se korkeimman arvoluokan lähettiläs, joka on pisimmän ajan ollut asianomaisessa valtiossa, katolisissa maissa tavallisesti paavin lähettiläs (nuntius).

Suurlähettiläs on valtion toisessa valtiossa, toiselle hallitukselle tai kansainvälisessä järjestössä ylläpitämän diplomaattisen edustuston johtaja.

Tilanteessa, jossa mailla ei kireiden välien vuoksi ole diplomaattisuhteita, käytetään välttämättömässä juoksevassa asiainhoidossa niin sanotun suojeluvaltion diplomaattisia suhteita kyseiseen maahan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diplomatia Länsi-Euroopassa alkoi kehittyä uudella ajalla kolmikymmenvuotisen sodan päätteeksi 1648 solmitun Westfalenin rauhansopimusta koskevissa neuvotteluissa, missä lukuisat valtiot sopivat keskenään uudenlaisesta järjestelystä. Diplomaattiset muodot ovat peräisin Napoleonin ajoilta, jolloin vahvistettiin muun muassa diplomaattinen koskemattomuus. Klassinen diplomatian kieli on ranska.

Tehokas lentomatkustaminen ja tietoliikenne ovat mahdollistaneet yhteydenpidon laajentamista ulkoasiainministeriöitä ja lähetystöjä laajemmalti, minkä vuoksi perinteisen diplomatian merkitys ainoana mahdollisena välittäjänä on vähentynyt. Esimerkiksi EU-maiden kesken myös muut hallinnot kuin ulkoasiainhallinnot valmistelevat valtioiden välisiä asioita sekä laativat sopimusehdotuksia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Diplomatia.


Tämä artikkeli perustuu Pienen tietosanakirjan (1925–1928) sisältöön. Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellinen tilanne on tulkinnanvarainen. Sieltä ei tule tuoda uutta aineistoa Wikipediaan. Voit auttaa Wikipediaa korvaamalla Pienen tietosanakirjan aineiston uudella.

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.