Sosiaalinen media

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sosiaalinen media (lyhennetään usein some[1]) tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu.[2] Käytännössä viestintä tapahtuu kuitenkin jonkin keskitetyn palveluntarjoajan kautta.

Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto- ja jakelurakennetta, taloutta ja kulttuuria.[3] Professori Andreas M. Kaplanin ja Michael Haenleinin mukaan ”sosiaalinen media on joukko internet-sovelluksia, joiden ideologinen ja tekninen perusta on Web 2.0:ssa ja jotka mahdollistavat loppukäyttäjien tuottaman sisällön luomisen ja välittämisen”.[4]

Sanastokeskus TSK:n julkaiseman sosiaalisen median sanaston mukaan sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita.[5]

Sosiaalinen media on yleistynyt käsitteenä vuodesta 2007 lähtien, jolloin se syrjäytti vähitellen Web 2.0 -käsitteen puhuttaessa vuorovaikutteisista verkkopalveluista.[6] Käsitteen määrittelystä on useita erilaisia tulkintoja, joissa vaihtelevasti korostuu prosessiluonne, Web 2.0 -teknologioiden ulottuvuus, sisällöt, yhteisöt tai toimintamuodot.[7]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradion teettämässä tutkimuksessa, joka julkaistiin tammikuussa 2015 reilulta tuhannelta suomalaiselta kysyttiin, mitä sosiaalisen median palveluja he käyttävät. Yli puolet vastaajista ilmoittautui Facebookin käyttäjiksi, Twitter puolestaan osoittautui pienen piirin suosikiksi. Tutkimuksessa sosiaalisena mediana pidettiin myös pikaviestipalvelu WhatsAppia. Reilu kolmannes vastaajista ei ilmoituksensa mukaan käyttänyt lainkaan sosiaalista mediaa. Nuorista vastaajista lähes jokainen käyttää kahta suosituinta palvelua.[8]

Sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien tuottamaa. Sisältöä tuotetaan yhdessä vertaistuotannon menetelmin. Lisäksi sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, koska sama henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta. Puhutaankin käyttäjätuotannosta, jossa sisällön käyttämiseen voi saumattomasti liittyä uusien sisältöjen tai sovellusten tuottamista. Yksilöt eivät ole verkossa kuluttajia, vaan aktiivisia toimijoita. Kuluttajien sijaan puhutaan joskus tuottajakuluttajista tai pro-harrastajista, jotka tekevät ammattilaistasoista tuotantoa harrastuksenaan. Varsinaisen sisällön ja viestinnän tuotannon lisäksi sosiaalisessa mediassa keskeisessä osassa on sisällön suositteleminen (jota kutsutaan myös jakamiseksi).[9] Palveluntarjoajan algoritmien lisäksi tämä on keskeistä käyttäjälle tarjottavassa sisällössä.[9]

Julkaisukynnys sosiaalisissa medioissa on matala ja sisältö leviää tyypillisesti viiveettä ilman ulkopuolisen tahon ennakkovalvontaa. Osallistumisesta ei yleensä makseta rahallista korvausta. Yleensä sosiaalisen median palvelut toimivat alustoilla, joiden ylläpitäjillä ei ole samanlaista roolia sisällöntuotannon ohjaamisessa kuin perinteisen julkaisutoiminnan vastuuhenkilöillä.[10]

Verkossa julkaistava sisältö muodostaa sosiaalisia objekteja, joiden ympärille ihmiset muodostavat verkostoja.

Sosiaalisen median yhteisöllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalinen media synnyttää monenlaista yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden muotoja ovat esimerkiksi sosiaaliset verkostot, ryhmät, verkkoyhteisöt ja parvet. Sosiaalisen rakenteen ohella yhteisöllisyyttä voidaan arvioida esimerkiksi sen tiukkuuden ja ajallisen pysyvyyden mukaan.[11]

Sosiaalisen median yhteisöllisyyteen liittyvät läheisesti uudet kulttuuriset käytännöt, kuten avoimuus ja tiedon jakaminen. Ne muovaavat laajalti yhteiskuntaa.kenen mukaan? Sosiaalisen median yhteisöllisyyden muodoista käytetään myös käsitteitä sosiaalinen verkko, kansalaisjournalismi, vertaismedia tai osallistuva media. Sosiaalisessa mediassa syntyvä käsitys henkilön maineesta ja imagosta muokkaa jokaisen toimijan henkilöbrändiä.

