Saksan siirtomaat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kartta Saksan siirtomaista

Saksan siirtomaat olivat Euroopan ulkopuolella olevia alueita, jotka olivat Saksan hallinnassa 1800-luvun lopulta vuoteen 1919 asti.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa menetti Versailles'n rauhansopimuksessa kaikki siirtomaansa, jotka joutuivat Kansainliiton mandaattialueina Isolle-Britannian, Ranskan, Japanin, Belgian, Australian, Etelä-Afrikan ja Uuden-Seelannin hallintaan. Näistä Kamerun jaettiin brittien ja ranskalaisten kesken, nykyään Tansaniaan kuuluva Tanganjikan alue luovutettiin Isolle-Britannialle, kun taas Ruanda-Burundin seutu luovutettiin Belgialle, Namibiasta tuli Etelä-Afrikan mandaattialue, Saksan Uusi-Guinea luovutettiin Australian hallintaan, samoin Nauru. Marshallinsaaret, Mikronesia, Palau ja Pohjois-Mariaanit luovutettiin Japanin hallintaan, Samoan hallinta luovuttettiin Uudelle-Seelannille kun taas Togosta tuli Ranskan mandaattialue. Yhdysvalloille ei tullut sen sijaan yhtäkään mandaattialuetta, koska maa kieltäytyi liittymästä Kansainliittoon.

Siirtomaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]