Biograd na Moru
| Biograd na Moru Zaravecchia |
|
|---|---|
 Biogradin satamaa |
|
 Biogradin sijainti Zadarin piirikunnassa |
|
  Biograd na Moru |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kroatia |
| Alue | Dalmatia |
| Piirikunta | Zadar |
| Perustettu | luultavasti ennen vuotta 950 |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Ivan Knez (HDZ) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 35,5 km² |
| Väkiluku (2011) | 5 569 |
| – Väestötiheys | 4,41 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 23210 |
| Suuntanumero(t) | 023 |
Biograd na Moru, Biograd, Biograd n/m (kroat. lausuminen [bîoɡraːd na môːru] tai [biǒɡrad], ital. Zaravecchia) on kunta ja asutuskeskus Pohjois-Dalmatiassa Kroatiassa. Sen asukasluku on 5 569 (vuonna 2011). Kaupunki on merkittävä, sillä se on ollut keskiaikaisen Kroatian kuningaskunnan pääkaupunki. Biograd kuuluu hallinnollisesti Zadarin piirikuntaan. Se sijaitsee Adrianmeren rannalla, Zadarista ja Sukošanista Vodiceen ja Šibenikiin johtavan valtatien varrella. Kaupungista avautuu näkymä Pašmanin saarelle.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Biograd sijaitsee 28 kilometriä piirikunnan pääkaupungista Zadarista etelään. Se sijaitsee pienellä niemellä, jota ympäröi kaksi pientä lahtea: Soline etelässä ja Bošana pohjoisessa; edustalla ovat Planacin ja Sveta Katarinan saaret. Keskilämpötila on tammikuussa 7.3 °C ja heinäkuussa 23.9 °C.[1] Biograd na Moru on kunnan ainoa asutuskeskus.
Nimen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungin kroatiankielinen nimi on suomeksi ”valkoinen kaupunki meren äärellä”. Nimi Biograd on yhdyssana ja tarkoittaa kirjaimellisesti ”valkoista kaupunkia”. Etymologisesti se vastaa monia slaavilaisia paikannimiä, kuten Beograd, Belgorod ja Białogard. Nimi mainittiin ensimmäisen kerran 1100-luvulla kroaattien perustamana kaupunkina. Latinaksi sen nimi on Alba maritama, joka tarkoittaa ”valkoista merenrantakaupunkia”.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunki on ensimmäisen kerran mainittu nimellä Belgradon 900-luvun puolivälissä kirjoitetussa kronikassa De Administrando Imperio yhtenä kaupunkina ”kristityksi kastetussa Kroatiassa”.[2]
Kroatian ja Venetsian tasavallan vuonna 1000 käymien sotien aikana venetsialaiset valtasivat kaupungin lyhyeksi ajaksi.[2] Tänä aikana Biograd linnoitettiin, ja sen asukkaat vannoivat myöhemmin uskollisuuden valan dogelle, joka nimitti kuvernööriksi Vitale Michielin.[3]
1050-luvulla vallan otti Alba Maritiman roomalaiskatolinen hiippakunta[2], kunnes se luhistui 1226, kun sen alueet liitettiin läheiseen Skradinin hiippakuntaan. Kaupunki kukoisti siihen aikaan. Kuningas Peter Krešimir IV perusti Pyhän Johanneksen ja Pyhän Tuomaksen luostarit vuosina 1059 ja 1066. Lähellä sijaitsevaa 800-luvulta peräisin olevaa katedraalia jatkettiin kellotornilla, ja siihen lisättiin eteläiset seinät.[2] 1000-luvulla kaupunki oli suuri satamakaupunki. Perimysjärjestyskriisin aikaan Sisilian normanniprinsessa Felicia nousi maihin Biogradin satamassa naidakseen Unkarin kuninkaan Kálmánin.[3]
Biogradin piispa Bono kruunasi Kálmánin Biograd na Morussa vuonna 1102. Kroatian kruunu siirtyi unkarilaisille. Seuraavina vuosina valta vaihtui Venetsian tasavallan ja Árpádin perheen välillä. Säilyneissä asiakirjoissa Biogradia kutsuttiin tässä vaiheessa ensimmäistä kertaa ”kuninkaalliseksi kaupungiksi”.[3]
Sen jälkeen kun valta päätyi venetsialaisten käsiin, Biograd tuhottiin vuonna 1125 Venetsian dogen päätöksellä, koska se sijaitsi liian lähellä Zadaria. Monet paikallisista munkeista pakenivat läheiseen Tkonin kaupunkiin Pašmanin saarelle. Biogradin hiippakunta lakkautettiin, ja sen alueet liitettiin Zadarin hiippakuntaan. Asukkaat ja piispa muuttivat Skradiniin.
Biograd oli useimpien Kroatian hallitsijoiden, kuten Stefan Držeslavin ja Peter Krešimir IV:n, aikana pääkaupunki, samalla kun se oli tärkeä uskonnollinen paikka.
Kun ristiretkeläiset miehittivät Zadarin neljännen ristiretken aikana vuonna 1202, monet asukkaat etsivät turvapaikan Biogradista, jota alettiin kutsua nimellä Jadra Nova, ”Uusi Zadar”. Kaksi vuotta myöhemmin suurin osa pakolaisista palasi Zadariin, jolloin kaupunkia kutsuttiin nimellä Jadera Vetula, ”Vanha Zadar” (ital. Zara vecchia). Italiankielinen nimi jäi elämään, ja Biograd tunnetaan edelleen italiaksi Zaravecchiana.