Sosiaalinen media yrityksissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritykset ja yhteisöt voivat käyttää sosiaalista mediaa samoin keinoin. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi viestien välitykseen asiakkaille, palautteen keräämiseen tai yleiseen kanssakäymiseen asiakkaiden kanssa. Yrityksille on usein kaksi pääsääntöistä käyttökohdetta sosiaaliselle medialle, markkinointi ja asiakaspalvelu.

Sosiaalinen media luo mahdollisuuden yrityksille viestiä nykyisten ja uusien asiakkaiden kanssa. Koska asiakkaat ovat usein kiinnostuneita yrityksestä jo valmiiksi, on yritysten helppo jakaa tarjouksia tai kuulumisia. Sosiaalisen media on myös väline, joka kannustaa asiakkaita vuorovaikutukseen ja näin auttaa asiakkaita ongelmissaan, sekä luomaan henkilökohtaisemman suhteen yrityksen kanssa.[12]

Yrityksissä on ulkoisia ja sisäisiä käyttökohteita sosiaaliselle medialle. Ulkoisessa kontekstissa sosiaalisen median avulla ylläpidetään ja luodaan suhteita asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Yritysten sisäinen sosiaalinen media käsittelee niiden sisäistä dynamiikkaa ja toimintatapoja johtuen uudenlaisista tavoista tehdä yhteistyötä.

Verkossa käytyjen keskustelujen voi ajatella olevan Mike Kuniavskyn lanseeraaman tietovarjo-mallin mukaisia heijastuksia oikeasta elämästä. Mallissa reaalimaailman esineillä on verkossa tietovarjoja, jotka sisältävät tuotetta ja sen sisältöä kuvailevaa metatietoa, mutta myös käyttäjien antamat arvostelut ja kommentit. Yritysten on hyvä ymmärtää, että kuluttaja tekee nykyään ostopäätöksen paljolti näiden heijastusten perusteella. Suurimman hyödyn yritykset saavuttavat, jos ne pystyvät osallistumaan rakentavasti keskusteluun.[13]

Verkkoteknologiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisältöjen avoin jakaminen ja yhteisöjen muodostuminen edellyttävät sellaisia verkkoteknologioita, jotka yhdistävät ihmiset ja sisällöt vaivatta, avoimesti ja pääosin ilmaiseksi. Tim O'Reillyn lanseeraama käsite web 2.0 ymmärretään usein tarkoittavan uusia teknologioita, käyttäjälähtöisiä suunnitteluperiaatteita, palveluita ja välineitä, joita sosiaalinen media hyödyntää.

Verkkoteknologioiden kehitys oli tärkeimpiä sosiaalisen median palvelujen yleistymistä vauhdittavia seikkoja. Uudet sovellukset mahdollistivat helppokäyttöisten ja nopeasti käyttöönotettavien julkaisujärjestelmien ja käyttäjien välisen vuorovaikutuksen mahdollistavien verkkopohjaisten ohjelmistojen yleistymisen niin sanottujen tavallisten käyttäjien keskuudessa. Näitä palveluita ovat esimerkiksi wikit, keskustelupalstat, podcastit ja blogit.

Esimerkkejä sosiaalisen median palveluista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalinen media tarjoaa helpon vaikutuskanavan monille. Näitä voivat olla esimerkiksi poliittiset toimintaryhmät, yhden asian liikkeet tai yksittäiset toimijat. Se voi toimia myös yksittäisen henkilön vaikutuskanavana toiseen yksilöön nähden. Toisaalta, kun kaikilla on mahdollisuus tuottaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, yhden henkilön vaikutukset voivat jäädä hyvin huomaamattomiksi. Uusia sosiaalisen median palveluita syntyy ja kuolee päivittäin. Tähän luetteloon on kerätty suurimpia, suosituimpia ja keskeisimpiä eri alojen palveluita. Valikoima perustuu löyhästi Sosiaalinen media opetuksessa -kirjan välineluetteloon.[2]

