Sosiaalinen kirjanmerkki
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: hähmyinen määritelmä. SUurelta osin vaikeasti ymmärrettävää tai käsittämätöntä. Enimmäkseen lähteetön. |
Sosiaalinen kirjanmerkki on menetelmä www-resurssien jakoon, organisointiin, hakuun ja ylläpitoon Internetissä. Kirjanmerkin kautta kohde voidaan jakaa sosiaalisen median (kuten Facebook) kautta siihen osallistuvien kesken. Sosiaalinen kirjanmerkki jakaa itse kohteen sijaan referenssin kohteeseen. Sosiaalinen kirjanmerkki on tavallisesti hyperlinkki joltakin verkkosivulta tai palvelusta johonkin sosiaaliseen mediaan.
Kirjanmerkin kuvaus voidaan lisätä kirjanmerkkeihin metadatana. Silloin kirjanmerkin näkijät voivat ymmärtääselvennä kohteen sisällön lataamatta sitä ensin omalle koneelle. Tällaiset kuvaukset voivat olla vapaita tekstikommentteja, äänestyksiä kohteen laadun puolesta tai vastaan tai metadata-tunnisteita, jotka kollektiivisesti tai yhteistoiminnallisesti tulevat folksonomiaksi. Folksonomiaa kutsutaan myös social tagging -termillä. Se tarkoittaa prosessia, jossa monet median käyttäjät lisäävät metadataa jaettavalle sisällölle avainsanojen muodossa. [1]
Sosiaalisissa kirjanmerkkijärjestelmissä käyttäjät tallettavat verkkosivuiksi linkkejä, joita he haluavat muistaa ja/tai jakaa. Nämä kirjanmerkit ovat tavallisesti julkisia. Niitä voidaan tallettaa yksityisesti ja jakaa määrätyille ihmisille tai ryhmille tai jakaa tietyissä verkoissa tai toisenlaisella yhdistelmällä julkisia ja yksityisiä verkkotunnuksia. Sallitut ihmiset voivat tavallisesti nähdä näitä kirjanmerkkejä kronologisesti, kategorioittain, tunnisteittain tai hakukoneen kautta.
Monet sosiaalisten kirjanmerkkien palvelimet rohkaisevat käyttäjiä järjestelemään heidän kirjanmerkkejään informatiivisilla tunnisteilla traditionaalisten selainpohjaisten kansiojärjestelmien sijaan. Toisin sanoen ne sallivat valitun tunnisteen kirjanmerkkien näkemisen ja sisällyttävät informaation siitä, montako käyttäjää on merkinnyt sen kirjanmerkikseen. Jotkut sosiaaliset kirjanmerkkipalvelut tekevät johtopäätöksiä tunnisteista, jotka luovat tunnisteiden ja kirjanmerkkien ryppäitä.
Monet sosiaalisten kirjanmerkkien palvelut tarjoavat verkkosyötteitä heidän kirjanmerkkilistoilleen sisältäen tunnisteittain järjestetyt listat. Näin lukijat tulevat tietoisiksi uusista kirjanmerkeistä kun muut käyttäjät ovat tallentaneet, jakaneet ja lisänneet tunnisteet niihin.
Koska nämä palvelut ovat tulleet kypsiksi ja tulleet suosituiksi, niihin on lisätty ominaisuuksia kuten pisteytys ja kirjanmerkkien kommentointi, sekä kirjanmerkkien vienti www-selaimeen ja tuonti www-selaimesta. web-pohjainen sivuhuomautusselvennä, ryhmät tai muita sosiaalisia verkko-ominaisuuksia. [2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jaettujen online-kirjanmerkkien konseptin synty ajoittuu huhtikuuhun 1996 kun silloin julkistettiin itList,[3] jonka ominaisuuksiin kuului julkiset ja yksityiset kirjanmerkit.[4] Seuraavan kolmen vuoden aikana online kirjanmerkkipalvelut tulivat kilpailijoiksi kaupallisille yrityksille kuten Backflip, Blink, Clip2, ClickMarks, HotLinks, ja muille markkinoille tulijoille.[5][6] Ne tarjosivat kansioita kirjanmerkkien organisointiin ja muutamat palvelut lajittelivat kirjanmerkit kansoihin (erilaisilla tarkkuuksilla).[7] Blink-palvelu sisällytti selaimiin painonapit kirjanmerkkien tallettamiseen [8].Backflip mahdollisti käyttäjille lähettää kirjanmerkkejä toisille käyttäjille [9] ja näyttää "Backflip this page" -painonappeja partnerien verkkosivuilla.[10] Liiketoiminnallisten mallien puutteen vuoksi tämä aikainen sosiaalisten kirjanmerkkiyritysten sukupolvi epäonnistui kun dot.com:in kupla puhkesi. Backflip sulkeutui sitaatiin "economic woes at the start of the 21st century".[11] Vuonna 2005, Blinkin perustaja sanoi: "I don't think it was that we were 'too early' or that we got killed when the bubble burst. I believe it all came down to product design, and to some very slight differences in approach."[12]
Etuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun tarkastellaan korkealaatuista hakukonetta, sosiaalisella kirjanmerkkijärjestelmällä on useita etuja verrattuna traditionaaliseen automatisoituun resurssin sijaintiin ja luokittelusovellukseen kuten hakukoneiden etsintärobotteja (spiders). Kaikki Internetin tunnisteisiin perustuvat resurssit (kuten verkkosivut) on ihmisten tekemiä, jotkaselvennä ymmärtävät resurssin sisällönselvennä verrattuna sovellusten tekemiin verkkosivuihinselvennä. Algoritmeilla yrittävätselvennä määritellä resurssin merkityksenselvennä. Ihmiset voivat löytää ja merkitä verkkosivuja, joita hakukoneiden robotit eivät ole huomanneet tai indeksoineet.[13] Lisäksi sosiaalinen kirjanmerkkijärjestelmä voi pisteyttää resurssi perustuen siihen, montako kertaa käyttäjät ovat asettaneet sen kirjanmerkiksi. Se on käytännöllisempi mittari loppukäyttäjille kuin järjestelmä, joka pisteyttää resursseja sen mukaan, miten monta ulkoista linkkiä osoittaa siihen.
Käyttäjille sosiaaliset kirjanmerkit voivat olla käyttökelpoinen pääsy koottuihin kokoelmiin kirjanmerkkejä eri tietokoneilta, laajojen kirjanmerkkikokoelmien hallinta, ja kirjanmerkkien jako muille. Kirjastot ovat löytäneet sosiaaliset kirjanmerkit käyttökelpoisena helppona tapana tarjota asiakkaille luetteloja informatiivisista linkeistä.lähde?
Haittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedon etsinnän näkökulmasta tunnistepohjaisissa järjestelmissä on haittapuolia. Ei ole olemassa standardoituja avainsanoja (s.o. folksonomia vs. kontrolloitu sanasto). Tunnisteiden standardoimattomuus (kuten yksikkömuoto, monikkomuoto, versaaliteksti), väärä tunniste kirjoitusvirheen takia, moniselitteiset tunnisteet, epäselvät tunnisteet synonyymien/antonyymien ristiriidan takia, jonkun käyttäjän epätavallinen tai persoonallinen tunnisteskeema, ei tapaa osoittaa hierarkkista suhdetta tunnisteiden välillä (esim. sivu voi olla nimetty tunnisteilla juusto ja cheddar ilman mitään mekanismia, joka ilmaisee, että cheddar on jalostettua juustoa tai yksi osaluokka juustoista).
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Scott Golder, Bernardo A. Huberman: Usage Patterns of Collaborative Tagging Systems. Journal of Information Science 2006. Verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ben Lund, Tony Hammond, Martin Flack and Timo Hannay: Social Bookmarking Tools (II): A Case Study – Connotea. In: D-Lib Magazine 11, Nr. 4, 2005.
- ↑ The Scout Report 17.9.1999
- ↑ Extras - itList and Other Bookmark Managers (Arkistoitu – Internet Archive) by LaJean Humphries, 17.1.2000
- ↑ "Livewire: Putting Your Bookmarks on the Web" (Arkistoitu – Internet Archive) by Michelle V. Rafter, 8.12.1999 (Reuters)
- ↑ "Net surfers can backtrack with Backflip" (Arkistoitu – Internet Archive), CNET News 3.12.1999
- ↑ "Web Services Offer Solutions to Bookmark Overload" by Julia Lawlor, New York Times 13.7.2000
- ↑ "New Web Service Offers Portable Bookmark Lists" by Ian Austen, New York Times 11.11.1999
- ↑ "Backflip Lets Web Users Store and Share Bookmarks" by Ian Austen, New York Times 6.4.2000
- ↑ "Someday, We'll All Backflip" (Arkistoitu – Internet Archive) by Andrew Goodman, May 23, 2000
- ↑ "About Backflip" (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ "Getting it Right" (Arkistoitu – Internet Archive) by Ari Paparo, December 10.
- ↑ Heymann, Paul; Koutrika, Georgia; Garcia-Molina, Hector: Can Social Bookmarking Improve Web Search? (First ACM International Conference on Web Search and Data Mining) dbpubs.stanford.edu. 12.2.2008.