1200- ja 1300-luvuilla kaupunkia hallitsivat Cetinan herttua, Vranan Temppeliherrain ritarikunta ja Šubićin suvun Bribirin herttuat. Venetsian tasavalta järjesti asiat näin vuonna 1409, ja tämä järjestely jatkui aina Venetsian tasavallan luhistumiseen asti vuonna 1797.
Venetsian ja Turkin välisen sodan aikana kaupunki vahingoittui pahasti, ja se tuhottiin ja poltettiin kahteen kertaan, vuosina 1521 ja 1646. Kroatian sotavoimat perustettiin Biogradissa 1500- ja 1600-luvuilla, ja sillä oli suuri merkitys sodassa turkkilaisia vastaan.
Lähihistoriassa Kroatian itsenäisyyssodassa vuosina 1991–1993 Serbian joukot aiheuttivat Biogradissa huomattavaa vahinkoa pitkän kantaman ohjuksilla.
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itse kaupungissa asuu noin 5 569 ihmistä (vuonna 2011). Enemmistö on kroaatteja (95 %).[4]
Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Biograd na Morun kaupunki on turistikohde: ensimmäiset turistit saapuivat 1920-luvulla Tšekkoslovakiasta, ja ensimmäinen hotelli rakennettiin 1935. Yhä tänä päivänäkin kaupunkiin saapuu matkailijoita sekä muualta Kroatiasta että ulkomailta. Suosituin matkustusaika on heinäkuussa. Biogradin alueella on neljä suurta uimarantaa: Soline, Dražica, Bošana ja Crvena Luka. Kaupungissa on hotelleja, ja sieltä on vuokrattavissa huoneistoja. Biograd na Morua lähin lentokenttä, johon tulee lentoja Suomesta, on Splitin lentoasema, jonne voi lentää Helsingistä.
-
”Biogradin rauniot” vuodelta 1487 -
Pyhän Anastasian kirkon piha-alue -
![Pyhän Anastasian kirkko rakennettiin vuonna 1767.[1]](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/53/Crkva_Sv_Stosije_Biograd_na_Moru_082011_75.jpg/199px-Crkva_Sv_Stosije_Biograd_na_Moru_082011_75.jpg)
Pyhän Anastasian kirkko rakennettiin vuonna 1767.[1]
![Pyhän Anastasian kirkko rakennettiin vuonna 1767.[1]](/wiki/Tiedosto:Crkva_Sv_Stosije_Biograd_na_Moru_082011_75.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b "O Biogradu" (Arkistoitu – Internet Archive). hoteladria.hr.
- ↑ a b c d enciklopedija.hr
- ↑ a b c Detaljna povijest grada Biograda na Moru, templari.hr
- ↑ "Population by Ethnicity, by Towns/Municipalities, 2011 Census: County of Zadar".
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Biograd na Moru Wikimedia Commonsissa
- Bakar
- Beli Manastir
- Belišće
- Benkovac
- Bjelovar
- Biograd na Moru
- Buje
- Buzet
- Čabar
- Čakovec
- Čazma
- Cres
- Crikvenica
- Đakovo
- Daruvar
- Delnice
- Donja Stubica
- Donji Miholjac
- Drniš
- Dubrovnik
- Duga Resa
- Dugo Selo
- Đurđevac
- Garešnica
- Glina
- Gospić
- Grubišno Polje
- Hrvatska Kostajnica
- Hvar
- Ilok
- Imotski
- Ivanec
- Ivanić-Grad
- Jastrebarsko
- Karlovac
- Kastav
- Kaštela
- Klanjec
- Knin
- Komiža
- Koprivnica
- Korčula
- Kraljevica
- Krapina
- Križevci
- Krk
- Kutina
- Labin
- Lepoglava
- Lipik
- Ludbreg
- Makarska
- Mali Lošinj
- Metković
- Mursko Središće
- Našice
- Nin
- Nova Gradiška
- Novalja
- Novi Marof
- Novi Vinodolski
- Novigrad
- Novska
- Obrovac
- Ogulin
- Omiš
- Opatija
- Opuzen
- Orahovica
- Oroslavje
- Osijek
- Otočac
- Ozalj
- Pag
- Pakrac
- Pazin
- Petrinja
- Pleternica
- Ploče
- Poreč
- Požega
- Pregrada
- Prelog
- Pula
- Rab
- Rijeka
- Rovinj
- Samobor
- Senj
- Šibenik
- Sinj
- Sisak
- Skradin
- Slatina
- Slavonski Brod
- Slunj
- Solin
- Split
- Stari Grad
- Supetar
- Sveti Ivan Zelina
- Trilj
- Trogir
- Umag
- Valpovo
- Varaždin
- Varaždinske Toplice
- Velika Gorica
- Vinkovci
- Virovitica
- Vis
- Vodice
- Vodnjan
- Vrbovec
- Vrbovsko
- Vrgorac
- Vrlika
- Vukovar
- Zabok
- Zadar
- Zagreb
- Zaprešić
- Zlatar
- Županja