  • Linkkien ja uutisten jakopalveluita:
    • Delicious – kirjanmerkkien jakopalvelu
    • Furl – kirjanmerkkien jakopalvelu
    • Reddit – linkkien, uutisten ja keskusteluiden jakopalvelu
    • Digg – uutisten jakopalvelu
  • Blogipalveluita:
  • Mikroblogipalveluita:
  • Wiki- ja muita yhteistyöpalveluita:
    • Wikipedia – avoin tietosanakirja
    • MediaWiki – avoimen lähdekoodin wikiohjelmisto
    • Google Sites – yhdessä muokattavan, pienryhmille suunnatun verkkosivuston julkaisualusta
  • Mediapalveluita:
    • Flickr – kuvien jakelupalvelu
    • Photobucket – kuvien jakelupalvelu
    • Pinterest – kuvien ja linkkien jakelu- ja kuratointipalvelu.
    • SlideShare – Powerpoint -sivujen ja esitysten jakelupalvelu
    • Prezi – uudenlaisten esitysten luominen ja jakelu
    • YouTube – videoiden jakelupalvelu
    • Vimeo – videoiden jakelualusta, HD-videot
    • Bambuser – videoiden jakelualusta, suorat nettivideolähetykset
    • Instagram – kuvien jakelupalvelu
    • Snapchat – valokuva- ja videoviestipalvelu
    • SoundCloud - musiikin sekä muiden äänitiedostojen levitys- ja suoratoistopalvelu
    • Periscope - suorat nettivideolähetykset ja kommentointi
  • Yhteisöjä:
    • Facebook – yhteisöpalvelu
    • Foursquare – paikkatietoon perustuva sosiaalisen verkostoitumisen yhteisöpalvelu
    • Google+ – Googlen perustama yhteisöpalvelu
    • MySpace – musiikkiin ja bändeihin panostava yhteisöpalvelu
    • Suomi24 – suuri suomalainen verkkoyhteisö
    • IRC-Galleria – nuorten aikuisten nettiyhteisö
    • LinkedIn – ammattilaisille tarkoitettu verkostoitumispalvelu
    • Last.fm – musiikkiharrastajien palvelu
    • Ning – pienyhteisöpalvelu
    • Alastonsuomi.com - yhteisöpalvelu
    • HeiaHeia – kuntoiluun keskittynyt yhteisöpalvelu
    • Dribbble – graafisille suunnittelijoille suunnattu yhteisö
    • Futisforum2 – jalkapalloaiheinen keskustelufoorumi
  • Virtuaalimaailmoja:
  • Verkkoyhteisöjä:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erkkola, Jussi-Pekka: Sosiaalisen median käsitteestä. Taideteollinen korkeakoulu, Medialaboratorio, 2008. Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 21.2.2014.
  2. a b Kalliala, Eija & Toikkanen, Tarmo: Sosiaalinen media opetuksessa. Finn Lectura, 2009. 978-951-792-383-5. Kirjan verkkosivut.
  3. Erkkola, Jussi-Pekka 2008
  4. Kaplan Andreas M., Haenlein Michael (2010) Users of the world, unite! The challenges and opportunities of Social Media, Business Horizons, 53(1), 59-68
  5. TSK Sanastokeskus: Sosiaalisen median sanasto (PDF) ISBN 978-952-9794-26-3. 2010. Viitattu 14.6.2010. fi
  6. Google Insight: Sosiaalinen media ja web 2.0 -käsitteiden esiintyminen Googlen hakuhistoriassa Viitattu 30.9.2011. fi
  7. Pönkä, Harto: Sosiaalisen median määritelmiä 27.7.2009. Viitattu 30.7.2009. fi
  8. Ville Mättö: Suomalaiset vahvasti Facebook-kansaa – WhatsApp toiseksi suosituin Yle Uutiset. 3.1.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 3.1.2015.
  9. a b Erkkola, Jussi-Pekka 2008, s. 39
  10. "Sosiaalisen median tekijänoikeuskysymyksistä ensimmäinen opas yrityksille", Tampereen yliopiston tiedote 8.1.2007
  11. Pönkä, Harto: Sosiaalisen median yhteisöllisyys (esitys) 4.10.2010. Viitattu 30.9.2011. fi
  12. Jennifer Golbeck: Analyzing the Social Web, s. 213–221. Morgan Kaufmann, 2013.
  13. Inkeroinen, Antti. "Sosiaalinen media suomalaisissa yrityksissä." Diplomityö. Aaltoyliopisto. Saatavissa: https://aaltodoc. aalto. fi/bitstream/handle/123456789/3314/urn100305. pdf (2010).

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkkejä organisaatioiden sosiaalisen median ohjeista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalisen median tutkimusta ja kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]